Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään mahdollisia kommentteja otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseolle on toimitettu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 26.3.2020 päivätty kaavaselostus, kaavaluonnos, havainnepiirros sekä arkeologinen kartoitus. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoitteessa Pohtosillankuja 5 sijaitsevan suurehkon rantatontin jakaminen kahdeksi pientalotontiksi sekä rakennusoikeuden lisääminen. Jaetun tontin itäosalla säilyisivät 1900-luvun alun hirsinen huvilarakennus sekä sen uudehkot autotalli ja sauna. Länsiosalle muodostuvalle uudelle tontille olisi mahdollista rakentaa kookas omakotitalo sekä pienehkö talousrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hanketta lähtökohtaisesti mahdollisena.
Kaavamuutosalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Alueella on suoritettu arkeologinen tarkkuusinventointi vuoden 2011 kaavamuutokseen nro 8405 liittyen (Mikroliitti Oy, 2011). Inventoinnissa ei ole havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä. Siten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettava.
Suunnittelualueella on voimassa 2012 hyväksytty asemakaava (nro 8405), jossa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja hirsihuvilalle on merkitty suojelumerkintä sr-50: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa.” Suojelumerkintä on tarkoitus säilyttää kaavamuutoksessa, mitä maakuntamuseo pitää kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta tärkeänä. Suojelumerkinnän tulisi kuitenkin huomioida paremmin huvilan julkisivujen säilyneet piirteet. Alueen vanha rakennuskanta on selvitetty aiempaa kaavaa laadittaessa ja tiedot on liitetty kaavaselostukseen, joten lisäselvitystarvetta rakennetun ympäristön tai maiseman osalta ei tämän kaavamuutoksen yhteydessä ole.
Kaavaluonnoksen ja havainnekuvan perusteella länsiosaan muodostuvalle uudelle tontille saisi toteuttaa enintään kolmikerroksisen, 240 neliöisen asuinrakennuksen ja enintään 35 neliötä siihen kytkeytyviä autosuoja- tai taloustiloja. Rakennusalojen sijoittelu tonteille on onnistunut. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kuitenkin uudisrakennuksen kerroslukua ja neliömäärää liian suurina. Uudisrakennuksen tulisi massaltaan jäädä pienemmäksi kuin suojeltu huvila, jotta se ei jää ympäristössään alisteiseen asemaan. Ympäröivä rakennuskanta alueella on pääasiassa puolitoistakerroksista ja enintään kaksikerroksista. Uudisrakennuksen tulisi kerrosluvultaan sopeutua ympäröivään rakennuskantaan, eikä se saisi harjakorkeudeltaan nousta huvilaa korkeammaksi, eikä kohota maisemassa hallitsevaan asemaan Pohtolankadulta tai järveltä katsottaessa. Lisäksi maakuntamuseo ehdottaa tutkittavaksi voitaisiinko sopivalla kaavamääräyksellä rajoittaa laajojen modernein pintamateriaalein päällystettyjen piha-alueiden muodostumista ja edistää tonttien huviloille tyypillisen luonnontilaisen tai puutarhamaisen ilmeen säilymistä.
Huvilarakennus edustaa alueen vanhinta säilynyttä rakennustyyppiä. 1900-luvun alun huvilat ovat olleet kookkaita ja laajan pihapiirin ympäröimiä. Aiemman asemakaavamuutoksen yhteydessä huvilan tontti on jo kertaalleen jaettu, siihen kuulunut sauna jäänyt silloin muodostetun pohjoispuolisen tontin alueelle ja alkuperäinen väljä ympäristö supistunut merkittävästi. Nyt suunnitteilla oleva asemakaavamuutos pienentäisi huvilaa ympäröivää rakentamatonta aluetta entisestään. Tämä heikentää alueen kertovuutta ja huvilan kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, mikä on syytä tuoda ilmi kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään mahdollisia kommentteja otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseolle on toimitettu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 26.3.2020 päivätty kaavaselostus, kaavaluonnos, havainnepiirros sekä arkeologinen kartoitus. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoitteessa Pohtosillankuja 5 sijaitsevan suurehkon rantatontin jakaminen kahdeksi pientalotontiksi sekä rakennusoikeuden lisääminen. Jaetun tontin itäosalla säilyisivät 1900-luvun alun hirsinen huvilarakennus sekä sen uudehkot autotalli ja sauna. Länsiosalle muodostuvalle uudelle tontille olisi mahdollista rakentaa kookas omakotitalo sekä pienehkö talousrakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hanketta lähtökohtaisesti mahdollisena.
Kaavamuutosalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Alueella on suoritettu arkeologinen tarkkuusinventointi vuoden 2011 kaavamuutokseen nro 8405 liittyen (Mikroliitti Oy, 2011). Inventoinnissa ei ole havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä. Siten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettava.
Suunnittelualueella on voimassa 2012 hyväksytty asemakaava (nro 8405), jossa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja hirsihuvilalle on merkitty suojelumerkintä sr-50: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa.” Suojelumerkintä on tarkoitus säilyttää kaavamuutoksessa, mitä maakuntamuseo pitää kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta tärkeänä. Suojelumerkinnän tulisi kuitenkin huomioida paremmin huvilan julkisivujen säilyneet piirteet. Alueen vanha rakennuskanta on selvitetty aiempaa kaavaa laadittaessa ja tiedot on liitetty kaavaselostukseen, joten lisäselvitystarvetta rakennetun ympäristön tai maiseman osalta ei tämän kaavamuutoksen yhteydessä ole.
Kaavaluonnoksen ja havainnekuvan perusteella länsiosaan muodostuvalle uudelle tontille saisi toteuttaa enintään kolmikerroksisen, 240 neliöisen asuinrakennuksen ja enintään 35 neliötä siihen kytkeytyviä autosuoja- tai taloustiloja. Rakennusalojen sijoittelu tonteille on onnistunut. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kuitenkin uudisrakennuksen kerroslukua ja neliömäärää liian suurina. Uudisrakennuksen tulisi massaltaan jäädä pienemmäksi kuin suojeltu huvila, jotta se ei jää ympäristössään alisteiseen asemaan. Ympäröivä rakennuskanta alueella on pääasiassa puolitoistakerroksista ja enintään kaksikerroksista. Uudisrakennuksen tulisi kerrosluvultaan sopeutua ympäröivään rakennuskantaan, eikä se saisi harjakorkeudeltaan nousta huvilaa korkeammaksi, eikä kohota maisemassa hallitsevaan asemaan Pohtolankadulta tai järveltä katsottaessa. Lisäksi maakuntamuseo ehdottaa tutkittavaksi voitaisiinko sopivalla kaavamääräyksellä rajoittaa laajojen modernein pintamateriaalein päällystettyjen piha-alueiden muodostumista ja edistää tonttien huviloille tyypillisen luonnontilaisen tai puutarhamaisen ilmeen säilymistä.
Huvilarakennus edustaa alueen vanhinta säilynyttä rakennustyyppiä. 1900-luvun alun huvilat ovat olleet kookkaita ja laajan pihapiirin ympäröimiä. Aiemman asemakaavamuutoksen yhteydessä huvilan tontti on jo kertaalleen jaettu, siihen kuulunut sauna jäänyt silloin muodostetun pohjoispuolisen tontin alueelle ja alkuperäinen väljä ympäristö supistunut merkittävästi. Nyt suunnitteilla oleva asemakaavamuutos pienentäisi huvilaa ympäröivää rakentamatonta aluetta entisestään. Tämä heikentää alueen kertovuutta ja huvilan kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, mikä on syytä tuoda ilmi kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.