Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke johtaa myös merkittäviin julkisivumuutoksiin kuistin, terassin/pergolan sekä päätyihin suunniteltujen uuden sisäänkäynnin ja hormin osalta.

Tilakeskuksen alueella on sijainnut historiallinen Ala-Pärrin yksinäistalo. Se mainitaan Pärri-nimellä jo vuoden 1540 maakirjassa. Isojaon yhteydessä vuonna 1748 Pohtolan Pärri jaettiin kolmeen nimettömään osaan, joista myöhemmin muodostuivat Ala–Pärri ja Yli–Pärri. Talouskeskus on luultavasti sijainnut nykyisellä paikalla perustamisvuodestaan asti. Pihapiiri on viljelysmaiden ympäröimällä mäellä Sisaruspohjaan pistävässä niemessä. Puolitoistakerroksinen hirsirakenteinen päärakennus on rakennettu 1872 ja uudistettu 1973. Pihapiiriin kuuluu lisäksi vanhempi asuinrakennus, joka on erittäin pahoin vaurioitunut, sekä suurikokoinen, osittain tiilestä rakennettu navetta vuodelta 1910. Pihapiirin vieressä on riihi/kuivuri. 

Ala-Pärri on inventoitu vuonna 2008 osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvitystä. Selvityksen mukaan Ala-Pärrin tilakeskuksella on rakennustaiteellista ja maisemallista arvoa. Ala-Pärri on osa Viitapohjan maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Teiskon ja Aitolahden kulttuuriympäristöselvityksessä 2015 Ala-Pärrin on todettu olevan osa Pohtolan ja Vattulan arvokasta kulttuuriympäristökokonaisuutta. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Erityisesti Ala-Pärrin kohdalla on selvityksen mukaan tärkeää säilyttää myös viljelymaiseman yhteys tilakeskukseen.

Ala-Pärriä koskee Sisaruspohjan 2016 lainvoiman saaneessa osayleiskaavassa merkintä "historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde", jonka määräyksen mukaan rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisestiarvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vuonna 2018 lausunnon Ala-Pärrin tilan kulttuurihistoriallisesta arvosta (DIAR: 588/2018). Samassa yhteydessä maakuntamuseon perinnerakennusmestari ja rakennustutkija tekivät kohteeseen maastotarkastuksen. Tarkastuksen perusteella todettiin, että uudempi asuinrakennus oli perusrakenteiltaan hyväkuntoinen. Pinnallisten havaintojen perusteella rakennus oli kunnostettavissa normaalein toimenpitein, mm. vanhat tekniset järjestelmät ja märkätilat uusimalla. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että "Ala-Pärrin tilakeskuksen pitkällä historialla, rakennusten sijoittelulla ja perinteisellä ilmeellä sekä maisemallisella sijainnilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvot on huomioitu myös alueen kaavojen suojelumerkinnöissä. Arvojen säilymisen kannalta oleellista on säilyttää Ala-Pärrin tilakeskuksen maatilan luonne ja keskeiset vanhat rakennukset. Vanhempi asuinrakennus on valitettavasti käytännöllisesti katsoen tuhoutunut.  Uudempi asuinrakennus on kuitenkin säilyttänyt vanhan maatilan päärakennuksen tunnusmerkit: yksinkertaisen suorakaiteenmuotoisen rungon, loivan harjakaton, ikkuna-aukkojen rytmin, tyylillisen eleettömyyden ja perinteiseen rakentamisen tapaan viittaavat yksityiskohdat katon kannattimissa ja luonnonkivisessä kivijalassa. Maatilan luonteen säilymiselle keskeinen on myös tulosuunnasta pihapiiriä reunustava suurikokoinen navetta. Ala-Pärrin arvojen säilymiselle erittäin merkityksellistä on uuden päärakennuksen ja talousrakennuksen säilymisen lisäksi tilakeskusta ympäröivän avoimen viljelyaukean säilyminen."

Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Ala-Pärrin omistajaa päärakennuksen kunnostamisen käynnistämisestä. Maakuntamuseo kuitenkin esittää suunnitelmiin joitakin muutoksia, jotta rakennuksen arvot säilyisivät yleiskaavamääräyksen edellyttämällä tavalla. Rakennuksen kuistia on suunniteltu yhdistettäväksi osaksi uutta keittiötä. Samassa yhteydessä kuistin yllä oleva poikkipääty avattaisiin kahden kerroksen korkuiseksi ja siihen muutettaisiin kahden kerroksen korkuinen ikkuna. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että korkea kookas ikkuna on vieras elementti yksinkertaisessa maalaisrakennuksessa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen ikkunajaotus tulisi säilyttää alkuperäisen tyylisenä. Myös varsinaisiin ulko-oviin esitetty uusi ovimalli on moderni ja maaseudun päärakennuksille vieras korkeine ikkuna-aukkoineen. Ala-Pärrin päärakennuksen tyyliin soveltuisi umpinainen peili- tai paneeliovi. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa rakennuksen länsipäätyyn suunnitellusta uudesta sisäänkulusta.

