Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaava on tullut vireille vuonna 2019 nimellä Torin ympäristön asemakaavan muutos 2019. Luonnosvaiheessa Pororannan asemakaavan muutos on päätetty eriyttää Torin ympäristön asemakaavasta. Kaavan 10.12.2019 hyväksyttyä osallistumis- ja arviointisuunnittelmaa ei ole toimitettu maakuntamuseolle lausuntoa varten, vaan maakuntamuseo on lisätty kaavan osallisiin luonnosvaiheessa.

Asemakaavamuutos koskee Sastamalan Keskustan kaupunginosan korttelia 42, puisto-, uimalaitos- ja ranta-aluetta, vesialuetta sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. Suunnittelualue sijaitsee Keskustan kaupunginosassa Pororannan alueella rajautuen Onkiniemenkatuun, Kävelykatuun, Saarikatuun sekä Liekoveteen.

Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on kehittää Pororannan puisto- ja ranta-aluetta sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen uimarannan yhteyteen ja uusien kerrostalojen rakentaminen purettavan päiväkodin paikalle. Lisäksi mahdollistetaan Aittamäen koululle nykyistä laajemmat käyttömahdollisuudet osoittamalla sille kaavalla uusi käyttötarkoitus. Kaavamuutoksen pohjana käytetään Pororannan osalta Sastamalan keskustan viitesuunnitelmaa (2020), joka on laadittu ideakilpailun (2019) tuottaman yleissuunnitelman pohjalta. Ideakilpailussa edellytettiin, että arkkitehtuurin ja massoittelun tulee vahvistaa keskustan kaupunkimaista ja tehokasta ilmettä.

Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksistä kaavaselostuksissa mainitaan lähtötietoina Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002, Rakennetun ympäristön selvitys (Rinta-Porkkunen, Nina/Pirkanmaan maakuntamuseo), Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys (Vammalan kaupunki 2000), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto 2016) sekä Vammalan keskustan kaupunkikuvallinen inventointi ja kehittämissuositukset (Maa ja Vesi Oy, 1990). Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että maakunnallista inventointia lukuun ottamatta mainitut selvitykset ovat n. 20-30 vuotta vanhoja ja niiden tietoja tulee kaavahankkeiden yhteydessä päivittää ja täydentää.

Purettavaksi suunniteltua Keskustan päiväkotia ei ole inventoitu, mutta kaavaselostukseen on liitetty perustiedot ja valokuva päiväkotirakennuksesta. Rakennus on valmistunut 1963-1979 välisenä aikana neuvolaksi ja muutettu päiväkodiksi vuonna 1982. Päiväkotia on laajennettu vuonna 2002. Pororannan puistoalueen osalta kaavaselostuksessa todetaan, että se näkyy jo varhaisessa 1900-luvun alun asemakaavassa.

Asemakaavamuutoksen alueella sijaitsee Aittamäen koulu, joka on valmistunut vuonna 1926 Vammalan kauppalan ylemmäksi kansakouluksi. Myös kauppalan kirjasto toimi kansakoulurakennuksessa vuoteen 1943 saakka. Nykyisin rakennuksessa toimii Pirkanmaan musiikkiopisto. Rakennus on säilynyt 1950-luvulla rakennettua keskuslämmityksen piippua lukuun ottamatta hyvin rakennusajankohtansa asussa. Aittamäen koulu on inventoitu osana Vammalan keskusta-alueen inventointia vuonna 2002. Inventoinnissa Aittalahden opiston rakennus on arvotettu korkeimpaan 1. luokkaan. Rakennuksella on todettu olevan sivistyshistoriallista ja arkkitehtonista arvoa. Se myös sijaitsee keskustassa maisemallisesti keskeisellä paikalla, Onkiniemenkadun päätteenä.

Suunnittelualue rajautuu Saarikadun varressa Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Pirkanmaan liitto) ja osin sen kanssa päällekkäiseen Keskustan pientaloalueeseen, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus. Keskustan pientaloalueen korttelit sijaitsevat Marttilan kylätontin paikalla ja kokonaisuus on maakunnallisessa inventoinnissa määritelty rakennuskulttuurin ydinalueeksi. Suunnittelualueen Saarikadun puoleisella osalla maankäyttö ei muutu, joten kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia arvoalueisiin. Ne tulee kuitenkin huomioida kaavaselostuksessa.

Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Suunnittelumääräysten mukaan alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Sastamalan oikeusvaikutteisessa keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa (2014) suunnittelualue sijaitsee lähivirkistysalueella, johon on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään yleiskaavamääräysten mukaan asemakaavalla, joka ei saa kuitenkaan olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää, eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Suunnittelualueella on voimassa kolme eri-ikäistä asemakaavaa vuosilta 1974, 2010 ja 2016. Voimassa olevassa asemakaavassa Aittalahden koulu ja keskustan päiväkoti sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueella, jossa suurin sallittu kerrosluku on II.

Asemakaavaluonnoksessa päiväkodin tilalle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-17), johon sijoittuu kolme rakennusalaa kerrostaloille. Niille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 6400 k-m2. Onkiniemenkadun puoleisen talon suurin sallittu kerrosluku on kuusi (VI u2/3). Kahden muun kerrostalon suurin sallittu kerrosala on viisi (V u2/3). Lähikortteleissa sijaitsee enimmäkseen 3-4 kerroksisia sekä muutamia viisikerroksisia kerrostaloja. Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueelle sijoittuvat kerrostalot jatkavat kerroslukunsa puolesta Onkiniemenkadun pohjoispuolella sijaitsevien kerrostalorivistöjen linjaa. Vastapäisellä tontilla korkein sallittu kerrosluku on myös kuusi. Uusien kerrostalojen kokonaismassa on jaettu kolmeen erilliseen taloon ja harjasuunta määrätty Onkiniemenkadun suuntaiseksi, jolloin se on sama kuin vanhalla koululla. Näin on tavoiteltu yhtenäisyyttä Onkiniemenkadun katunäkymään ja pyritty säilyttämään näkymäyhteyksiä rakennusten väleissä kohti rantaa. Lähikortteleissa on myös muita harjakattoisia kerrostaloja. Kaavamääräyksen mukaan julkisivut tulee toteuttaa laadukkailla kaupunkikuvaan soveltuvilla ratkaisuilla. Rakennusten tulee olla keskenään samantyylisiä. Sävynä tulee käyttää ympäristöön sopivia, maanläheisiä murrettuja sävyjä.

Uudisrakentaminen tulee muuttamaan Aittaniemen koulun lähiympäristöä selvästi. Kaksikerroksisen päiväkodin tilalle on sijoitettu selvästi korkeampaa uudisrakentamista, joka sijoittuu koulun ja rannan väliin. Koulurakennus ei kuitenkaan ole historiansa tai käyttönsä puolesta ollut erityisesti sidoksissa rantaan. Nykytilanteessa päiväkoti sulkee suoran yhteyden koulun ja rannan välillä. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy entisellään keskustan suunnasta katsottuna. Maakuntamuseo toteaa, että rakennetun kulttuuriympäristön arvot on riittävällä tavalla huomioitu uudisrakentamisen suunnittelussa.

Aittolahden koulu on suojeltu asemakaavaluonnoksessa merkinnällä sr-1: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Maakuntamuseo toteaa, että kaavamääräys tarjoaa rakennuksen arvojen vaalimiselle erinomaiset lähtökohdat.

Koulun tontti on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi (C-2), jolle voidaan sijoittaa majoituspalveluita, museo-/galleriatilaa, kahvila- ja ravintolatilaa sekä opetustoimintaa. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös toimistotilaa pääsääntöisesti edellä mainittuja toimintoja varten. Kaavamääräyksen mukaan Täydennysrakentamisen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös enintään 20 m2 kevytrakenteinen kahvila-/työskentelytila tai vastaava tarpeellinen tila, jonka tulee sopia opistorakennuksen miljööseen. Maakuntamuseo katsoo, että kaavamääräys turvaa riittävästi koulurakennuksen arvoja tontin täydennysrakentamisen osalta ja monipuolisempi käyttötarkoitus voi parantaa rakennuksen käyttömahdollisuuksia jatkossakin.

Puistoalueen rantaan on kaavassa sijoitettu alueen osa (sa-1), jolle saa rakentaa korkeintaan 300k-m2 kokoisen, yleiseen käyttöön tarkoitetun rantasaunan. Kaavamääräysten mukaan julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja värityksen tulee olla maanläheinen sekä sopeutua rantamaisemaan. Rantasaunan yhteyteen voidaan rakentaa kahvila-/ravintolatila. Rantasaunan edustalle on lisäksi osoitettu alueen osa, jolle saa sijoittaa kiinteän, yleisen saunan toimintaan liittyvän terassilaiturin. Puistoon ei kaavaselostuksen mukaan liity erityisiä luontoarvoja, vaan sen kasvillisuus on tyypillistä kaupunkipuiston kasvillisuutta. Suuri osa puistosta on avointa ruohokenttää. Ranta-alue on ollut uimarantakäytössä pitkään. Koska puistoon ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, maakuntamuseo katsoo, ettei suunnitellun kaltaisen saunarakennuksen toteuttamiselle ole esteitä.

Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee muinaismuistolain suojaaman kiinteän muinaisjäännöksen, Marttilan (mj-tunnus 1000019805) historiallisen asuinpaikan (kylänpaikan) pohjoisosa, jonka tiedossa oleva aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen sm-osa-aluemerkinnällä. Merkintään liittyy asianmukainen määräys. Kaavahankkeeseen liittyen on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi (Mikroliitti Oy, 2020), jonka raportin mukaan alueelta ei ole löytynyt uusia muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Pääosin historialliseen kartta-aineistoon perustuva Marttilan kiinteän muinaisjäännöksen rajaus ei ole täsmentynyt tutkimuksessa. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijille ja esittänyt siihen lisäyksiä ja korjauksia. Erityisesti on syytä täydentää raporttia käytettyjen kenttätyömenetelmien ja kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden kenttätutkimuksen osalta. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään sekä lisätä kaava-aineistoon.

Asemakaavaehdotus täydennettyine selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Asemakaava on tullut vireille vuonna 2019 nimellä Torin ympäristön asemakaavan muutos 2019. Luonnosvaiheessa Pororannan asemakaavan muutos on päätetty eriyttää Torin ympäristön asemakaavasta. Kaavan 10.12.2019 hyväksyttyä osallistumis- ja arviointisuunnittelmaa ei ole toimitettu maakuntamuseolle lausuntoa varten, vaan maakuntamuseo on lisätty kaavan osallisiin luonnosvaiheessa.

Asemakaavamuutos koskee Sastamalan Keskustan kaupunginosan korttelia 42, puisto-, uimalaitos- ja ranta-aluetta, vesialuetta sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. Suunnittelualue sijaitsee Keskustan kaupunginosassa Pororannan alueella rajautuen Onkiniemenkatuun, Kävelykatuun, Saarikatuun sekä Liekoveteen.

Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on kehittää Pororannan puisto- ja ranta-aluetta sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen uimarannan yhteyteen ja uusien kerrostalojen rakentaminen purettavan päiväkodin paikalle. Lisäksi mahdollistetaan Aittamäen koululle nykyistä laajemmat käyttömahdollisuudet osoittamalla sille kaavalla uusi käyttötarkoitus. Kaavamuutoksen pohjana käytetään Pororannan osalta Sastamalan keskustan viitesuunnitelmaa (2020), joka on laadittu ideakilpailun (2019) tuottaman yleissuunnitelman pohjalta. Ideakilpailussa edellytettiin, että arkkitehtuurin ja massoittelun tulee vahvistaa keskustan kaupunkimaista ja tehokasta ilmettä.

Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksistä kaavaselostuksissa mainitaan lähtötietoina Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002, Rakennetun ympäristön selvitys (Rinta-Porkkunen, Nina/Pirkanmaan maakuntamuseo), Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys (Vammalan kaupunki 2000), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto 2016) sekä Vammalan keskustan kaupunkikuvallinen inventointi ja kehittämissuositukset (Maa ja Vesi Oy, 1990). Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että maakunnallista inventointia lukuun ottamatta mainitut selvitykset ovat n. 20-30 vuotta vanhoja ja niiden tietoja tulee kaavahankkeiden yhteydessä päivittää ja täydentää.

Purettavaksi suunniteltua Keskustan päiväkotia ei ole inventoitu, mutta kaavaselostukseen on liitetty perustiedot ja valokuva päiväkotirakennuksesta. Rakennus on valmistunut 1963-1979 välisenä aikana neuvolaksi ja muutettu päiväkodiksi vuonna 1982. Päiväkotia on laajennettu vuonna 2002. Pororannan puistoalueen osalta kaavaselostuksessa todetaan, että se näkyy jo varhaisessa 1900-luvun alun asemakaavassa.

