Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suunnittelualue sijaitsee Tesoman kaupunginosassa, jonka keskeiset osat on rakennettu 1960-70-luvuilla ajan metsälähiörakentamisen periaatteiden mukaisesti väljästi ja maastoa mukaillen. Suunnittelualueella metsäisessä rinteessä sijaitsee käytöstä poistunut Tesomajärven koulu sekä tilapäinen päiväkotirakennus pihoineen ja pysäköintialueineen. Kaavan tavoitteena on suunnitella tontille monimuotoista, keskitehokasta kerrostaloasumista säilyttäen puustoa ja huomioiden alueen maisemalliset arvot.

Alue on huomioitu Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-lukujen asuinalueiden inventoinnissa. Tesomajärven koulun ympäristö edustaa Tesoman alueen ensimmäistä, vuosien 1964-1973 rakennusvaihetta. Vuonna 1967 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnitelmien mukaan valmistunut koulu sijoittuu Tesomajärven itäpuolelle rinteeseen, alueen asuinrakennuksia korkeammalle. Rakennuksen arkkitehtuurissa näkyvät ajalle tyypillisen modernismin piirteet, kuten nauhaikkunat ja pelkistetty massoittelu. Pesubetonipintaiset elementtijulkisivut viittaavat kuitenkin jo tulevan vuosikymmenen arkkitehtuurille tyypillisiin ratkaisuihin. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suhteellisen hyvin ja sen kaupunkikuvallinen asema on lähiympäristössään mielenkiintoinen ja vahva. Selvityksen mukaan koulurakennus on arkkitehtonisten ja historiallisten arvojensa vuoksi alueen avainkohteita ilmentäen niin aluerakentamisen kuin metsälähiö-ideologiankin ihanteita. Yhdessä lähiympäristönsä kanssa koulu muodostaa yhden parhaiten säilyneistä 1960-luvun lopun kokonaisuuksista Tampereella. Keskeisinä piirteinä voidaan pitää metsäistä, luonnonmukaisena säilytettyä maastoa ja yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Selvityksen mukaan koulu ja sen lähiympäristön arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää.

Inventoinnissa todettujen alueen ja koulurakennuksen selkeiden kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta tulisi selkeästi käydä ilmi, onko koulurakennus tarkoitus kaavassa säilyttää vai korvata uudisrakentamisella. Edellä mainituista arvoista johtuen yhtenä kaavan tavoitteista tulisi mainita alueen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja kaavoitusprosessissa olisi syytä yhtenä vaihtoehtona tutkia koulurakennuksen säilyttämistä.

Edellä mainittu aluetasoinen inventointi tulee mainita kaavaselostuksessa muiden aluetta koskevien selvitysten ohella. Lisäksi koulurakennuksesta ja sen ympäristöstä tulee laatia kaavatyön tueksi asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys sekä kattava kuntoselvitys, mikäli koulurakennuksen suojelua pidetään haasteellisena sen kunnon perusteella.

Pirkanmaan maakuntamuseo tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kaavan osallisten luetteloon ja kaavaluonnos aineistoineen toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Suunnittelualue sijaitsee Tesoman kaupunginosassa, jonka keskeiset osat on rakennettu 1960-70-luvuilla ajan metsälähiörakentamisen periaatteiden mukaisesti väljästi ja maastoa mukaillen. Suunnittelualueella metsäisessä rinteessä sijaitsee käytöstä poistunut Tesomajärven koulu sekä tilapäinen päiväkotirakennus pihoineen ja pysäköintialueineen. Kaavan tavoitteena on suunnitella tontille monimuotoista, keskitehokasta kerrostaloasumista säilyttäen puustoa ja huomioiden alueen maisemalliset arvot.Alue on huomioitu Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-lukujen asuinalueiden inventoinnissa. Tesomajärven koulun ympäristö edustaa Tesoman alueen ensimmäistä, vuosien 1964-1973 rakennusvaihetta. Vuonna 1967 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnitelmien mukaan valmistunut koulu sijoittuu Tesomajärven itäpuolelle rinteeseen, alueen asuinrakennuksia korkeammalle. Rakennuksen arkkitehtuurissa näkyvät ajalle tyypillisen modernismin piirteet, kuten nauhaikkunat ja pelkistetty massoittelu. Pesubetonipintaiset elementtijulkisivut viittaavat kuitenkin jo tulevan vuosikymmenen arkkitehtuurille tyypillisiin ratkaisuihin. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suhteellisen hyvin ja sen kaupunkikuvallinen asema on lähiympäristössään mielenkiintoinen ja vahva. Selvityksen mukaan koulurakennus on arkkitehtonisten ja historiallisten arvojensa vuoksi alueen avainkohteita ilmentäen niin aluerakentamisen kuin metsälähiö-ideologiankin ihanteita. Yhdessä lähiympäristönsä kanssa koulu muodostaa yhden parhaiten säilyneistä 1960-luvun lopun kokonaisuuksista Tampereella. Keskeisinä piirteinä voidaan pitää metsäistä, luonnonmukaisena säilytettyä maastoa ja yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Selvityksen mukaan koulu ja sen lähiympäristön arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää.Inventoinnissa todettujen alueen ja koulurakennuksen selkeiden kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta tulisi selkeästi käydä ilmi, onko koulurakennus tarkoitus kaavassa säilyttää vai korvata uudisrakentamisella. Edellä mainituista arvoista johtuen yhtenä kaavan tavoitteista tulisi mainita alueen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja kaavoitusprosessissa olisi syytä yhtenä vaihtoehtona tutkia koulurakennuksen säilyttämistä.Edellä mainittu aluetasoinen inventointi tulee mainita kaavaselostuksessa muiden aluetta koskevien selvitysten ohella. Lisäksi koulurakennuksesta ja sen ympäristöstä tulee laatia kaavatyön tueksi asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys sekä kattava kuntoselvitys, mikäli koulurakennuksen suojelua pidetään haasteellisena sen kunnon perusteella.Pirkanmaan maakuntamuseo tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kaavan osallisten luetteloon ja kaavaluonnos aineistoineen toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.