rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus on 1920-luvun lopussa rakennettu kookas puurakenteinen pienkerrostalo. Siinä on muutoksista huolimatta säilynyt joitain ajan rakentamisen ja 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, aumakatto, julkisivujen symmetrinen aukotus, risti-ikkunat (uusitut). Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen kivijalassa on ollut liiketila, jossa 1940-80-luvuilla toimi Haikosen kauppa. Liiketila hahmottuu yhä kookkaista entisistä näyteikkunoista ja suoraan kadulle aukeavasta sisäänkäynnistä.

Pispankadun katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri merkitys katunäkymässä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsee 1920-luvun lopussa vaihteessa rakennettu vuokrakerrostalo.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa osana 1920-luvun vuokratalojen kokonaisuutta. Asuinrakennus on vuonna 1927 tai 1930 valmistunut Välimäen veljesten rakentama kaksikerroksinen, aumakattoinen vuokratalo. Rakennuksen on aiemman inventoinnin mukaan rakennuttanut yksityinen henkilö, joka piti talossa vuokralaisia. Rakennuksessa on korkea kivijalka, jossa on suuret ikkunat. Kivijalassa on ollut pienet asunnot, jotka yhdistettiin ja tilat muutettiin kaupaksi 1940-luvulla. Kauppias Lauri Haikonen osti koko talon vuonna 1946 ja piti sekatavarakauppaa kivijalassa. Kauppatoiminta loppui kivijalassa 1980-luvulla. Kivijalkaan on tehty talon yhteinen sauna myöhemmin.

Talossa on yhteensä neljä asuntoa, molemmissa kerroksissa on ilmeisesti yksi huoneen ja keittiön asunto sekä kahden huoneen ja keittiön asunto, joka on yhdistetty huoneen ja keittiön asunnosta ja hellahuoneesta. Rakennuksen asunnot olivat jonkin aikaa osakehuoneistoja, kunnes 2000-luvun puolivälin jälkeen yksityishenkilö osti koko talon. Nyt asunnot on vuokrattuina. Vanha piharakennus on purettu pihapiiristä.

Kohteen lähiympäristössä Pispankadun varressa on 1920-luvun omakotitalojen ja vuokratalojen muodostama katukokonaisuus.

Tontin asuinrakennuksen taakse jää vain vähän pihaa harjulle nousevan rinteen vuoksi. Pihaa on hiekoitettu. Rinnettä on pengerretty pulterikivillä. Rinteessä kasvaa pihlajia ja vaahteroita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen kivijalan entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkunat ja sisäänkäynti).

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 19.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 277.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Annamaija Sauramo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Asukas