rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on todennäköisesti peräisin 1910-20-luvulta. Kuistia on myöhemmin laajennettu ja talo on peruskorjattu voimakkaasti 1970-luvulla. Rakennuksen rungon perusmuoto ja kivijalan rakenne ovat 1920-30-luvun puutaloille tyypilliset. Puurakenteinen pieni pihasauna on todennäköisesti peräisin 1930-luvulta ja säilynyt lähes alkuperäisasussaan. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset, joskin hoitamattomat. Pihassa on säilynyt joitain rinnepihan rakenteita, kuten betonipenkereitä sekä -portaita.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Rinnetontilla ja etäälle katulinjoista sijoitetuilla rakennuksilla on melko vähäinen merkitys Rinnekadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa, mutta kulku tontille on rinteen jyrkyydestä johtuen Pispalanharjun puolelta. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alkupuolella rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispalanharju 12 B/ Rinnekatu 9.

Kohde sijaitsee Rinnekadulta harjulle nousevassa jyrkässä rinteessä. Asuin- ja piharakennus on rakennettu todennäköisesti 1920-luvulla. 1970-luvulla tehdyn voimakkaan peruskorjauksen vuoksi alkuperäisiä julkisivumateriaaleja tai tyylipiirteitä ei ole säilynyt, eikä asuinrakennusta ole mahdollista ajoittaa tarkemmin. Rakennus on tällä hetkellä vuokrattuna.

Kohteen naapurissa on toisella puolella voimakkaasti peruskorjattu talo, toisella puolella on 1970-luvun ns. alppitalo ja vastapäätä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu, alkuperäisenä säilynyt hirsitalo.

Kohde sijaitsee harjulle Rinnekadulta jyrkästi nousevassa rinteessä. Rinnekadulta johtaa betoniset portaat tontille. Ajoliittymä tontille on Pispalanharjulta. Osin hoitamattomalla pihalla kasvaa omenapuita, pihlajia ja vaahteroita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Piharakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen 1900-luvun alun vuosikymmenille tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit tiilimuurattu).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Rinnekadun katumaisemalle olennaisen tontin koillisreunan tukimuurin säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakentamisajankohdalle tyypillisten julkisivumateriaalien palauttaminen on suositeltavaa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 13.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 227.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupa piirrokset.