rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin pääosin betonirunkoinen saunarakennus on vuodelta 1927 ja aumakattoinen, kaksikerroksinen puurakenteinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus vuodelta 1928. Molempia rakennuksia on muokattu vuosien kuluessa, mutta niissä on säilynyt myös alkuperäisiä piirteitä ja rakennusmateriaaleja. Asuinrakennuksessa on nähtävissä 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide rakennusmassa, aumakatto, symmetrinen julkisivujen aukotus, ristimalliset ikkunat, rombi-ikkunat, laudoitus- ja listoitustapa sekä 1950-luvun kulmaikkuna ja tiilimuurattu keskuslämmityspiippu sekä 1970-luvun kuisti- ja porraskäytävä. Saunarakennuksessa on säilynyt rakennuksen runkomuoto, satulakatto ja pelkistetyt betonijulkisivut. Perinteisen ilmeensä säilyttänyt pihapiiri rakennuksineen muodostaa intensiivisen ja kerroksellisen pihakokonaisuuden.

Pihapiirissä on toiminut 1910-luvulta 1970-luvulle Sallinvaaran, myöhemmin Kivirannan saunana tunnettu yleinen sauna. Vanha puinen saunarakennus korvattiin tulipalon jälkeen 1927 betonisella. Sauna on yhä taloyhtiön käytössä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Matkailullisesti merkittävän ja vilkkaasti liikennöidyn Pispalanharjun, Provastinkadun ja Karvarinkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on suuri maisemallinen merkitys katumaisemissa sekä laajemminkin harjun eteläpuolen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispalanharjun varren arvoalueella (2008/A3).

Kohde sijaitsee Pispalanharjun, Karvarinkadun ja Provastinkatujen kulmauksessa. Tontilla on vuonna 1927 rakennettu entinen yleinen sauna ja sen kylkeen kiinni vuonna 1928 rakennettu entinen vuokrakerrostalo.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Pispalanharju 29/ Provastinkatu 26.

Kiinteistössä on aiemmin sijainnut puinen 1910-luvulla rakennettu yleinen saunarakennus, joka paloi 1922. Hirsisestä saunarakennuksesta kaytettiin nimeä Sallivaaran (tai Sallin vaarin) sauna ja se oli kuuluisa yrttikylvyistään. Tilalle rakennettiin 1927 nykyinen tiili- ja betonirakenteinen saunarakennus, jota hoiti pitkään Lempi Kiviranta. Tontin länsikulmassa sijaitseva sauna tunnettiin Harjun saunana ja Kivirannan saunana. Se toimi yleisenä saunana Pispalassa 1980-luvun alkuun saakka. Nykyisin sauna on vain kiinteistön asukkaiden käytössä.

Saunan kylkeen rakennettiin 1928 suuri kaksikerroksinen vuokratalo, jonka omistivat Kiviranta ja Simola. Kiviranta asui alakerran yhdessä asunnossa ja piti muissa vuokralaisia. Rakennuksen on rakennuttanut Sallivaara Hämeenkyröstä vuonna 1928. Rakennusmateriaalit tuotiin ilmeisesti Hämeenkyröstä Sallivaaran metsästä. Rakennus oli alkujaan pohjaltaan L-muotoinen, kuten Pispalanharju 41. Pispalanharjun reunassa oleva rakennusosa tuhoutui ilmeisesti osin tulipalossa ja purettiin 1950-luvulla. Nykyisin rakennus on asunto-osakeyhtiö.

Ympäristössä on pääasiassa vanhoja rakennuksia, mutta myös muutamia uudisrakennuksia.

Rakennus sijaitsee Pispalanharjun varressa. Rinne laskee jyrkästi etelään päin. Saunan ja asuinrakennuksen rajaama nurmipintainen piha-alue on suojainen ja siellä kasvaa muutamia pensaita ja koivu.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja saunarakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen kerroksellisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – saunarakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rakennuksen 002 entisen yleisen saunan säilyminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan saunana.

Provastin- ja Karvarinkadun katumaisemille olennaisten rinnerakentamisesta johtuvien korkeiden kivijalkojen säilyminen rakennuksissa.

Maisemallisesti erittäin merkittävän kookkaan tiilimuuratun keskuslämmityspiipun säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 2.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 248.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Sanna Kivimäki ja Marianna Laiho, Puhrasta tuli, Tarinoita Rajaportin saunasta 1996.