Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (diar. 717/2021). Tutustuttuaan luonnosvaiheen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Hopun kaupunginosan 20. korttelissa, Vammalan ydinkeskustan vieressä. Alue on tällä hetkellä pääosin liike- ja toimistorakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialuetta. Hopun koulun kiinteistön alueella sijaitsee kaksi entistä koulurakennusta ja niihin liittyvät piharakennukset. Kaava-alueen pohjoisosassa on lisäksi S-market Sastamalan rakennus ja kiinteistö.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisellään käyttämätön Hopun koulun toimitilarakennusten korttelialue asuinkäyttöön. Kaavamuutoksella on tarkoitus säilyttää kouluympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet, mahdollistaa koulurakennusten muuttaminen asuinkäyttöön sekä uusien puurakenteisten ja puuverhoiltujen talojen rakentaminen. Suunnittelun tavoitteena on ollut pienimuotoinen perinteisiin tukeutuva puutalokortteli. Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut kaavan lähtökohtien olevan kulttuuriympäristön kannalta erinomaiset.
Asemakaavamuutoksen yhteydessä on lisäksi tavoitteena tarkistaa kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevan S-market Sastamalan kiinteistön kaavamerkintää ja pienentää päivittäistavarakaupan osuutta korttelissa. Voimassa olevan asemakaavan mukaan S-marketin kiinteistöllä rakennusoikeudesta saisi käyttää päivittäistavarakaupan myyntitilaksi enintään 1 900 m². Kaavamuutosluonnoksessa enimmäismäärä supistetaan 500 m²:iin. Rakennusoikeuden pienentäminen on kulttuuriympäristön arvojen kannalta myönteistä.
Hopun koulun kiinteistöllä sijaitsevat koulurakennukset, aitta sekä kellari katoksineen ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, jotka sijaitsevat maisemallisesti keskeisellä paikalla. Vanhempi koulurakennuksista on Tyrvään ensimmäinen koulu vuodelta 1873 ja nuorempi todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Koulun pihapiiri rakennuksineen on inventoitu 20 vuotta sitten (Rinta-Porkkunen, Nina/Pirkanmaan maakuntamuseo 2002: Vammalan kulttuuriympäristöinventointi, rakennetun ympäristön selvitys). Pihapiiri rakennuksineen on inventoinnissa arvioitu arvoluokkaan 2. Inventoinnissa määriteltyjen arvojen ja toimintasuositusten perusteella rakennuksille ja niitä ympäröivälle korttelialueelle on vuonna 2007 voimaan tulleessa asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnät (sr-1, sr-2, s sekä KTY/s). Toinen Hopun koulun huomioiva inventointi on Vammalan keskustan maisemaselvitys vuodelta 2000.
Aikaisemmassa lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Hopun koulua koskevat selvitykset ovat yleispiirteisiä ja jo 20 vuotta vanhoja. Museo esitti niissä annettujen tietojen tarkastamista ja päivittämistä asemakaavatasoiseksi selvitykseksi rakennussuunnittelun sekä suojelu- ja kaavamääräysten ja vaikutustenarvioinnin pohjaksi. Luonnosvaiheessa tietoja on hieman täydennetty kaavaselostukseen, johon on liitetty mm. ajantasaisia valokuvia rakennuksista.
Kaava-alueen pohjoisreunalla sijaitsevan Rajakadun vastakkaiselta puolelta alkaa maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, Vammalan keskusta. Suunnittelualueeseen rajautuvat Marttilan kylätontin paikalla sijaitseva Keskustan asuinalue sekä Asemakadun, Puistokadun ja Marttilankadun liike- ja asuintalot, jotka on maakunnallisen arvoalueen sisällä määritelty rakennuskulttuurin ydinalueiksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Suunnittelualueen keskeinen sijainti taajamakuvassa sekä sen rajautuminen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön on huomioitu kaavaselostuksessa maakuntamuseon edellisessä lausunnossaan edellyttämällä tavalla.
Asemakaavakartan luonnoksessa alueelle on olemassa olevien koulurakennuksien lisäksi osoitettu neljä uutta rakennusalaa, jotka mahdollistavat esimerkiksi kolmen paritalon ja yhden pientalon rakentamisen. Suuremmilla rakennuspaikoilla on rakennusoikeutta 330 k-m² kullakin ja pienemmällä 165 k-m². Lisäksi vanhan alakoulun ja pysäköintialueen väliin on mahdollista sijoittaa 100 k-m2 suuruinen varastorakennus. Tavoitteena on liittää S-marketin tonttiin kuuluva pieni parkkialue Hopun koulun kiinteistöön, jolloin tontin nykyiselle alueelle ei tarvitse osoittaa paikoitusaluetta. Suunnitellulle paikoitusalueelle saisi kaavaluonnoksen mukaan rakentaa kolme autokatosta.
Kaavassa osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL/s-5). Kaavamääräyksen mukaan korttelialueella ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella olevien suojeltujen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pihaympäristöä tulee hoitaa siten, että sen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet säilyvät. Uudisrakentamisen sovittamiseen korttelin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pihapiiriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudis- ja korjausrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet. Rakennusten tulee olla harjakattoisia sekä puurakenteisia. Julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta.
Yleismääräyksen mukaan korttelialueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvän kaupunkikuvan luomiseen ja alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilymiseen. Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenteeseen tai pysäköintiin, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Alueen ympäristö ja pihapiiri tulee säilyttää puistomaisena/puustoisena
Maakuntamuseo toteaa, että uudisrakentamisen sijoittelu ja laajuus tontilla vastaa kaavan kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen tähtääviä tavoitteita ja sopeutuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pihapiiriin hyvin. Uudisrakentaminen jää rakennusmassojen koon ja korkeusaseman puolesta suojelluille rakennuksille alisteiseksi. Kaavamääräysten ohjaama, viitesuunnitelmissa havainnollistettu ulkoarkkitehtuuri sopeutuu luontevasti osaksi pihapiiriä. Uudisrakennukset on viitesuunnitelmissa suunnattu siten, että niiden kookkaat terassit katoksineen avautuvat etelään ja lounaaseen, eivätkä siten näy suojelluille rakennuksille päin. Koulurakennusten muuttaminen asunnoiksi palvelee niiden säilymistä, kun ne eivät rapistu käytön ja huollon puutteessa. Vanhan koulun takana oleva vanha puutarha-alue säilytetään kaavassa.
Vanhemmalla koulurakennuksella on merkintä sr-1: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Uudemmalla koulurakennuksella on merkintä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Kellarilla ja sen katoksella on kaavamerkintä s, jonka kaavamääräys puuttuu asemakaavakartalta. Tältä osin kaavaluonnos vaati täydentämistä.
Ehdotetut suojelumerkinnät antavat hyvät lähtökohdat rakennusten ja rakennelmien säilyttämiselle. Maakuntamuseo esittää kuitenkin vielä tutkittavaksi, olisiko myös 1900-luvun alun koulurakennukselle mahdollista osoittaa suojelumerkintä sr-1. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinteä osa arvokasta pihapiiriä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo viittaa aiempaan lausuntoonsa (DIAR: 717/2021 12.11.2021). Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai vanhoista kivenlouhinnan jäljistä, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (diar. 717/2021). Tutustuttuaan luonnosvaiheen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Hopun kaupunginosan 20. korttelissa, Vammalan ydinkeskustan vieressä. Alue on tällä hetkellä pääosin liike- ja toimistorakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialuetta. Hopun koulun kiinteistön alueella sijaitsee kaksi entistä koulurakennusta ja niihin liittyvät piharakennukset. Kaava-alueen pohjoisosassa on lisäksi S-market Sastamalan rakennus ja kiinteistö.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisellään käyttämätön Hopun koulun toimitilarakennusten korttelialue asuinkäyttöön. Kaavamuutoksella on tarkoitus säilyttää kouluympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet, mahdollistaa koulurakennusten muuttaminen asuinkäyttöön sekä uusien puurakenteisten ja puuverhoiltujen talojen rakentaminen. Suunnittelun tavoitteena on ollut pienimuotoinen perinteisiin tukeutuva puutalokortteli. Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut kaavan lähtökohtien olevan kulttuuriympäristön kannalta erinomaiset.
Asemakaavamuutoksen yhteydessä on lisäksi tavoitteena tarkistaa kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevan S-market Sastamalan kiinteistön kaavamerkintää ja pienentää päivittäistavarakaupan osuutta korttelissa. Voimassa olevan asemakaavan mukaan S-marketin kiinteistöllä rakennusoikeudesta saisi käyttää päivittäistavarakaupan myyntitilaksi enintään 1 900 m². Kaavamuutosluonnoksessa enimmäismäärä supistetaan 500 m²:iin. Rakennusoikeuden pienentäminen on kulttuuriympäristön arvojen kannalta myönteistä.
Hopun koulun kiinteistöllä sijaitsevat koulurakennukset, aitta sekä kellari katoksineen ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, jotka sijaitsevat maisemallisesti keskeisellä paikalla. Vanhempi koulurakennuksista on Tyrvään ensimmäinen koulu vuodelta 1873 ja nuorempi todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Koulun pihapiiri rakennuksineen on inventoitu 20 vuotta sitten (Rinta-Porkkunen, Nina/Pirkanmaan maakuntamuseo 2002: Vammalan kulttuuriympäristöinventointi, rakennetun ympäristön selvitys). Pihapiiri rakennuksineen on inventoinnissa arvioitu arvoluokkaan 2. Inventoinnissa määriteltyjen arvojen ja toimintasuositusten perusteella rakennuksille ja niitä ympäröivälle korttelialueelle on vuonna 2007 voimaan tulleessa asemakaavassa osoitettu suojelumerkinnät (sr-1, sr-2, s sekä KTY/s). Toinen Hopun koulun huomioiva inventointi on Vammalan keskustan maisemaselvitys vuodelta 2000.
Aikaisemmassa lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Hopun koulua koskevat selvitykset ovat yleispiirteisiä ja jo 20 vuotta vanhoja. Museo esitti niissä annettujen tietojen tarkastamista ja päivittämistä asemakaavatasoiseksi selvitykseksi rakennussuunnittelun sekä suojelu- ja kaavamääräysten ja vaikutustenarvioinnin pohjaksi. Luonnosvaiheessa tietoja on hieman täydennetty kaavaselostukseen, johon on liitetty mm. ajantasaisia valokuvia rakennuksista.
Kaava-alueen pohjoisreunalla sijaitsevan Rajakadun vastakkaiselta puolelta alkaa maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, Vammalan keskusta. Suunnittelualueeseen rajautuvat Marttilan kylätontin paikalla sijaitseva Keskustan asuinalue sekä Asemakadun, Puistokadun ja Marttilankadun liike- ja asuintalot, jotka on maakunnallisen arvoalueen sisällä määritelty rakennuskulttuurin ydinalueiksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Suunnittelualueen keskeinen sijainti taajamakuvassa sekä sen rajautuminen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön on huomioitu kaavaselostuksessa maakuntamuseon edellisessä lausunnossaan edellyttämällä tavalla.
Asemakaavakartan luonnoksessa alueelle on olemassa olevien koulurakennuksien lisäksi osoitettu neljä uutta rakennusalaa, jotka mahdollistavat esimerkiksi kolmen paritalon ja yhden pientalon rakentamisen. Suuremmilla rakennuspaikoilla on rakennusoikeutta 330 k-m² kullakin ja pienemmällä 165 k-m². Lisäksi vanhan alakoulun ja pysäköintialueen väliin on mahdollista sijoittaa 100 k-m2 suuruinen varastorakennus. Tavoitteena on liittää S-marketin tonttiin kuuluva pieni parkkialue Hopun koulun kiinteistöön, jolloin tontin nykyiselle alueelle ei tarvitse osoittaa paikoitusaluetta. Suunnitellulle paikoitusalueelle saisi kaavaluonnoksen mukaan rakentaa kolme autokatosta.
Kaavassa osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL/s-5). Kaavamääräyksen mukaan korttelialueella ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella olevien suojeltujen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pihaympäristöä tulee hoitaa siten, että sen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet säilyvät. Uudisrakentamisen sovittamiseen korttelin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pihapiiriin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudis- ja korjausrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet. Rakennusten tulee olla harjakattoisia sekä puurakenteisia. Julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta.
Yleismääräyksen mukaan korttelialueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvän kaupunkikuvan luomiseen ja alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilymiseen. Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenteeseen tai pysäköintiin, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Alueen ympäristö ja pihapiiri tulee säilyttää puistomaisena/puustoisena
Maakuntamuseo toteaa, että uudisrakentamisen sijoittelu ja laajuus tontilla vastaa kaavan kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen tähtääviä tavoitteita ja sopeutuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pihapiiriin hyvin. Uudisrakentaminen jää rakennusmassojen koon ja korkeusaseman puolesta suojelluille rakennuksille alisteiseksi. Kaavamääräysten ohjaama, viitesuunnitelmissa havainnollistettu ulkoarkkitehtuuri sopeutuu luontevasti osaksi pihapiiriä. Uudisrakennukset on viitesuunnitelmissa suunnattu siten, että niiden kookkaat terassit katoksineen avautuvat etelään ja lounaaseen, eivätkä siten näy suojelluille rakennuksille päin. Koulurakennusten muuttaminen asunnoiksi palvelee niiden säilymistä, kun ne eivät rapistu käytön ja huollon puutteessa. Vanhan koulun takana oleva vanha puutarha-alue säilytetään kaavassa.
Vanhemmalla koulurakennuksella on merkintä sr-1: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Uudemmalla koulurakennuksella on merkintä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Kellarilla ja sen katoksella on kaavamerkintä s, jonka kaavamääräys puuttuu asemakaavakartalta. Tältä osin kaavaluonnos vaati täydentämistä.
Ehdotetut suojelumerkinnät antavat hyvät lähtökohdat rakennusten ja rakennelmien säilyttämiselle. Maakuntamuseo esittää kuitenkin vielä tutkittavaksi, olisiko myös 1900-luvun alun koulurakennukselle mahdollista osoittaa suojelumerkintä sr-1. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla ja on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti kiinteä osa arvokasta pihapiiriä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo viittaa aiempaan lausuntoonsa (DIAR: 717/2021 12.11.2021). Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai vanhoista kivenlouhinnan jäljistä, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.