rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin 1927 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on säilyttänyt melko hyvin 1920-luvulle tyypilliset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit ja ajan puuklassismin tyylipiirteet, kuten selkeä noppamainen runkomuoto, jyrkkä satulakatto, päätyihin koteloidut räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä risti-, T- ja lunettimalliset ikkunat (osin uusitut). Rinnepihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Pispankadun varressa sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja sen asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1927 rakennettu asuinrakennus ja 1980-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohteen asuinrakennus sijaitsee Pispankadun varressa, sisäänvedettynä tontin takareunaan. Rakennuksen takana alkaa jyrkkä rinne, joka laskee etelään ja kasvaa sekametsää. Talon ovat rakennuttaneet Niemi ja Friman kahden perheen taloksi. Talon suunnitteli ja rakensi puuseppä Kalle Koskinen vuonna 1927.

Rakennuksessa on ollut yhteensä kuusi asuntoa, kivijalassa ja vintillä molemmissa kaksi hellahuonetta ja pääkerroksessa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Rakennusta on peruskorjattu useassa vaihteessa. 1980-luvun remontissa rakennus on muutettu yhden perheen käyttöön.

Entinen, naapurin kanssa yhteinen piharakennus, jossa oli sauna, varastoa sekä ulkokäymälät on purettu. Tilalle on rakennettu uusi melko hyvin vanhoja pispalalaisia piharakennuksia muodoltaan muistuttava autotalli- ja varastorakennus.

Kohteen naapuritontilla sijaitsee uudisrakennus, mutta muut lähialueen rakennukset ovat 1920-luvulla rakennettuja. Rakennuksen lähiympäristössä on 1920-luvulla rakennettujen suurten vuokratalojen kokonaisuus. Talon takana rinne laskee jyrkästi etelään.

Kohteen asuinrakennuksen ja Pispankadun väliin jää nurmipintainen piha-alue, jossa on erilaisia istutuksia. Takapihan puolella kasvaa sireenipensasta.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 18.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 273.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Jorma Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Naapuri