rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1926-27 rakennettu asuinrakennus on rakennustyypiltään yksittäispientalo. Siinä on peruskorjauksesta huolimatta säilynyt erinomaisesti 1920-luvulle tyypilliset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit ja ajan puuklassismin tyylipiirteet, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, mansardikatto, päätyihin taittuvat räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, T-malliset ikkunat (uusitut), listoitus- ja laudoitustapa sekä erikoinen suoraan kadulta ullakkokerrokseen johtava sisäänkäynti. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Provastinkadun varressa sijaitsevalla avoimella pihalla ja katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä ja harjun etelärinteen maisemassa. Piha ja asuinrakennus ovat oleellinen osa näköalapaikkana suositusta Pyykkimettän puistosta avautuvaa perinteistä pispalalaista maisemaa.

Kohde sijaitsee Provastinkadun varressa, jyrkässä kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus ja mahdollisesti 2000-luvulla rakennettu autokatos ja varastorakennus.

Kohde sijaitsee jyrkästi etelään laskevassa rinteessä, josta on upeat näköalat Pyhäjärvelle. Asuinrakennus on Ilolan rakennuttama rankorakenteinen talo vuodelta 1926 tai 1927. Ilolan jälkeen taloa ovat omistaneet Lehtonen ja Kekki sekä 2002 inventoinnin aikaan kansanedustaja ja europarlamentaarikko Marjatta Stenius-Kaukonen. Nykyinen omistajaperhe on asunut talossa muutaman vuoden.

Rakennuksessa on ollut alun perin kuusi asuntoa, jotka ovat olleet huoneen ja keittiön sekä hellahuoneen kokoisia. Asuntoja on yhdistelty mahdollisesti jo 1960-luvulla. 1980-luvun peruskorjauksessa talo om muutettu yhden perheen käyttöön. Pihalla on sijainnut vanha paja sekä ulkokäymälärakennus, jotka on purettu. Kadun reunaan, tontin itäkulman, naapurin autotallirakennuksen kylkeen on 1990-2000-luvulla rakennettu autokatos- ja varastorakennus.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uudisrakennuksia että vanhoja rakennuksia. Kadun toisella puolella on ns. Pyykkimettä tai Vesisäiliönmäki. Kohteen länsipuolisella tyhjältä tontilta on sijainnut saman tyyppinen asuinrakennus 1937 otetun valokuvan mukaan. Rakennus on ilmeisesti purettu 1970-luvulla. Maasto on voimakkaasti harjun laelta etelään päin laskevaa rinnettä.

Pihalla on sijainnut paja sekä ulkokäymälärakennus, jotka on purettu. Pihalla kasvaa vaahteroita, pensasta ja mänty. Pihan yleisilme on betonitiililaatoituksesta ym. muutoksista johtuen melko moderni.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit, erityisesti ullakkokerroksen).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 16.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 262.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Keijo Heiskanen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.