Rakennuksen pohjoisjukisivulle on suunniteltu kaksitasoista, osin katettua terassia ja pergolaa. Rakennelma on vanhaan maatilan pihapiiriin täysin vieras ja sangen suurikokoinen. Toisaalta se sijoittuu rakennuksen taakse eikä näy pääjulkisivun puolelle. Terassikokonaisuuden ja rannan väliin jää suojapuustoa. Kaikkineen terassi on ilmeeltään selkeästi moderni lisäys vanhaan rakennukseen eikä välittömästi muuta Ala-Pärrin päärakennuksen rakenteita. Näin ollen Piiranmaan maakuntamuseo katsoo, että terassi/pergolan rakentaminen on hyväksyttävissä. Maakuntamuseo kuitenkin esittää terassin katon sijoittamista rakennuksen varsinaisen kattolappeen alapuolelle, jolloin vaikutelma olisi rauhallisempi ja hieman alisteisempi olemassa olevaan rakennukseen nähden. Terassille on tarkoitus avata kaksi kulkuyhteyttä: lasiset pariovet sekä korkealla ikkunalla varustettu ovi pesutiloista. Saunan ja pesuhuoneen vuoksi myös kaksi pohjoisjulkisivun ikkunoista pienenisi yläikkunoiksi. Muutokset eivät sovellu rakennuksen alkuperäiseen tyyliin, mutta ovat osana terassikokonaisuutta hyväksyttävissä. Pesuhuoneen oven malli olisi kuitenkin suotavaa muuttaa umpinaiseksi vastaamaan muihin oviaukkoihin valittavaa ovimallia. Hormin lisäämisestä rakennuksen itäpäätyyn maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Historiallisiin asuinpaikkoihin voi liittyä kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä maakerroksia tai rakenteita. Jos maalämmön asentamiseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hanke johtaa myös merkittäviin julkisivumuutoksiin kuistin, terassin/pergolan sekä päätyihin suunniteltujen uuden sisäänkäynnin ja hormin osalta.

Tilakeskuksen alueella on sijainnut historiallinen Ala-Pärrin yksinäistalo. Se mainitaan Pärri-nimellä jo vuoden 1540 maakirjassa. Isojaon yhteydessä vuonna 1748 Pohtolan Pärri jaettiin kolmeen nimettömään osaan, joista myöhemmin muodostuivat Ala–Pärri ja Yli–Pärri. Talouskeskus on luultavasti sijainnut nykyisellä paikalla perustamisvuodestaan asti. Pihapiiri on viljelysmaiden ympäröimällä mäellä Sisaruspohjaan pistävässä niemessä. Puolitoistakerroksinen hirsirakenteinen päärakennus on rakennettu 1872 ja uudistettu 1973. Pihapiiriin kuuluu lisäksi vanhempi asuinrakennus, joka on erittäin pahoin vaurioitunut, sekä suurikokoinen, osittain tiilestä rakennettu navetta vuodelta 1910. Pihapiirin vieressä on riihi/kuivuri. 

Ala-Pärri on inventoitu vuonna 2008 osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvitystä. Selvityksen mukaan Ala-Pärrin tilakeskuksella on rakennustaiteellista ja maisemallista arvoa. Ala-Pärri on osa Viitapohjan maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Teiskon ja Aitolahden kulttuuriympäristöselvityksessä 2015 Ala-Pärrin on todettu olevan osa Pohtolan ja Vattulan arvokasta kulttuuriympäristökokonaisuutta. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Erityisesti Ala-Pärrin kohdalla on selvityksen mukaan tärkeää säilyttää myös viljelymaiseman yhteys tilakeskukseen.

