arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Siinä on peruskorjauksesta huolimatta säilynyt hyvin nähtävissä ajan rakentamisen piirteet, kuten selkeä suorakaide runko, loivahko avoräystäinen satulakatto, symmetrinen julkisivujen aukotus, T-malliset ikkunat ja kaksi kuistia. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Asuinrakennuksen koristeelliset ikkunankehykset ovat säilyneet alkuperäistä vastaavina ja edustavat Pispalassa harvinaista nikkarityyliä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt hahmotettavissa.

Pispankadun ja Horpunkadun kulmauksessa sijaitsevalla rinnetontilla ja sen asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Horpunkadun kulmauksessa. Tontilla sijaitsevat 1899 rakennettu asuinrakennus sekä 1980-luvulla rakennettu piharakennus.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispankatu 13 A/ Horpunkatu 1.

Kohde on ollut Pispalan etelärinteen ensimmäisiä torppia, perustettu ilmeisesti 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. Kiinteistön nykyisen omistajan mukaan tontin ensimmäinen vuokralainen oli Kustaa Aadolf Autere, joka maksoi tontin vuokraa taksvärkkinä Pispan taloon ja työskenteli Klingendahlilla laitosmiehenä. Autereen vaimo oli nimeltään Ida Vilhelmiina ja heillä oli ainakin 5 lasta. Kiinteistö on säilynyt samalla omistajasuvulla, sillä Autere oli nykyisen omistajan isoisä. Talossa oli alkujaan kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Aikanaan paljon suuremmasta tontista on lohkottu viereiset tontit Pispankatu 13 B ja Pispankatu 15.

Kohteen lähiympäristössä, etelä ja kaakkoispuolella sekä vastapäätä Pispankadun varrella on asuinrakennuksia 1900-luvun alkupuolelta, mutta myös muutamia uudisrakennuksia.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, jyrkästi etelään laskevassa rinteessä, päättyvän Horpunkadun päässä. Pihaa rajaa Pispankadun puolelta säleaita. Pihassa on kivipengerryksiä 1900-luvun alusta. Kasvillisuutena on mm. vaahteroita, sireenejä ja muita pensaita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit ja sisäänkäynnit).

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 2.4.2004/ PMM/ Hannele Kuitunen.

2002 inventoinnin kohdenumero 370.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas