Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa 1950 valmistunut teollisuusrakennus asuin- ja liikerakennukseksi. Tontti, 604-410-3-269, Automäki II ja sen teollisuusrakennus sijoittuvat Nuolialan kylän nuorempaan, 1900-luvun alkupuoliskon kyläkeskustaan, joka syntyi todennäköisesti läheisen, 1800-luvun lopulla perustetun sahan vaikutuksesta. Pienen, 1900-luvun alkupuoliskoa edustavan kylä- ja tiemaiseman muodostavat raitin varrelle vuosina 1918, 1927 ja 1938  rakennetut tornimuuntaja sekä kaksi asuin- ja liikerakennusta. Rivistön neljäs rakennus on asemakaavamuutoksen tontille vuonna 1950 valmistunut teollisuusrakennus. Entiselle peltotontille rakennetun teollisuusrakennuksen rakennutti ilmeisesti tontin jo 1930-luvulta omistanut linja-autoliikennöitsijä Antti Suojärvi. Ympäristön pellot ja itäpuolella ollut Pyhäjärven saha ovat kadonneet pääosin 2010-luvun taajamarakentamisen, rivi- ja kerrostaloalueiden alle. Tornimuuntajan ja kaksikerroksisten asuin- ja liikerakennusten sekä teollisuusrakennuksen muodostama rakennusrivi muodostavat muuttuneessa maisemassa tunnistettavan, alueen historiasta kertovan ja yhtenäisen kokonaisuuden vanhassa tiemaisemassa. 

Alueella on voimassa asemakaava (2000), jossa kaavamuutostontti on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teolliseen toimintaan (TY). Taajamayleiskaavassa (2016) ympäristö ja tontti on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP). Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa osoittamalla asuntorakentamisen täydennyskohteita. 

Pienteollisuustalo ja rakennusrivi ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisema, jonka keskeisiä ympäristöja ja  kiintopisteitä ovat kyläajan säilyneet peltomaisemat, vanhat tilakeskukset sekä nuoremman kyläalueen tornimuuntaja.

Pirkkalaa koskevassa yleisinventoinnissa rakennusrivi ja siltä etelään johtavan Pirjolantien asutus on merkitty arvoalueeksi, Pirjolantie ja vanhat tilakeskukset, (Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002, osa 1, Jari Heiskanen/Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö). Alueen toimenpidesuosituksissa todetaan rakennusinventointitietojen puutteellisuus sekä suositellaan  uusien maankäyttösuunnitelmien yhteydessä inventointien täydentämistä sekä huolehtimaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilymisestä. 

Julkisivuiltaan punatiilestä muurattu, satulakattoinen ja 2,5 kerroksinen teollisuusrakennus on nykyisin toimi- ja liiketiloina. Rakennuksen ikkunat on uusittu alumiini-ikkunoilla, puitejako edustaa vanhaa jakoa. Rakennuksen teollisuus- ja ajan rakentamisen piirteet on hyvin nähtävissä puhtaaksimuuratuissa julkisivuissa, neliömäisissä ja suurissa ikkunarivissä  ja rakennuksen eteläpäätyyn sijoittuvassa teräsrakenteisessa nosturirakenteessa sekä sisäänkäyntejä suojaavissa kapeissa tai lippamaisissa katoksissa. 

Asemakaavamuutos perustuu ajantasaiseen yleiskaavaan, joten maakuntamuseolla ei muutokseen siltä osin ole huomauttamista. Rakennuksen ja ympäristön piirteet sekä  historiatiedot olisi hyvä kirjata osallistumis- ja arviontisuunnitelmaan. Rakennuksesta ja sen ympäristöstä tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi.  Asemakaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön tulee arvioida huolellisesti ja tuoda riittävän selkeästi esiin kaavaselostuksessa. Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa 1950 valmistunut teollisuusrakennus asuin- ja liikerakennukseksi. Tontti, 604-410-3-269, Automäki II ja sen teollisuusrakennus sijoittuvat Nuolialan kylän nuorempaan, 1900-luvun alkupuoliskon kyläkeskustaan, joka syntyi todennäköisesti läheisen, 1800-luvun lopulla perustetun sahan vaikutuksesta. Pienen, 1900-luvun alkupuoliskoa edustavan kylä- ja tiemaiseman muodostavat raitin varrelle vuosina 1918, 1927 ja 1938  rakennetut tornimuuntaja sekä kaksi asuin- ja liikerakennusta. Rivistön neljäs rakennus on asemakaavamuutoksen tontille vuonna 1950 valmistunut teollisuusrakennus. Entiselle peltotontille rakennetun teollisuusrakennuksen rakennutti ilmeisesti tontin jo 1930-luvulta omistanut linja-autoliikennöitsijä Antti Suojärvi. Ympäristön pellot ja itäpuolella ollut Pyhäjärven saha ovat kadonneet pääosin 2010-luvun taajamarakentamisen, rivi- ja kerrostaloalueiden alle. Tornimuuntajan ja kaksikerroksisten asuin- ja liikerakennusten sekä teollisuusrakennuksen muodostama rakennusrivi muodostavat muuttuneessa maisemassa tunnistettavan, alueen historiasta kertovan ja yhtenäisen kokonaisuuden vanhassa tiemaisemassa. 

Alueella on voimassa asemakaava (2000), jossa kaavamuutostontti on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teolliseen toimintaan (TY). Taajamayleiskaavassa (2016) ympäristö ja tontti on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP). Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa osoittamalla asuntorakentamisen täydennyskohteita. 

Pienteollisuustalo ja rakennusrivi ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisema, jonka keskeisiä ympäristöja ja  kiintopisteitä ovat kyläajan säilyneet peltomaisemat, vanhat tilakeskukset sekä nuoremman kyläalueen tornimuuntaja.

Pirkkalaa koskevassa yleisinventoinnissa rakennusrivi ja siltä etelään johtavan Pirjolantien asutus on merkitty arvoalueeksi, Pirjolantie ja vanhat tilakeskukset, (Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002, osa 1, Jari Heiskanen/Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö). Alueen toimenpidesuosituksissa todetaan rakennusinventointitietojen puutteellisuus sekä suositellaan  uusien maankäyttösuunnitelmien yhteydessä inventointien täydentämistä sekä huolehtimaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilymisestä. 

Julkisivuiltaan punatiilestä muurattu, satulakattoinen ja 2,5 kerroksinen teollisuusrakennus on nykyisin toimi- ja liiketiloina. Rakennuksen ikkunat on uusittu alumiini-ikkunoilla, puitejako edustaa vanhaa jakoa. Rakennuksen teollisuus- ja ajan rakentamisen piirteet on hyvin nähtävissä puhtaaksimuuratuissa julkisivuissa, neliömäisissä ja suurissa ikkunarivissä  ja rakennuksen eteläpäätyyn sijoittuvassa teräsrakenteisessa nosturirakenteessa sekä sisäänkäyntejä suojaavissa kapeissa tai lippamaisissa katoksissa. 

Asemakaavamuutos perustuu ajantasaiseen yleiskaavaan, joten maakuntamuseolla ei muutokseen siltä osin ole huomauttamista. Rakennuksen ja ympäristön piirteet sekä  historiatiedot olisi hyvä kirjata osallistumis- ja arviontisuunnitelmaan. Rakennuksesta ja sen ympäristöstä tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi.  Asemakaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön tulee arvioida huolellisesti ja tuoda riittävän selkeästi esiin kaavaselostuksessa. Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.