Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun asemakaavaluonnokseen, jonka tavoitteena on mahdollistaa Jankan tilakeskuksen muutos asuinkortteliksi. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon (DIAR: 103/2017) asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen liitteenä olleista täydennysrakentamismahdollisuuksia esittelevistä valmisteluaineistoista. Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset arvot: Takahuhti on Pirkanmaan maakunnan suurimpia ja merkittävimpiä keskiajalla syntyneitä, nykyaikaan asti asuttuna olleita kyliä. Jankan tilakeskus 1900-luvulta peräisin olevine rakennuksineen on ainoa Takahuhdin kylätontilla säilynyt tila. Tilakeskus sijoittuu näkyvälle paikalle vilkkaasti liikennöidyn Sammon valtatien varteen, ja sen kaupunkikuvallinen rooli alueen pitkän agraarivaiheen edustajana on merkittävä. Valtatien varressa sijaitsevalla kaava-alueella liikenteen melu tuottaa erityisiä haasteita alueen asumiskäytölle ja rajoittaa käytettävissä olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoissa Jankan pihapiiriin oli hahmoteltu suhteellisen laajasti uudisrakentamista päärakennuksen länsi- ja pohjoispuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että se ei tule puoltamaan näin laajaa uudisrakentamista ja että pihapiirin kulttuuriympäristöarvojen tulee olla mahdollisen uudisrakentamisen jälkeenkin tunnistettavia.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa kaavaluonnoksesta seuraavaa. Takahuhdin historiallisen kylätontin muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (Ristinarkku/Takahuhti, mj.rek.nro 1000024615) on merkitty asianmukaisella aluevarausmerkinnällä asemakaavaan. Muinaisjäännösalueen välittömän ympäristön päämaankäytöksi esitetään ALY, Asuin-, liike- ja kulttuuritoimintojen aluetta, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa häiriötöntä kulttuuri- ja liiketoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Jankan tilan vanha päärakennus ja luhtiaitta muodostavat historiallisesti hyvin kertovan osan muinaisjäännöksen miljööstä, missä kylätontin vanhimmista vaiheista ei ole nähtävillä enää maan pinnalla erottuvia rakenteita. Asuinrakennus ja luhti sijoittuvat vanhan kyläraitin varteen lisäten asuinpihan muodostaman kokonaisuuden ymmärrettävyyttä. ALY-korttelialueen merkintä tukee siten kerroksisen kulttuuriympäristökokonaisuuden muodostumista, vaikkakin aluevaraus on kooltaan suppea ja käsittää alkuperäisestä pihapiiristä vain asuinpihan.

Jankan tilakeskus kuvastaa alueen pitkää elinkeinohistoriaa. Päärakennus ja luhti pihapiireineen muodostavat oman kokonaisuutensa, joka 1900-luvun alulle tyypillisesti tavoittelee asuinpihaan näyttävyyttä. Navetta ja talousrakennus muodostavat oman maataloustoimintaan liittyvän, maisemallisesti hyvin näkyvän talouspihansa. Jankan tilakeskuksen rakennuskannalla on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallista arvoa. Kaavaluonnoksessa esitetyssä ratkaisussa 1950-luvun talousrakennukset ja omakotitalo purettaisiin uusien asuinrakenusten tieltä. Uudisrakentamisen massoittelu on aiempiin suunnitelmiin verrattuna kehittynyt positiiviseen suuntaan, ja sen vaikutuksia esittelevat havainnekuvat ovat asianmukaisia. Navetan ja talousrakennuksen purkaminen merkitsee kuitenkin Jankan tilakeskuksen maatilaluonteen ymmärrettävyyden heikkenemistä tavalla, joka ei huomioi riittävästi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaavaluonnos mahdollistaa mittavan uudisrakennusmassan toteuttamisen Jankan tilakeskuksen alueelle, mikä tulee heikentämään sekä historiallisesta kylätontista säilyneen muinaisjäännöksen että Jankan päärakenuksen ja luhtiaitan asemaa miljöössä. Tältä osin kaavaluonnos ei täysin vastaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia kulttuuriympäristön vaalimisen osalta (54. §). Maakuntamuseo kehottaa vielä harkitsemaan mahdollisuuksia navetan säilyttämiseen osana pihapiiriä. Jankan päärakennus ja luhtiaitta on merkitty asemakaavaluonnoksessa suojelluiksi asianmukaisella merkinällä sr-7, ja niiden arvot on otettu lähtökohdaksi myös kyseisen tontin käyttätarkoituksen määrittelyssä.

Maakuntamuseo suosittelee vielä alueen rakentamisen yhteydessä ALY-korttelialueelle ja/tai rakennusten yhteyteen opastaulun tai digitaalisen informaation muodossa tietoa paikan merkityksestä yhtenä Tampereen merkittävimmistä ja suurimmista keskikaan palautuvista kylistä. Tästä on syytä olla maininta kaavaselostuksessa, esimerkiksi osana vaikutusten arviointia.

Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.