Sylvään pientaloalueen maaperä viettää loivasti kohti notkelmaa, joka sijaitsee Rautaveden Sylväänlahden pohjukassa. Rinteeseen raivattiin peltoa, joista vanhimmat kappaleet ovat todennäköisesti olleet raivattu viimeistään 1600-luvulla. 1700-luvulla rinteessä oli peltoa, notkelma säilyi niittynä aina 1800-luvulle saakka. Sylvään pientaloalueen maat kuuluivat 1900-luvun alkupuolella Marttilan kylän Hopun, Varilan kylän Uotin ja Ojansuun kylän virkatalon alueisiin. Alue säilyi peltona ja rakentamattomana ilmeisesti 1910-luvulle saakka. Ensimmäiset rakennukset tulivat omakotialueelle 1910-luvun lopulla raivatun Tampereentien varrelle. Vuonna 1909 perustettiin läheisen Marttilan kylän maille Vammalan kauppala. Nykyinen omakotialue jäi vielä tässä vaiheessa Tyrvään kunnan alueelle. Omakotialueen varsinainen rakentaminen alkoi sotien jälkeen vuonna 1947. Tontit menivät pääasiassa rintamamiehille ja rakentamista tehtiin paljolti talkoilla. Peltotontit lohkottiin Marttilan kylän ja Varilan Uotin talon maa-alueista. Tonttien koossa ja muodossa oli pientä vaihtelua, joskin alue muodostui ilman virallista kaavoitusta tonttien ja tiestön kannalta suhteellisen säännölliseksi. Tämä tonttien ja tiestön säännöllisyys näkyy hyvin vuonna 1955 tehdyssä pohjakartassa. Kartan alalaitaan on myös kirjattu ”Pikku-Berlin” -nimi, jolla alue tunnettiin vuosikymmeniä. Nimi tuli Esko Pietilän mukaan Kemin kaupungista, jossa oli jatkosodan aikana saksalaisia joukkoja. Pääosin läpikulkumatkalla olleet sotilaat kävivät Kemissä naisissa tietyssä kaupunginosassa, joka sai kansan suussa nimen Pikku-Berliini. Nimi siirtyi sodan jälkeen myös Vammalaan, jossa Pikku-Berliiniksi kutsuttiin nykyistä Sylvään omakotialuetta. Vammalassa kysymyksessä oli vain nimi, ilman yhteyttä alkuperäiseen selitykseen. Alue oli pääosin asuinaluetta, näkyvimmän poikkeuksen teki Niemisen autokorjaamon tiilirakennus. Pientä yritystoimintaa oli myös putkijakkaroiden tekeminen.

Vuonna 1955 Vammalan kauppalan alue laajeni, jolloin myös Sylvään pientaloalue liitettiin kauppalaan. Ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1964, jossa alue on merkitty asuinalueeksi, johon voi rakentaa 1-kerroksisia rakennuksia. Kaavassa alueen tonttien ja rakennusten kokoa pyrittiin yhtenäistämään. Kaavaa seuraavina vuosikymmeninä tontteja on jaettu pienemmiksi ja rakennuskanta on uudistunut. Rakentaminen ja rakennuskannan uudistuminen tapahtui hitaasti ja jatkui vuosikymmeniä, joka näkyy nykyisin rakennuskannan ja materiaalien moninaisuutena. Oman rakenteellisen ja historiallisen kokonaisuutensa muodostaa Sarkiankadun itäpuoli, joka kuului Ojansuun virkatalon maihin. Tontit kaavoitettiin 1964 kaavassa ja niitä myytiin Tyrvään mielisairaalaan henkilökunnalle. Tiilirakenteiset omakotitalot ovat 1970-luvulta. Risteyksessä on sairaalan toimintaan liittynyt toimintakeskus. Omakotialueen ympäristö muuttui myös 1970-luvulta alkaen. Sylvään koillispuolella olevan Erhonkadun varrella oleva omakoti- ja pienteollisuusalue rakennettiin 1970/80-luvulla. Luoteispuolelle rakennettiin Sylvään koulukeskus 1980-luvulla. Lounaispuolella sairaalan voimakas laajentaminen alkoi 1960-luvulla. Omakotialueen nykyinen kaava on pääosin 1980-luvulta ja se mahdollistaa 1,5 kerroksisen asuinrakennusten tekemisen, tehokkuusluku 0,15-0,20.

Sylvään pientaloalue sijoittuu Vammalan keskusta-alueen kaakkoispuolelle, Tampereentien alkupäähän. Eteläpuolella on harjanteen päällä laaja sairaala-alue, luoteispuolella koulukortteli, kaakkois- ja pohjoispuolella on avointa peltomaisemaa. Omakotialueelle erkanee Tampereentiestä Virkkalan- ja Sarkiankadut, joiden väliin jää poikkikaduiksi vielä Lizeliuksen- ja Vareliuksenkatu. Pohjoispuolella on lisäksi 1970 ja 80-luvulla kaavoitettu ja rakennettu Erhonkatu. Rakennuskannan ikäjakautuma on suuri. Vanhimmat rakennukset ovat 1940/50-luvulta ja uusimmat muutaman vuoden takaa. Sarkiankadun varrella on Tyrvään mielisairaalan henkilökunnan rakennuttamia omakotitaloja 1970-luvulta. Tonttikoko vaihtelee, lisäksi keskelle aluetta on jäänyt rakentamaton tontti. Sylvään omakotialue on osa vanhaa peltoaluetta.

