rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria
sotahistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiriin kuuluvat 1916 rakennettu, 1918 laajennettu huvilatyyppinen, harjakattoinen, asuinrakennus sekä 1920-30-luvuilla kahdessa vaiheessa rakennettu persoonallisen muotoinen säästöbetoninen piharakennus. Asuinrakennus on peruskorjattu ja asunnot yhdistetty, mutta siinä on säilynyt nähtävissä 1910-luvun rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten suorakaide rakennuksen perusmuoto, loiva satulakatto, kaksi kuistia, kuistin moniruutuiset ikkunat, t- ja risti-ikkunat, julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa. Piharakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussa. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Kirjailija Lauri Viita on syntynyt talossa 17.12.1916.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt nähtävissä.

Pihassa on säilynyt jäänteitä 1. maailmansodan aikaisista puolustusvarustuksista, jotka ovat lain suojaamia muinaisjäännöksiä. Ks. Pispalan arkeologinen inventointi 2008.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun ja Provastinkadun välissä ja Pyykkimettänpuiston reunassa sijaitsevalla rinnetontilla rakennuksineen on suurehko maisemallinen merkitys katumaisemissa sekä laajemminkin harjun eteläpuolen maisemassa. Piha ja asuinrakennus ovat oleellinen osa näköalapaikkana suositusta Pyykkimettän puistosta avautuvaa perinteistä pispalalaista maisemaa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun ja Provastikatujen välissä, jyrkässä etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat useassa vaiheessa 1910-20-luvuilla rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohteen asuinrakennus on Santamäen ja Kivelän rakentama sekä suunnittelema osin hirsi- ja osin rankorakenteinen talo. Rakennuksen ensimmäinen osa vuodelta 1916 käsitti kaksi huonetta ja keittiön sekä harjakattoisen kuistin. Taloa laajennettiin 1910-luvun lopussa kahdella huoneella.

Talo tunnetaan Santamäen talona sen rakennuttajan nimen mukaisesti. Santamäki oli rakennuttanut talonsa harjun laelle bunkkerien läheisyyteen harjua linnoittaneiden venäläisten lähdön jälkeen. Talon pihalla oli myöskin pyöreistä hirsistä rakennettu, sementtikattoinen bunkkeri, jonka päälle oli laitettu pärekatto. Bunkkeri oli niin korkea, että mies pystyi seisomaan suorana sen sisällä, suojan seinustoilla oli laverit. Pihalla on betoninen, pulpettikattoinen piharakennus, joka on todennäköisesti rakennettu ja laajennettu asuinrakennuksen kanssa yhtä aikaa, 1910-20-luvulla.

Emil ja Alfhild Viita lapsineen asuivat talossa Lauri-pojan syntyessä vuonna 1916. Viidat muuttivat seuraavana vuonna Mäkikadulta ostamaansa taloon (Mäkikatu 25 A). Kalle ja Impi Kivelä ostivat Santamäen talon vuonna 1918. Kalle Kivelä purki bunkkerin pihalta ja käytti hirret talonsa laajentamiseen. Laajennuksen jälkeen talossa oli neljä asuntoa. Nykyisin asunnot on yhdistetty. Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön 2007 ja ovat tehneet siitä asti peruskorjausta.

Viereisellä tontilla on ns. Pyykkimettän puisto. Ympäristön rakennukset ovat pääosin vanhoja 1910-20-luvulla rakennettuja taloja.

Pihalla kasvaa sireenipensaita ja muutama ruusupensas, pensasaita rajaa tonttia itä- ja länsipuolelta. Piha on remontista johtuen osittain purkujätteen ja uusien rakennusmateriaalien peitossa.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihan säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat kuistit ja sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen julkisivuun kiinnitetyn Lauri Viita-aiheisen muistolaatan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Provastinkadun katumaisemalle olennaisen tontin lounaisreunan tukimuurien säilyminen.

Tontin ja rakennusten aseman säilyminen katujen, puiston sekä harjun etelärinteen kaukomaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 3.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 250.

TTKK:n 1970-luvun inventointi.

Helenius Kyllikki, 2001. Pispala. Tampereen pääkaupunki.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.