Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Mänttä-Vilppulan Kolhon Formica IKI Oy:n tehdasalueen sauna- ja pesularakennus halutaan muuttaa vastaanottotilaksi. Tutustuttuaan hankkeen aineistoihin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kyseinen rakennus ei kuulu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä todetuille arvoalueille, eikä rakennusta ole suojeltu asemakaavassa. Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1967, eikä vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ainakaan kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Kaava onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 118 § edellyttää, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa, samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Alueelta on vuonna 2021 laadittu rakennusinventointi Kolhon Lehmisaaren Klemolan rakennusinventointi (Tarja Antikainen 2021). Selvityksen mukaan Kaijanselän rannassa sijaitseva punatiilinen sauna- ja pesularakennus on rakennettu 1920-30-luvuilla, edustaen tyyliltään klassismia ja saattaa olla arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt rakennus on teollisuuslaitoksen henkilökunnalleen rakentama talousrakennus, joka kertoo tehdasyhdyskunnan toiminnasta, ajan rakentamisen tavasta ja tyylipiirteistä. Selvityksen mukaan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se tulisi säilyttää.
Suunnitelmien mukaan sauna- ja pesularakennus muutettaisiin vastaanottotilaksi. Muutokset kohdistuisivat rakennuksen sisätiloihin, joissa uusittaisiin kaikki sisäpinnat ja talotekniikka (vesijohdot, viemäröinti, lämmitys ja ilmanvaihto), purettaisiin osa väliseinistä ja tuettaisiin rakenteita teräspalkeilla, muutettaisiin tilojen käyttötarkoituksia mm. rakentamalla keittiö ja wc-tilat. Lisäksi uusittaisiin kaikki ikkunat, ulko- ja väliovet mahdollisimman paljon alkuperäistä vastaavina. Muilta osin julkisivuihin ei tehtäisi muutoksia.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt 21.4.2022 paikalle maastokatselmuksen, jossa olivat läsnä hakijan edustajat. Katselmuksen perusteella voidaan todeta, että viimeksi henkilökunnan saunana ja pesutupana toiminut rakennus on ryhdikäs ja vaikuttaa perusrakenteiltaan hyvin säilyneeltä.
Rakennuksen alkuperäiset, moniruutuiset ikkunat ovat pääosin säilyneet, ainoastaan saunatilojen ikkunat on vaihdettu yksiruutuisiksi arviolta 1950-luvulla. Vanhat ruutuikkunat ovat etenkin sisäpuitteiltaan niin ehjiä, että ne ovat kunnostettavissa käyttöön suhteellisen kevein toimenpitein. Yksinkertainen tapa säilyttää ja hyödyntää vanhat sisäikkunat muutoksen yhteydessä on siirtää ne ulkopuitteiksi ja teettää sisäpuolelle uudet. Tällöin uudet sisäpuitteet voi halutessaan toteuttaa ilman alkuperäistä ruutujakoa ja esimerkiksi lämpölasielementtinä, mikäli rakennuksen lämpötaloutta on tarkoitus parantaa.
Havaintojen perusteella myös rakennuksessa säilyneet puiset peiliovet ovat pääosin kunnostettavissa, ainoastaan eteläpäädyn ulko-ovi on heikossa kunnossa. Alkuperäisten rakennusosien kunnostamista puoltaa kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi myös vanhan puun ja puusepäntyön hyvä laatu. Todennäköisesti vanhat osat palvelevat kunnostuksen jälkeen pidempään kuin teollisesti valmistetut uudistuotteet. Mikäli ovet ja ikkunat kuitenkin päädytään uusimaan, tulisi niiden koko, muoto, väritys, puitejako, yksityiskohdat ja asema suhteessa julkisivun pintaan säilyttää alkuperäistä vastaavana. Moderneja levyovia, ulkopinnaltaan alumiinisia ikkunoita tai ikkunoiden puitejakoa imitoivaa, pintaan asennettavaa ristikkoa ei tule käyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa.