Alueen vanhinta rakennuskantaa ovat 1,5 kerroksiset omakotitalot, joissa on korkea ja jyrkkä kattomuoto. Rakennusaika on 1940-luvun loppupuoli ja 1950-luku. Vuorausmateriaalina on käytetty pääasiassa pysty- ja vaakavuorausta, lisäksi on yksi rapattupintainen rakennus. Rakennukset ovat pääosin vanhoissa mitoissa, ns. elintasosiipiä on vain yksittäisiä esimerkkejä. Aikakaudelta on myös yksittäiskohteet, entinen kaupparakennus, 2-kerroksinen asuinrakennus ja tiilinen autokorjaamorakennus. Yhtenäisin alkuvaiheen aikakauden kokonaisuus on Lizeliuksenkadun varrella. Uudempaa rakennustyyliä edustavat 1950-luvun loppupuolen ja 1960-luvun alun 1-kerroksiset asuinrakennukset, joihin kuuluu loiva satulakatto. Useimmissa on myös siipiosa, jossa on autotalli. Pintamateriaalina yleisin oli puu, joka vaakavuorauksena korosti rakennuksen vertikaalisuutta, ikkunat olivat usein suurempina ryhminä. Puun lisäksi käytettiin myös poltettua tiiltä pintamateriaalina. Yhtenäisin tämän ajan kokonaisuus on nähtävissä Virkkalankadun pohjoispäässä. Samaa linjaa, joskin hiukan suurempina, jatkavat Sarkiankadun itäpuolelle rakennetut 1970-luvun omakotitalot. Rakennukset ovat 1-kerroksisia, pintamateriaalina on pääasiassa poltettu, tumma tiili. Yhdessä rakennuksessa on puuvuoraus. Kattomuotona on pääasiassa loiva aumakatto. Asuinpinta-ala on myös kasvanut edellisestä vuosikymmenestä. Sarkiankadun ja Tampereentien risteyksessä on läheiseen mielisairaalaan liittyvä kuntoutuskoti 1930/40-luvulta. Viimeinen rakennusvaihe on 1990- ja 2000-luvulta, joka on keskittynyt alueen täydennysrakentamiseen, eikä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Tämä täydennysrakentaminen edustaa hyvin omaa aikaansa. Yhtenäisiä piirteitä ovat talojen kivipintaisuus ja monimuotoisemmat katot, jotka jäävät yleensä vanhan korkeamman tai matalamman välille. Rakennuskannan suhde tiehen on myös vaihteleva ja noudattaa usein rakennusaikansa yleisiä rakennussääntöjä. Tämä, tonttien kokoerot ja rakennuskannan eri-ikäisyys tekevät osin alueen katukuvista rikkonaisia. Toisaalta usein on nähtävissä selkeitä kokonaisuuksia 1950- 60- ja 70-luvulta.

Tontit ovat pääasiassa hoidettu puutarhatontteja, joissa näkyy usein rakentamisen ajankohta. Vanhemmissa on usein tontin rajana orapihlaja-aita ja pihassa hyöty- ja koristekasveja. Uudemmissa 1970- ja 1990-luvun pihapiirit ovat avoimempia ja koristekasveina on usein erilaisia matalia havupuita.

Tässä aluerajauksessa pohjoispuolella oleva Erhonkatu on rajattu historiallisen, 1940-luvun lopulla aloitetun ja 1960-luvulla kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Toisaalta alueen rakentamisen pitkäaikaisuuden vuoksi Erhonkadun asutusta ja liikeyrityksiä voisi hyvin pitää alueen jatkeena. Erhonkadun varrella on pääasiassa 1970- ja 80-luvulla rakennettuja matalia 1-kerroksisia tiilipintaisia omakotitaloja, mutta myös liikeyritysrakennuksia, joissa toimii mm. autokauppa, autotarvike, korjaamo ja varasto.

Vanhimmasta, Tampereen tien varteen 1910/20-luvulla syntyneestä rakennuskannasta ei ole säilynyt juuri mitään. Nykyisin Tampereentien varrella oleva rakennuskanta on 1950- 60- ja 90-luvulta Rakennukset edustavat aikansa rakennustyylejä, pintamateriaalina ovat tiili ja puu.

Sylvään alue muodostaa selkeästi tiestöön ja peltomaisemaan rajautuvan kokonaisuuden keskustan kupeessa. Sen syntyhistoria liittyy Tyrvään kuntaan ja merkittävänä seikkana on varmasti ollut Vammalan kauppalan ja kunnan raja, jonka tuntumaan Sylvään asutus rakentui. Vanhin säilynyt rakennuskanta on sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin alueen rakentaminen varsinaisesti alkoi. Ensimmäiset rakentajat olivat etupäässä rintamamiehiä ja työtä rakentamista tehtiin paljolti talkoilla. Alueen rakentaminen jatkui vuosikymmeniä. Sylvään alueen arvot ovat paikallishistorian lisäksi kokonaisuudessa, joka koostuu eri-ikäisistä rakennuksista, jotka hyvin edustavat rakentamisen tyylejä ja materiaaleja 1950-luvulta aina nykypäivään. Läheinen peltomaisema on myös laajin säilynyt yhtenäinen avoimen maiseman kokonaisuus, joka sijaitsee Vammalan kaupungin keskustan tuntumassa. Täydennysrakentamisessa tulisi ottaa huomioon nämä eri aikoina muodostuneet pienet kokonaisuudet.

Hankkeen Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 liitteet:

- Alueinventointikortti