rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen useita asuntoja käsittävä asuinrakennus on peräisin 1910-luvulta ja sitä on laajennettu itäpäästä 1920-luvun lopussa. Rakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti 1980-90-luvuilla, mutta sen perusmuoto (pitkä runko, loiva satulakatto, kaksi kuistia) on säilynyt.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Rakennuksessa on toiminut leikkikalutehdas ainakin vielä 1950-luvulla.

Avoimella rinnetontilla ja melko kookkaalla Mäkikadun katulinjan tuntumaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys Mäkikadun ja Rinnekadun katunäkymissä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Asuinrakennus on olennainen osa Mäkikatua reunustavien pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun, Rinnekadun ja Koivulanmäen kulmauksessa. Tontilla on 1910-luvulla rakennettu, myöhemmin laajennettu asuinrakennus ja 1980-luvulla rakennettu pieni piharakennus.

Kiinteistöllä on kolmoisosoite Mäkikatu 13/ Rinnekatu 28/ Koivulanmäki 2.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen länsipääty on rakennettu 1910-luvulla suutari Kalle Urvikon toimesta. Rakennus siirtyi Koivulalle 1920-luvulla ja hän laajensi rakennusta vuonna 1929 itäänpäin. Rakennuksen 1910-luvun osassa on ollut neljä huonetta ja yhteiskeittiö. Nykyisin asuntoja on kolme. Rakennuksessa on toiminut leikkikalutehdas ainakin 1950-luvulla. Peruskorjaus on tehty 1985.

Kohteen lähiympäristössä on vanhoja 1900-luvun alun ja 1920-luvun suuria vuokrataloja. Vastapäätä sijaitsee uusia suuria rivitaloja. Rinne nousee jonkin verran harjulle päin.

Nurmipintainen pihamaa on melko laaja ja siellä kasvaa vaahteroita, pihlajia, koivu ja mänty. Pihaa on pengerretty osittain pulterikivillä. Tontin itäkulmassa on hiekkapintaiset parkkipaikat.

Rakennukset ja rakenteet tulisi pyrkiä säilyttämään. Uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 1910-20-luvulle tyypillisen kivijalan rakenteen säilyminen nähtävissä (nurkkakivet, välit osin betonoitu, osin tiilimuurattu).

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.5.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 196.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Pertti Toivari.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.