Suunnitelman merkittävin kulttuuriympäristöön vaikuttava muutos on kevyen lii-kenteen väylän rakentaminen Rautialantien varteen. Erityisesti kirkon ja Oltavan-tien välisellä jaksolla suunnitelma muuttaa kyläkuvaa merkittävästi. Tiealue jä-sentyy ja osin asfaltoitu kenttä kapenee, mutta toisaalta asfalttialue myös leve-nee paikoin. Maastokäynnin yhteydessä katsottiin, että parhaiten ympäristöön on sovitettavissa erillisenä toteutettu väylä Oltavantien ja Rautialantien risteyksen itäpuolella. Suunnitelmassa kevyen liikenteen väylä on kuitenkin sijoitettu ajora-dan yhteyteen, mitä maakuntamuseo pitää huonon ratkaisuna. Lisäksi katsottiin että tarkempaa suunnittelua vaatii Hakuninkujan risteyksen lounaispuolella ole-van asuin-liikerakennuksen edustan käsittely. Esitetty kenttäkiveys ei ole kulttuu-rihistoriallisesti perusteltu ratkaisu, mutta toisaalta tärkeää on huolehtia pinta-vesien ohjauksesta ko. rakennuksen kohdalla. Myös kellotapulin kohdalla on syy-tä huolehtia, ettei rakennus jää tien korkoon nähden matalalle. Tarkemmassa ra-kennussuunnitelmassa on syytä esittää perustusten ottamista esiin ja huolehtia rakennuksen ympäristön asianmukaisesta kuivatuksesta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että Vesilahden kirkon lä-heisyydessä on kiinteä muinaisjäännös Vesilahden kivisakaristo (muinaisjään-nösrekisteritunnus 1000014810). Vesilahden seurakunta on syntynyt 1300-luvun alkupuolella, joten nykyistä kirkkoa on edeltänyt aikaisempia rakennuksia, joiden tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa on myös voinut ulottua nykyistä laa-jemmalle. Muinaismuistolaki suojelee myös ennestään tuntemattomia muinais-jäännöksiä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaiva-minen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (MML 1 ja 4 §). On mahdollista, että nykyisen tien alla tai vieressä on säilynyt rakenteita tai merkkejä haudoista. Tämän takia ky-seinen osuus (suunnitelmakartta M1 plv 1840–2200) tulee kaivaa arkeologin val-vonnassa. Mikäli sekoittuneen maakerroksen jälkeen havaitaan rakenteita, hau-toja tai muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, tulee viipymättä ottaa yhteyttä maakuntamuseoon, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Tällöin kyseeseen tulee kohdan poistaminen arkeologisella kaivauksella tai mikäli mahdollista, tielin-jan siirtäminen.

Kirkkolahdentien eteläpuolella sijaitsee Kirmukarmu-niminen rautakautinen kal-misto (m.j.rek.tunnus 922010020), joka on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. Muinaisjäännöksen itäpuolelle suunnitellaan kävelytietä (suunnitelmakartta M1 plv 1370–1435). Myös tämä kohta tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Mikäli sekoittuneen maakerroksen jälkeen havaitaan merkkejä kiinteästä muinaisjään-nöksestä, tulee viipymättä ottaa yhteyttä maakuntamuseoon, joka päättää jatko-toimenpiteistä.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä luotettavasti pääsääntöisesti sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Kaikissa tutkimuksissa tu-lee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tutkimuksissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museovi-raston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta.