arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat 1928 rakennettu kookas puurakenteinen pienkerrostalo 001, 1926 rakennettu puurakenteinen pikkutalo 002 ja 1930-luvun puurakenteinen piharakennus 003. Pikkutalo ja piharakennus ovat säilyttäneet muutoksista huolimatta hyvin aikansa rakentamiselle tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Rinnepihan pinnat, rakenteet, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Asuinrakennuksessa 001 on säilynyt erinomaisesti 1920-luvulle tyypilliset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit ja ajan puuklassismin tyylipiirteet, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, 6- ja 9-ruutuiset risti-ikkunat, listoitus- ja laudoitustapa ja pilasterien kannattama kolmiopäätyinen sisäänkäynti ristikkolasisine ulko-ovineen. Myös porraskäytävän sijainti ja pääosa sen pintamateriaaleista ovat säilyneet.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pispankadun varressa sijaitsevalla rinnetontilla ja erityisesti katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella 001 on suuri merkitys katunäkymässä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus 001 on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1926 rakennettu ns. hätämökki, 1928 rakennettu asuinkerrostalo ja 1930-luvun piharakennus.

Tontilla sijaitsee kolme rakennusta, varsinainen päärakennus on kadun reunassa, ns. hätämökki sijaitsee pihan puolella ja tontin itäkulmassa on piharakennus. Tontille on rakennettu ensin pieni huoneen ja keittiön tai hellahuoneen mökki vuonna 1926. Talo rakennettiin ns. hätämökiksi, jossa asuttiin ennen kuin päärakennus valmistui. Rakennus on nykyisin varastokäytössä. Päärakennus on kaksikerroksinen hirsitalo. Rakennuksessa on yhteensä kahdeksan asuntoa ja asuntoja on myös kivijalassa. Lisäksi pihapiiriin kuluu 1930-luvulla rakennettu piharakennus, jossa on ollut ulkohuoneet ja varastoa. Rakennukset on rakentanut ja suunnitellut kirvesmies Toivo Kukkula. Kukkula joutui myymään kiinteistön tuomari Heikkilälle rahavaikeuksien vuoksi 1930-luvun alussa. Kiinteistö on säilynyt Heikkilän suvulla.

Kohteen ympäristössä Pispankadulla sijaitsee muita 1920-luvun rakennuksia. Rakennuksen pohjoispuolella rinne nousee jyrkästi harjulle.

Piha-aluetta jää niukasti, sillä rinne nousee jyrkästi harjulle. Rinnettä on pengerretty pulterikivillä, pihalla kasvaa muutamia koivuja. Tontin ilme on perinteinen ja sen rakennukset muodostavan eheän kokonaisuuden.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pikkutalon ja piharakennuksen, pihan pintojen, jäsentelyn, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen tiiviin ja eheän pihapiirin säilyminen.

Tontin kolmen rakennuksen muodostaman ajallisesti yhteenliittyvän rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001 (porraskäytävä).

Asuinrakennuksen 001 porraskäytävän sijainnin ja pintamateriaalien säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvien rakennusten korkeiden kivijalkojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 002 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 278.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Annamaija Sauramo.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.