Rakennuksen alapohja on oletettavasti maanvarainen betonilaatta, josta rakentamisaikakaudelle tyypillisesti puuttuu kapillaarikatko ja nykyvaatimukset täyttävä vesieristys. Kyseinen rakenne nostaa yleensä hyvissäkin olosuhteissa maaperästä jonkin verran kosteutta kapillaarisesti. Mikäli alapohjarakennetta ei ole tarkoitus uusia, on sen ominaisuudet syytä huomioida valitsemalla lattioihin hyvin vesihöyryä läpäisevä pintamateriaali.
Sauna- ja pesutuparakennuksessa on sen alkuperäisen käytön mukaisesti lukuisia painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiileitä sekä hormiryhmiin kuuluvia poistoilmakanavia. Painovoimaisen ilmanvaihdon kunnostaminen ja ottaminen uudelleen käyttöön on tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Valitusta ilmanvaihtomenetelmästä riippumatta on suositeltavaa sijoittaa siihen liittyvät kojeet ja kanavat edellä mainittuihin alkuperäisiin aukotuksiin ja kanaviin tai tarvittaessa ullakolle, jotta tarpeettomilta julkisivumuutoksilta vältytään.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että pitkään käyttämättömänä olleen rakennuksen palauttaminen käyttöön on lähtökohtaisesti myönteinen toimenpide. Vaikka suunnitellut sisätiloja koskevat muutokset ovatkin erittäin laajoja ja muuttavat rakennuksen käyttötarkoitusta ja sisätilojen ilmettä voimakkaasti, ne ovat kuitenkin mahdollisia. Rakennuksen alkuperäisten ovien ja ikkunoiden vaihtaminen on merkittävä julkisivuihin vaikuttava toimenpide, joka heikentää rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen historiallinen arvo perustuu sen materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi arvorakennuksen korjaamisen tulisi lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Etenkin ikkunoiden ja väliovien osalta Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee hakijaa harkitsemaan säilyttävää vaihtoehtoa uusimisen sijaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupahakemukseen. Mänttä-Vilppulan Kolhon Formica IKI Oy:n tehdasalueen sauna- ja pesularakennus halutaan muuttaa vastaanottotilaksi. Tutustuttuaan hankkeen aineistoihin maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kyseinen rakennus ei kuulu valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä todetuille arvoalueille, eikä rakennusta ole suojeltu asemakaavassa. Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1967, eikä vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ainakaan kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Kaava onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 118 § edellyttää, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa, samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Alueelta on vuonna 2021 laadittu rakennusinventointi Kolhon Lehmisaaren Klemolan rakennusinventointi (Tarja Antikainen 2021). Selvityksen mukaan Kaijanselän rannassa sijaitseva punatiilinen sauna- ja pesularakennus on rakennettu 1920-30-luvuilla, edustaen tyyliltään klassismia ja saattaa olla arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema. Hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt rakennus on teollisuuslaitoksen henkilökunnalleen rakentama talousrakennus, joka kertoo tehdasyhdyskunnan toiminnasta, ajan rakentamisen tavasta ja tyylipiirteistä. Selvityksen mukaan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se tulisi säilyttää.
Suunnitelmien mukaan sauna- ja pesularakennus muutettaisiin vastaanottotilaksi. Muutokset kohdistuisivat rakennuksen sisätiloihin, joissa uusittaisiin kaikki sisäpinnat ja talotekniikka (vesijohdot, viemäröinti, lämmitys ja ilmanvaihto), purettaisiin osa väliseinistä ja tuettaisiin rakenteita teräspalkeilla, muutettaisiin tilojen käyttötarkoituksia mm. rakentamalla keittiö ja wc-tilat. Lisäksi uusittaisiin kaikki ikkunat, ulko- ja väliovet mahdollisimman paljon alkuperäistä vastaavina. Muilta osin julkisivuihin ei tehtäisi muutoksia.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt 21.4.2022 paikalle maastokatselmuksen, jossa olivat läsnä hakijan edustajat. Katselmuksen perusteella voidaan todeta, että viimeksi henkilökunnan saunana ja pesutupana toiminut rakennus on ryhdikäs ja vaikuttaa perusrakenteiltaan hyvin säilyneeltä.
