rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan puolitoistakerroksinen puurakenteinen kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on todennäköisesti 1920-luvulta ja osittain uudelleenrakennettu tulipalon jälkeen 1932. Rakennuksessa on voimakkaasta peruskorjauksesta huolimatta säilynyt joitain 1900-luvun alun vuosikymmenten rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten selkeä suorakaide rakennusmassa, kaakkoispäädyn palomuuri, päätykolmiollinen kivijalan sisäänkäynti sekä porraskäytävien sijainti, muoto ja pintamateriaalit. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun tuntumaan rakennetulla asuinrakennuksella kohtalainen merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varressa, tasaisella harjun laella. Tontilla sijaitsee ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu ja osittain tulipalon jälkeen 1932 uudelleen rakennettu asuinrakennus sekä 1980-90-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohteen asuinrakennus sijaitsee Pispalanharjun varressa, hieman sisäänvedettynä katulinjasta. 2002 inventoinnin mukaan talo on Iivari Huvin rakennuttama hirsirakennus vuodelta 1932. Tontilla oli ilmeisesti aiemmin 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus, joka paloi 1930-luvun alussa. Nykyisin tontilla sijaitseva asuinrakennus on mahdollisesti osittain samaa rakennusta.

Asukkaan mukaan päärakennus on pystytetty paikalleen jo 1920-luvulla. Rakentajina olivat Iivari Huvi ja Savelan suku. Hirsirunko tuotiin Ruovedeltä, jonne se oli todennäköisesti tuotu Kannakselta. Huvi joutui 1920-luvun lopun laman vuoksi luopumaan osuudestaan kiinteistössä, mutta Savelan sukua, viimeiseksi Pentti Savela, asui talossa aina vuoteen 1982 asti. Tarmo Sillmanin mukaan kellarissa työskennellyt muurari on kertonut talon alla sijainneen ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia.

Asuntoja on ollut aiemmin yhdeksän kappaletta ja ne ovat olleet pääasiassa huoneen ja keittiön kokoisia. Rakennus on peruskorjattu voimakkaasti 1980-luvulla. Asuntoja on yhdistelty ja niitä on nykyisin 3.

Kohteen läheisyydessä on muita vanhoja, voimakkaasti peruskorjattuja rakennuksia. Pispan koulu sijaitsee lähes vastapäätä rakennusta.

Rakennuksen taakse jää kapea piha-alue, jossa kasvaa suuri vaahtera. Toinen rakennus on heti puuaidan takana. Pihalle on rakennettu vanhan piharakennuksen tilalle pulpettikattoinen, pystylaudoitettu varastorakennus noin 1980-luvulla.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 4.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 256.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Merja Virkkula.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön asukas, puhelinkeskustelu 3.4.2008.

Pitkään Pispalassa asunut henkilö.