Sastamalan kaupunki on lähettänyt Pirkanmaan maakuntamuseolle otsikossa mainitun asemakaavamuutoksen luonnokset mahdollista lausuntoa varten. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa. Suunnittelualue sijaitsee entisen Tyrvään kunnan ydinalueella ja valtakunnallisesti arvokas Tyr-vään rautatieasema lukuisine rakennuksineen muodostaa keskeisen osan sen kulttuuriympäristöä. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tu-lee rajata asemakaavakartalle ja varustaa asianmukaisella merkinnällä.
Tyrvään asema on suojeltu rautatiealueiden rakennettua ympäristöä koskevalla suojelusopimuksella vuonna 1998. Suojelun piiriin kuuluvat asemapäällikön kellari, asemarakennus, asuinkasarmi, asuinkasarmin kellari, kaksoisvahtitupa, kaksoisvahtituvan kellari ja talousrakennukset alueella. Rautatierakennuksiin kuuluu myös asuinrakennus asema-alueen itäreunalla. Lisäksi suojeltuja ovat tavaramakasiini ja vesitorni. Kaksoisvahtituvan ympärille on rakentunut oma, lä-hinnä asumiseen tarkoitettu pihapiirinsä, jossa nuorin rakennuksista on asuin-kasarmi vuodelta 1942. Asema-alueen länsireuna on säilyttänyt osia puistomai-suudestaan, itäosa sen sijaan on liikennealuetta. Asemakadun varressa on en-tisen Tyrvään kunnan keskustan rakennuskantaa, entinen matkustajakoti Lieko-ranta sekä rakennustyypiltään harvinainen, funkkistyylinen huoltoasema ja en-tinen Kino Tyrvään liikerakennus.
Arvokas rakennuskanta ja laajemmat rakennetun ympäristön kokonaisuudet on huomioitu asemakaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin, jotka yksiselittei-sesti kieltävät rakennusten purkamisen. Merkintöihin tulee liittää määräys, jossa edellytetään, että merkittävistä rakennuksia koskevista muutoksista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rakennusten kulttuurihistoriallisten ominaispiir-teiden ja tarkempien suojelutavoitteiden yhteensovittaminen jää kuitenkin vielä epäselväksi, sillä kaavaa varten ei ole laadittu rakennuskohtaista asemakaava-tason inventointia, kuten maakuntamuseo aiemmassa, osallistumis- ja arviointi-suunnitelmasta antamassaan lausunnossa (diar.355/2014) edellytti. Aiemmissa selvityksissä vuonna 2004 rakennettua kulttuuriympäristöä on tarkasteltu yleis-kaavan vaatimalla tarkkuudella, kohdekohtaisesti ja yleispiirteisesti. Yleiskaa-vainventointi on yli 10 vuotta vanha ja sen tiedot on syytä tarkistaa vastaamaan asemakaavan tarkkuutta ja tavoitteita. Myös ympäristön kulttuurihistorialliset piir-teet tulee kuvata nykytilanteen mukaisesti. Asemarakennusta on ympäröinyt asemapuisto. Sen vielä jäljellä olevien piirteiden huomioiminen on tärkeää ja si-ten myös tiedot asemapuistosta tulee päivittää kaava-aineistoon. Pysäköintialu-eita ei tule osoittaa aseman puistoalueelle ja myös tielinjojen tulisi noudattaa puiston historiallisia piirteitä ATY/s-1 alueella korttelissa 20.
Asemakaavaluonnoksissa osoitetaan kerrostalovaltaista rakentamista Asema-kadun varteen. Asemakadun kaupunkikuvallinen merkitys on suuri ja sillä on tärkeä asema myös historiallisena väylänä ja kaupunkikuvallisena solmukohta-na. Uudisrakentamisen tapaan tulisi kiinnittää erityishuomiota, sillä Asemakatu muuttuu rakentamisen myötä urbaaniksi kaupunkitilaksi. Rakentamisen tapaa tulisi ohjata asianmukaisin ja riittävin kaavamääräyksin laadukkaan lopputulok-sen aikaansaamiseksi. Istutettavat alueen osat tulisi määritellä tarkemmin. Ase-man vesitornin ympäristön, mukaan lukien kaupunkikuvallisesti tärkeä entinen E-liikkeen myllyrakennus, uudisrakentamisen tapaa ja sijoittelua tulisi vielä tar-kistaa. Vesitornin tulisi olla visuaalisesti yhteydessä asema-alueeseen ja näkyä riittävästi myös Asemakadun näkymässä. Korttelissa 5 tontilla 11 oleva suojeltu rakennus pihapiireineen jää ahtaasti uudisrakentamisen taakse. Rakennusala ja tontin 12 massoittelu tulee vielä tarkistaa siten, että vanhalla asema-alueen asuinrakennukselle jää riittävä suojavyöhyke ympärilleen.
Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että rakennusten purkamiseen asema-kaava-alueella tarvitaan aina purkamislupa eikä siitä siten ole tarpeen erikseen antaa määräyksiä asemakaavassa. Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu ar-keologinen tarkkuusinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015), jossa ei ole havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavia kohteita. Siten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.
Kaavaluonnokset poikkeavat toisistaan lähinnä korttelin 3 osalta. Pientalomai-nen rakentaminen on helpommin sovitettavissa ympäristöönsä vaikkakin esitetty ”Townhouse”-tyyppinen pientalotyyppi on vieras idea vanhaan kuntakeskuk-seen.
Täydennetyt selvitykset ja korjattu suunnitelma tulee toimittaa Pirkanmaan maa-kuntamuseolle nähtäväksi ennen ehdotuksen laatimista. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.