Rakennuksen alkuperäiset, moniruutuiset ikkunat ovat pääosin säilyneet, ainoastaan saunatilojen ikkunat on vaihdettu yksiruutuisiksi arviolta 1950-luvulla. Vanhat ruutuikkunat ovat etenkin sisäpuitteiltaan niin ehjiä, että ne ovat kunnostettavissa käyttöön suhteellisen kevein toimenpitein. Yksinkertainen tapa säilyttää ja hyödyntää vanhat sisäikkunat muutoksen yhteydessä on siirtää ne ulkopuitteiksi ja teettää sisäpuolelle uudet. Tällöin uudet sisäpuitteet voi halutessaan toteuttaa ilman alkuperäistä ruutujakoa ja esimerkiksi lämpölasielementtinä, mikäli rakennuksen lämpötaloutta on tarkoitus parantaa.
Havaintojen perusteella myös rakennuksessa säilyneet puiset peiliovet ovat pääosin kunnostettavissa, ainoastaan eteläpäädyn ulko-ovi on heikossa kunnossa. Alkuperäisten rakennusosien kunnostamista puoltaa kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi myös vanhan puun ja puusepäntyön hyvä laatu. Todennäköisesti vanhat osat palvelevat kunnostuksen jälkeen pidempään kuin teollisesti valmistetut uudistuotteet. Mikäli ovet ja ikkunat kuitenkin päädytään uusimaan, tulisi niiden koko, muoto, väritys, puitejako, yksityiskohdat ja asema suhteessa julkisivun pintaan säilyttää alkuperäistä vastaavana. Moderneja levyovia, ulkopinnaltaan alumiinisia ikkunoita tai ikkunoiden puitejakoa imitoivaa, pintaan asennettavaa ristikkoa ei tule käyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa.
Rakennuksen alapohja on oletettavasti maanvarainen betonilaatta, josta rakentamisaikakaudelle tyypillisesti puuttuu kapillaarikatko ja nykyvaatimukset täyttävä vesieristys. Kyseinen rakenne nostaa yleensä hyvissäkin olosuhteissa maaperästä jonkin verran kosteutta kapillaarisesti. Mikäli alapohjarakennetta ei ole tarkoitus uusia, on sen ominaisuudet syytä huomioida valitsemalla lattioihin hyvin vesihöyryä läpäisevä pintamateriaali.
Sauna- ja pesutuparakennuksessa on sen alkuperäisen käytön mukaisesti lukuisia painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiileitä sekä hormiryhmiin kuuluvia poistoilmakanavia. Painovoimaisen ilmanvaihdon kunnostaminen ja ottaminen uudelleen käyttöön on tutkimisen arvoinen vaihtoehto. Valitusta ilmanvaihtomenetelmästä riippumatta on suositeltavaa sijoittaa siihen liittyvät kojeet ja kanavat edellä mainittuihin alkuperäisiin aukotuksiin ja kanaviin tai tarvittaessa ullakolle, jotta tarpeettomilta julkisivumuutoksilta vältytään.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että pitkään käyttämättömänä olleen rakennuksen palauttaminen käyttöön on lähtökohtaisesti myönteinen toimenpide. Vaikka suunnitellut sisätiloja koskevat muutokset ovatkin erittäin laajoja ja muuttavat rakennuksen käyttötarkoitusta ja sisätilojen ilmettä voimakkaasti, ne ovat kuitenkin mahdollisia. Rakennuksen alkuperäisten ovien ja ikkunoiden vaihtaminen on merkittävä julkisivuihin vaikuttava toimenpide, joka heikentää rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen historiallinen arvo perustuu sen materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi arvorakennuksen korjaamisen tulisi lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Etenkin ikkunoiden ja väliovien osalta Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee hakijaa harkitsemaan säilyttävää vaihtoehtoa uusimisen sijaan.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.