arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Ahjola on osa Pispalan modernia rakentamista. Ahjolan kansalaisopiston rakennus (001) on rakennettu vuonna 1940 ja laajennettu nykyasuunsa 1958. Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Harry W. Schreck. Koulumainen rakennus edustaa jälleenrakennuskauden pelkistettyä julkista rakentamista. Sen tyyli ja muoto ovat säilyneet hyvin. Rakennuksessa on myös säilynyt alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusmateriaaleja.

Ahjolalla on merkittävää sivistyshistoriallista arvoa kansalaisopiston toimittua vuodesta 1929 alkaen; tarjoten ohjattua sivistys- ja harrastustoimintaa työläiskaupunginosan kaiken ikäisille ihmisille. Yhä jatkuva kansalaisopistotoiminta palvelee nykyisin Tamperelaisia laajemminkin.

Ahjola sijaitsee näkyvällä paikalla Ahjolankadun ja Erämiehenkadun kulmauksessa, Ahjolanaukion pohjoisreunalla. Suurikokoisella opistorakennuksella on myös merkittävä asema Santalahden maisemassa.

Kohde sijaitsee Ahjolan aukion pohjoisreunalla, Ahjolankadun ja Erämiehenkadun risteyksessä. Pohjoiseen viettävällä rinnetontilla sijaitsee Ahjolan kansalaisopisto.

Kohde muodostuu kansalaisopistorakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu useassa vaiheessa Simolan maista. Tontin länsireunalla on ollut yksityisen omistama asuinkiinteistö, johon on kuulunut asuinrakennus ja kaksi piharakennusta. Rakennukset purettiin 1950-luvun lopussa Ahjolan laajennuksen tieltä. Tontin itäosan yli etelästä pohjoiseen on kulkenut Harmaan tukkitien linja. Tukkitien voima-asema on sijainnut tontin kaakkoiskulmassa. Tukkitie purettiin uittotunnelin valmistumisen jälkeen vuonna 1935.

Ahjola on kansalaisopistostaan tunnettu vapaan sivistystyön oppilaitos ja yksityinen setlementti, joka on perustettu Tampereen Pispalaan vuonna 1929. Tarkoituksena oli tarjota ohjattua toimintaa kaiken ikäisille ihmisille. Ensin toimitiloina oli muutama huone Pispalan valtatien varressa sijainneessa Vilkmanin talossa. 1932-36 Ahjola toimi Renforssin huvilassa (Erämiehenkatu 18). Sitten lyhyen aikaa Laaksosen huvilassa Tahmelassa. Oma lastentarha- ja kerhorakennus valmistui nykyisen tontin itäreunaan 1940-luvun alussa. Toimitalon suunnitelusta vastasi kaupungin arkkitehtitoimisto ja rakennusmestarina välirauhan aikaan toimi Paavo Mäkinen. Jo alkujan kaksiosaiseksi suunnitellun rakennuksen laajennus valmistui 1958. Sen suunnittelusta vastasi arkkitehti Harry W. Schreck. Molempien osien rakentamista leimasi pula sekä rahoituksen että rakennusmateriaalien suhteen.

Ahjolan toiminta on laajentunut edelleen. Nykyisin se tarjoaa ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille ihmisille Tampereen alueella omistamissamme toimitaloissa Ahjolassa, Saukkolassa ja Rientolassa sekä pääasiassa Tampereen kaupungilta vuokraamissamme tiloissa. Toimintamuotoja ovat päiväkoti, koululaisten iltapäiväkerhot, nuorten kerhot ja leirit, kansalaisopiston kurssit, aikuisten kerhot ja yhdyskuntatyö. Lisäksi Ahjola tarjoaa kohdennettua toimintaa tytöille, koulunsa päättäville nuorille, maahanmuuttajille ja kehitysvammaisille. Kansalaisopiston ryhmiä on hieman alle 700. Nuorten harrasteryhmiä on noin 50. Ahjolassa työskentelee noin 30 päätoimista ja noin 300 sivutoimista työntekijää. Ylläpitäjänä on Ahjolan kannatusyhdistys ry.

Kohteen lähiympäristö on rikkonainen, siellä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia.

Tontin eteläosa toimii päiväkodin pihana ja se on aidattu metalliaidalla ja sireeniaidalla. Leikkialue on hiekkapintainen ja siellä on tavanomaiset liukumäki, keinut ja kiipeilytiline. Kasvillisuutta tontilla on vähän, muutamia pihlajia, vaahteroita ja koivuja. Pihan pinnat, kasvillisuus ja jäsentely ovat 1900-luvun lopun julkiselle rakentamiselle tyypilliset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Opistorakennuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien piirteiden sekä rakennusmateriaalien säilyminen julkisivuissa ja sisätiloissa, Esim. loivat satulakatot, julkisivujen rappaus, aukotus ja ikkunoiden puitejako, sisätiloissa porrashuoneet, kaiteet ja askelmat.

Pihapiirin ja rakennuksen aseman säilyminen maisemassa.

Lisäksi: Pihan 1900-luvun alkupuolelle tyypillisen ilmeen ja kasvillisuuden palauttaminen päiväkotikäytön sallimissa rajoissa on suositeltavaa.

- Ahjolan internetsivut: http://www.ahjola.fi/

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Uusi-Rauva, Sami: Ahjola: Tamperelainen setlementti vuodesta 1929. 2000.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Ahjolan arkisto.