Ala-Pärriä koskee Sisaruspohjan 2016 lainvoiman saaneessa osayleiskaavassa merkintä "historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde", jonka määräyksen mukaan rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisestiarvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vuonna 2018 lausunnon Ala-Pärrin tilan kulttuurihistoriallisesta arvosta (DIAR: 588/2018). Samassa yhteydessä maakuntamuseon perinnerakennusmestari ja rakennustutkija tekivät kohteeseen maastotarkastuksen. Tarkastuksen perusteella todettiin, että uudempi asuinrakennus oli perusrakenteiltaan hyväkuntoinen. Pinnallisten havaintojen perusteella rakennus oli kunnostettavissa normaalein toimenpitein, mm. vanhat tekniset järjestelmät ja märkätilat uusimalla. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että "Ala-Pärrin tilakeskuksen pitkällä historialla, rakennusten sijoittelulla ja perinteisellä ilmeellä sekä maisemallisella sijainnilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvot on huomioitu myös alueen kaavojen suojelumerkinnöissä. Arvojen säilymisen kannalta oleellista on säilyttää Ala-Pärrin tilakeskuksen maatilan luonne ja keskeiset vanhat rakennukset. Vanhempi asuinrakennus on valitettavasti käytännöllisesti katsoen tuhoutunut.  Uudempi asuinrakennus on kuitenkin säilyttänyt vanhan maatilan päärakennuksen tunnusmerkit: yksinkertaisen suorakaiteenmuotoisen rungon, loivan harjakaton, ikkuna-aukkojen rytmin, tyylillisen eleettömyyden ja perinteiseen rakentamisen tapaan viittaavat yksityiskohdat katon kannattimissa ja luonnonkivisessä kivijalassa. Maatilan luonteen säilymiselle keskeinen on myös tulosuunnasta pihapiiriä reunustava suurikokoinen navetta. Ala-Pärrin arvojen säilymiselle erittäin merkityksellistä on uuden päärakennuksen ja talousrakennuksen säilymisen lisäksi tilakeskusta ympäröivän avoimen viljelyaukean säilyminen."

Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Ala-Pärrin omistajaa päärakennuksen kunnostamisen käynnistämisestä. Maakuntamuseo kuitenkin esittää suunnitelmiin joitakin muutoksia, jotta rakennuksen arvot säilyisivät yleiskaavamääräyksen edellyttämällä tavalla. Rakennuksen kuistia on suunniteltu yhdistettäväksi osaksi uutta keittiötä. Samassa yhteydessä kuistin yllä oleva poikkipääty avattaisiin kahden kerroksen korkuiseksi ja siihen muutettaisiin kahden kerroksen korkuinen ikkuna. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että korkea kookas ikkuna on vieras elementti yksinkertaisessa maalaisrakennuksessa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen ikkunajaotus tulisi säilyttää alkuperäisen tyylisenä. Myös varsinaisiin ulko-oviin esitetty uusi ovimalli on moderni ja maaseudun päärakennuksille vieras korkeine ikkuna-aukkoineen. Ala-Pärrin päärakennuksen tyyliin soveltuisi umpinainen peili- tai paneeliovi. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa rakennuksen länsipäätyyn suunnitellusta uudesta sisäänkulusta.

Rakennuksen pohjoisjukisivulle on suunniteltu kaksitasoista, osin katettua terassia ja pergolaa. Rakennelma on vanhaan maatilan pihapiiriin täysin vieras ja sangen suurikokoinen. Toisaalta se sijoittuu rakennuksen taakse eikä näy pääjulkisivun puolelle. Terassikokonaisuuden ja rannan väliin jää suojapuustoa. Kaikkineen terassi on ilmeeltään selkeästi moderni lisäys vanhaan rakennukseen eikä välittömästi muuta Ala-Pärrin päärakennuksen rakenteita. Näin ollen Piiranmaan maakuntamuseo katsoo, että terassi/pergolan rakentaminen on hyväksyttävissä. Maakuntamuseo kuitenkin esittää terassin katon sijoittamista rakennuksen varsinaisen kattolappeen alapuolelle, jolloin vaikutelma olisi rauhallisempi ja hieman alisteisempi olemassa olevaan rakennukseen nähden. Terassille on tarkoitus avata kaksi kulkuyhteyttä: lasiset pariovet sekä korkealla ikkunalla varustettu ovi pesutiloista. Saunan ja pesuhuoneen vuoksi myös kaksi pohjoisjulkisivun ikkunoista pienenisi yläikkunoiksi. Muutokset eivät sovellu rakennuksen alkuperäiseen tyyliin, mutta ovat osana terassikokonaisuutta hyväksyttävissä. Pesuhuoneen oven malli olisi kuitenkin suotavaa muuttaa umpinaiseksi vastaamaan muihin oviaukkoihin valittavaa ovimallia. Hormin lisäämisestä rakennuksen itäpäätyyn maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Historiallisiin asuinpaikkoihin voi liittyä kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettäviä maakerroksia tai rakenteita. Jos maalämmön asentamiseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).