Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22 on vaikuttava viisikerroksinen jugend-rakennus, joka sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa rajautuen Hämeenkatuun, Kuninkaankadun kävelykatuun sekä Kauppakatuun. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Birger Federley ja se on toteutettu kolmessa vaiheessa vuosina 1904-1916. Kiinteistöosakeyhtiön mukaan Kuninkaankadun puoleisen B-rapun hissiä tulisi kunnostaa. Yhtiö haluaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa hissimuutokset huomioiden rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mistä johtuen on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa.

Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22 rakennettiin alun perin vuonna 1898 perustetun Tampereen Osake-Pankin toimesta. Yhdistymisten myötä pankin nimeksi tuli myöhemmin Kansalllis-Osake-Pankki. Rakennus tunnetaankin yhä Tampereella Kansallispankin- tai KOP:in talona. Rakennuksen arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja se on myös osa Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009) sekä Kauppakadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Kauppakadun arvoalueella Kansallispankintalo mainitaan yhtenä rakennuskulttuurin ydinkohteista. Edellä mainitut arvoalueet on merkitty sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan.

Tontilla voimassa olevassa vuonna 1984 hyväksytyssä asemakaavassa rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä (sr-1), jonka määräys kuuluu Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija teki lausunnon laatimiseksi kohteeseen maastokäynnin 11.2.2021. Lisäksi pohjatietona on käytetty Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan rakennuslupa- ja muutoslupakuvia sekä edellä mainittuja selvityksiä. B-rapun tuulikaappi ja porrashuone ovat avaria. Porrashuoneessa on säilynyt alkuperäinen tilaratkaisu, jugendtyyliset porraskaiteet, mosaiikkibetonipintaiset askelmat ja porrastasanteet sekä liiketiloihin johtavat ovet ja ikkunat. Porrashuoneen kiinteään sisustukseen liittyy erityisiä arkkitehtonisia arvoja.

Alkuperäisen hissin iästä on saatavilla ristiriitaista tietoa. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa Kuninkaankadun puoleiseen porrashuoneeseen mainitaan rakennetun hissi jo rakennusvaiheessa 1911. Sen kerrotaan olleen Tampereen ensimmäinen. Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan lupakuvissa hissi on kuitenkin piirretty nykyiselle paikalleen B-rappuun porrashuoneen keskelle vasta vuoden 1933 muutoslupakuvassa. Hissin rakentamista 1930-luvulla tukee myös nykyisen KONE Oy:n rakentaman hissikorin seinällä oleva kilpi, jonka mukaan hissi on peräisin vuodelta 1935, ja että koneisto ja hissikuilu on modernisoitu 1986.

Lupakuvien perusteella rakennuksen ullakkokerroksen tiloja on otettu käyttöön ja hissi uudistettu 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin B-rapun porrashuoneetta on korotettu kerroksella rakentamalla vanhan mallin mukaiset portaat, porraskaide sekä uusi kuudennen kerroksen porrastasanne. Alun perin todennäköisesti verkkoseinäinen hissikuilu on tässä yhteydessä uudistettu. Kuilun seinät ovat nyt valkoiseksi maalattua terästä ja lasia. Hissikuilun metalliovet ovat selvästi vanhemmat, mahdolliset 1930-lukulaiset, takorautakoristellut, mustiksi maalatut. Kuudenteen kerrokseen on toteutettu vastaava uusi ovi. Hissikori on melko tilava, sen pinnat jalopuuviilupintaiset ja melko huonokuntoiset, lattialla on harmaa muovimatto. Korissa on nykyisten peilien kohdalla ollut alkujaan aukot, joissa on ollut lasi tai verkko. Korin ovi on sivuun vedettävä metalliristikko-ovi. Hissin ja hissikuilun ilme vaikuttaa olevan sekoitus 1930-luvun piirteitä sekä 1980-luvun moderneja piirteitä.

Kiinteistöosakeyhtiö haluaisi uusia hissin koneiston ja kunnostaa hissikuilun ja hissikorin. Hissikuilun 1980-luvun ilme säilyisi, lasit puhdistettaisiin ja metalliosat maalattaisiin. Hissikorin viilupinnat puhdistettaisiin ja kunnostettaisiin tai uusittaisiin. Samalla myöhemmin ummistetut korin aukot mahdollisesti palautettaisiin ikkunoiksi. Korin metalliristikko-ovi korvattaisiin liukulasiovella. Alkuperäiset mustat hissikuilujen ovet säilytettäisiin ja kunnostettaisiin sekä varustettaisiin ovipumpuilla. Liukuovi ja ovipumput parantaisivat hissin toimintaa, kun ovet sulkeutuisivat automaattisesti. Nykyiset ovet vaativat käyttäjiltä huolellisuutta sulkea ovet aina hissistä poistuessa.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että esitetyt kunnostustoimet ovat mahdollisia. 1930-luvun hissikori tulisi puhdistaa ja pinnat kunnostaa entisöiden. Mikäli pinnat todetaan liian huonokuntoisiksi, ne voidaan uusia alkuperäisiä vastaavilla materiaaleilla. Korin aukkojen palauttamista maakuntamuseo pitää kannatettavana. Näkyvin muutos olisi hissikorin metalliristikko-oven korvaaminen lasiliukuovilla. Tämä on hyväksyttävissä, kun muutoksessa kuitenkin säilyvät vanhan hissikorin keskeiset ominaispiirteet: laadukkaat puuverhoillut seinäpinnat, korin oviseinän läpinäkyvyys sekä porrastasanteiden kauniit, hyvin porrashuoneen ilmeeseen sopivat metalliset hissikuilun ovet. Aiemmin uudistetun, ilmeeltään modernin hissikuilun kunnostamisessa on keskeistä, että kuilun läpinäkyvyys säilyy.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo nostaa esiin seikan, ettei Kansallispankintalosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä (RHS), josta rakennuksen historia ja arvot, vaikkapa materiaalien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät yksityiskohtaisesti ilmi. Arvorakennuksessa RHS:stä olisi hyötyä sekä normaalien ylläpito- ja kunnostustoimien suunnittelussa että mahdollisten muutosten suunnittelussa ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suositteleekin ko. selvityksen laatimista ensitilassa. Ohjeita selvityksen tekemiseen löytyy mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta. Selvityksiä laativat arkkitehtitoimistot sekä kulttuuriympäristöalan konsulttitoimistot.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22 on vaikuttava viisikerroksinen jugend-rakennus, joka sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa rajautuen Hämeenkatuun, Kuninkaankadun kävelykatuun sekä Kauppakatuun. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Birger Federley ja se on toteutettu kolmessa vaiheessa vuosina 1904-1916. Kiinteistöosakeyhtiön mukaan Kuninkaankadun puoleisen B-rapun hissiä tulisi kunnostaa. Yhtiö haluaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa hissimuutokset huomioiden rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mistä johtuen on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa.

Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Hämeenkatu 22 rakennettiin alun perin vuonna 1898 perustetun Tampereen Osake-Pankin toimesta. Yhdistymisten myötä pankin nimeksi tuli myöhemmin Kansalllis-Osake-Pankki. Rakennus tunnetaankin yhä Tampereella Kansallispankin- tai KOP:in talona. Rakennuksen arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohde on mukana Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa ja se on myös osa Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY 2009) sekä Kauppakadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Kauppakadun arvoalueella Kansallispankintalo mainitaan yhtenä rakennuskulttuurin ydinkohteista. Edellä mainitut arvoalueet on merkitty sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan että Tampereen keskustan strategiseen osayleiskaavaan.

Tontilla voimassa olevassa vuonna 1984 hyväksytyssä asemakaavassa rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä (sr-1), jonka määräys kuuluu Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija teki lausunnon laatimiseksi kohteeseen maastokäynnin 11.2.2021. Lisäksi pohjatietona on käytetty Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan rakennuslupa- ja muutoslupakuvia sekä edellä mainittuja selvityksiä. B-rapun tuulikaappi ja porrashuone ovat avaria. Porrashuoneessa on säilynyt alkuperäinen tilaratkaisu, jugendtyyliset porraskaiteet, mosaiikkibetonipintaiset askelmat ja porrastasanteet sekä liiketiloihin johtavat ovet ja ikkunat. Porrashuoneen kiinteään sisustukseen liittyy erityisiä arkkitehtonisia arvoja.

Alkuperäisen hissin iästä on saatavilla ristiriitaista tietoa. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa Kuninkaankadun puoleiseen porrashuoneeseen mainitaan rakennetun hissi jo rakennusvaiheessa 1911. Sen kerrotaan olleen Tampereen ensimmäinen. Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan lupakuvissa hissi on kuitenkin piirretty nykyiselle paikalleen B-rappuun porrashuoneen keskelle vasta vuoden 1933 muutoslupakuvassa. Hissin rakentamista 1930-luvulla tukee myös nykyisen KONE Oy:n rakentaman hissikorin seinällä oleva kilpi, jonka mukaan hissi on peräisin vuodelta 1935, ja että koneisto ja hissikuilu on modernisoitu 1986.

Lupakuvien perusteella rakennuksen ullakkokerroksen tiloja on otettu käyttöön ja hissi uudistettu 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin B-rapun porrashuoneetta on korotettu kerroksella rakentamalla vanhan mallin mukaiset portaat, porraskaide sekä uusi kuudennen kerroksen porrastasanne. Alun perin todennäköisesti verkkoseinäinen hissikuilu on tässä yhteydessä uudistettu. Kuilun seinät ovat nyt valkoiseksi maalattua terästä ja lasia. Hissikuilun metalliovet ovat selvästi vanhemmat, mahdolliset 1930-lukulaiset, takorautakoristellut, mustiksi maalatut. Kuudenteen kerrokseen on toteutettu vastaava uusi ovi. Hissikori on melko tilava, sen pinnat jalopuuviilupintaiset ja melko huonokuntoiset, lattialla on harmaa muovimatto. Korissa on nykyisten peilien kohdalla ollut alkujaan aukot, joissa on ollut lasi tai verkko. Korin ovi on sivuun vedettävä metalliristikko-ovi. Hissin ja hissikuilun ilme vaikuttaa olevan sekoitus 1930-luvun piirteitä sekä 1980-luvun moderneja piirteitä.

Kiinteistöosakeyhtiö haluaisi uusia hissin koneiston ja kunnostaa hissikuilun ja hissikorin. Hissikuilun 1980-luvun ilme säilyisi, lasit puhdistettaisiin ja metalliosat maalattaisiin. Hissikorin viilupinnat puhdistettaisiin ja kunnostettaisiin tai uusittaisiin. Samalla myöhemmin ummistetut korin aukot mahdollisesti palautettaisiin ikkunoiksi. Korin metalliristikko-ovi korvattaisiin liukulasiovella. Alkuperäiset mustat hissikuilujen ovet säilytettäisiin ja kunnostettaisiin sekä varustettaisiin ovipumpuilla. Liukuovi ja ovipumput parantaisivat hissin toimintaa, kun ovet sulkeutuisivat automaattisesti. Nykyiset ovet vaativat käyttäjiltä huolellisuutta sulkea ovet aina hissistä poistuessa.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että esitetyt kunnostustoimet ovat mahdollisia. 1930-luvun hissikori tulisi puhdistaa ja pinnat kunnostaa entisöiden. Mikäli pinnat todetaan liian huonokuntoisiksi, ne voidaan uusia alkuperäisiä vastaavilla materiaaleilla. Korin aukkojen palauttamista maakuntamuseo pitää kannatettavana. Näkyvin muutos olisi hissikorin metalliristikko-oven korvaaminen lasiliukuovilla. Tämä on hyväksyttävissä, kun muutoksessa kuitenkin säilyvät vanhan hissikorin keskeiset ominaispiirteet: laadukkaat puuverhoillut seinäpinnat, korin oviseinän läpinäkyvyys sekä porrastasanteiden kauniit, hyvin porrashuoneen ilmeeseen sopivat metalliset hissikuilun ovet. Aiemmin uudistetun, ilmeeltään modernin hissikuilun kunnostamisessa on keskeistä, että kuilun läpinäkyvyys säilyy.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo nostaa esiin seikan, ettei Kansallispankintalosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä (RHS), josta rakennuksen historia ja arvot, vaikkapa materiaalien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät yksityiskohtaisesti ilmi. Arvorakennuksessa RHS:stä olisi hyötyä sekä normaalien ylläpito- ja kunnostustoimien suunnittelussa että mahdollisten muutosten suunnittelussa ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suositteleekin ko. selvityksen laatimista ensitilassa. Ohjeita selvityksen tekemiseen löytyy mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta. Selvityksiä laativat arkkitehtitoimistot sekä kulttuuriympäristöalan konsulttitoimistot.