rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1916 ja laajennettu 1952. Se on pienistä muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin laajennuksen jälkeisen runkomuotonsa, piirteensä ja rakennusmateriaalinsa, kuten loiva tiilikatettu satulakatto, kaksijakoiset tuuletusikkunalliset ikkunat ja pystyrimalaudoitetut julkisivut. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin 1950-luvulle tyypilliset.

Historiallinen arvo – Taloushistoria

Asuinrakennuksen koilliskulmassa on toiminut pitkään kampaamoliike. Liiketila hahmottuu yhä omasta sisäänkäynnistään.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Asuinrakennus pihoineen sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla vilkkaasti liikennöidyn alueen kokoojakadun, Tahmelankadun ja Suuruspäänkadun kulmauksessa.

Vilkkaasti liikennöidyn Tahmelankadun ja Suuruspäänkadun kulmauksessa sijaitseva loivasti etelään nouseva tontti, jolla kaupunkipuutalotyyppinen 1916 rakennettu ja 1950-luvulla laajennettu asuinrakennus.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut aluksi vuokralla. Tontti on myöhemmin lohkottu ja lunastettu omaksi. Asuinrakennus ja tontin eteläkulmassa sijainnut piharakennus rakennettiin 1910-luvulla, mahdollisesti 1916. Rakentajana oli nykyisen omistajan iso-isoisä, Iivari Fagerlund. Asuinrakennus oli nykyistä pienempi. Piharakennuksessa oli kanala, ulkohuone ja sauna. Piharakennus purettiin 1950-luvulla, asuinrakennuksen laajennuksen yhteydessä, kun saunatilat saatiin asuinrakennuksen kellariin. Kiinteistön omistajan kertoman mukaan talo siirtyi 1950-luvun alussa isältä pojalle. Kun talolle ei saatu purkulupaa tehtiin laajennus ja peruskorjaus, jossa vain vanhan rakennuksen hirsirunko säilyi.

Laajennetun asuinrakennuksen itäpäädyssä oli toimi 1950-luvulta 1980-luvun alkuun kiinteistön omistajan isoäidin kampaamo "Kampaamo Viena". Liiketilan sisäänkäynti on säilynyt, vaikka tila onkin muutettu asuintilaksi. Lisäksi rakennuksessa oli kaksi asuntoa, jotka ovat olleet omistajasuvun käytössä. Vuokralaisia talossa ei ole pidetty. Asuinrakennusta on laajennettu 1990-luvulla autotallilla ja 2000-luvulla on rakennettu uusi sauna.

Aiemman inventoinnin mukaan pihassa, aivan portin vieressä, on vanha kaivon paikka. Paikalla kulkee voimakas vesisuoni, mutta kaivo kuitenkin täytettiin 1950-luvulla, vesijohtoverkkoon liittymisen myötä. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön perikunnalta 2009. Kiinteistö on säilynyt alkuperäisellä omistajasuvulla.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on muutamia 1900-luvun alun asuinrakennuksia sekä muutamia uudehkoja kookkaita 1980-1990-luvun asuintaloja. Tahmelankadun toisella puolella 1980-luvun rivitalo ja 1970-luvun kerrostalo.

Tonttia on rajattu metalliverkkoaidalla sekä betonimuurilla ja pystylauta-aidalla. Tahmelankadun puolella, asuinrakennuksen itäpuolella on metalliset portit. Kuistin edustaa on laatoitettu nelikulmaisilla pesubetonilaatoilla. Tonttia on paikoin pengerretty luonnonkivimuurilla. eteläkulmassa on säilynyt vanhan piharakennuksen betonista perustaa. Muutoin tontti on loivaa rinnettä ja nurmipintainen. Siellä kasvaa omenapuita, kataja, kukkaistutuksia sekä runsaasti pylvästuijia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat moderneja tuijia lukuun ottamatta 1950-luvun omakotitaloille tyypilliset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun puolivälille ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja laajennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynti).

Pihan ja asuinrakennuksen keskeisen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 2.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 340.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistajan toimittamat kirjalliset tiedot