Asemakaavamuutoksen alueella sijaitsee Aittamäen koulu, joka on valmistunut vuonna 1926 Vammalan kauppalan ylemmäksi kansakouluksi. Myös kauppalan kirjasto toimi kansakoulurakennuksessa vuoteen 1943 saakka. Nykyisin rakennuksessa toimii Pirkanmaan musiikkiopisto. Rakennus on säilynyt 1950-luvulla rakennettua keskuslämmityksen piippua lukuun ottamatta hyvin rakennusajankohtansa asussa. Aittamäen koulu on inventoitu osana Vammalan keskusta-alueen inventointia vuonna 2002. Inventoinnissa Aittalahden opiston rakennus on arvotettu korkeimpaan 1. luokkaan. Rakennuksella on todettu olevan sivistyshistoriallista ja arkkitehtonista arvoa. Se myös sijaitsee keskustassa maisemallisesti keskeisellä paikalla, Onkiniemenkadun päätteenä.

Suunnittelualue rajautuu Saarikadun varressa Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Pirkanmaan liitto) ja osin sen kanssa päällekkäiseen Keskustan pientaloalueeseen, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus. Keskustan pientaloalueen korttelit sijaitsevat Marttilan kylätontin paikalla ja kokonaisuus on maakunnallisessa inventoinnissa määritelty rakennuskulttuurin ydinalueeksi. Suunnittelualueen Saarikadun puoleisella osalla maankäyttö ei muutu, joten kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia arvoalueisiin. Ne tulee kuitenkin huomioida kaavaselostuksessa.

Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Suunnittelumääräysten mukaan alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Sastamalan oikeusvaikutteisessa keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa (2014) suunnittelualue sijaitsee lähivirkistysalueella, johon on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään yleiskaavamääräysten mukaan asemakaavalla, joka ei saa kuitenkaan olennaisesti vähentää virkistysalueiden määrää, eikä heikentää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Suunnittelualueella on voimassa kolme eri-ikäistä asemakaavaa vuosilta 1974, 2010 ja 2016. Voimassa olevassa asemakaavassa Aittalahden koulu ja keskustan päiväkoti sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueella, jossa suurin sallittu kerrosluku on II.

Asemakaavaluonnoksessa päiväkodin tilalle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-17), johon sijoittuu kolme rakennusalaa kerrostaloille. Niille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 6400 k-m2. Onkiniemenkadun puoleisen talon suurin sallittu kerrosluku on kuusi (VI u2/3). Kahden muun kerrostalon suurin sallittu kerrosala on viisi (V u2/3). Lähikortteleissa sijaitsee enimmäkseen 3-4 kerroksisia sekä muutamia viisikerroksisia kerrostaloja. Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueelle sijoittuvat kerrostalot jatkavat kerroslukunsa puolesta Onkiniemenkadun pohjoispuolella sijaitsevien kerrostalorivistöjen linjaa. Vastapäisellä tontilla korkein sallittu kerrosluku on myös kuusi. Uusien kerrostalojen kokonaismassa on jaettu kolmeen erilliseen taloon ja harjasuunta määrätty Onkiniemenkadun suuntaiseksi, jolloin se on sama kuin vanhalla koululla. Näin on tavoiteltu yhtenäisyyttä Onkiniemenkadun katunäkymään ja pyritty säilyttämään näkymäyhteyksiä rakennusten väleissä kohti rantaa. Lähikortteleissa on myös muita harjakattoisia kerrostaloja. Kaavamääräyksen mukaan julkisivut tulee toteuttaa laadukkailla kaupunkikuvaan soveltuvilla ratkaisuilla. Rakennusten tulee olla keskenään samantyylisiä. Sävynä tulee käyttää ympäristöön sopivia, maanläheisiä murrettuja sävyjä.

Uudisrakentaminen tulee muuttamaan Aittaniemen koulun lähiympäristöä selvästi. Kaksikerroksisen päiväkodin tilalle on sijoitettu selvästi korkeampaa uudisrakentamista, joka sijoittuu koulun ja rannan väliin. Koulurakennus ei kuitenkaan ole historiansa tai käyttönsä puolesta ollut erityisesti sidoksissa rantaan. Nykytilanteessa päiväkoti sulkee suoran yhteyden koulun ja rannan välillä. Koulurakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy entisellään keskustan suunnasta katsottuna. Maakuntamuseo toteaa, että rakennetun kulttuuriympäristön arvot on riittävällä tavalla huomioitu uudisrakentamisen suunnittelussa.

Aittolahden koulu on suojeltu asemakaavaluonnoksessa merkinnällä sr-1: Kulttuurihistoriallisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa perinteistä rakennustapaa. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Maakuntamuseo toteaa, että kaavamääräys tarjoaa rakennuksen arvojen vaalimiselle erinomaiset lähtökohdat.

Koulun tontti on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi (C-2), jolle voidaan sijoittaa majoituspalveluita, museo-/galleriatilaa, kahvila- ja ravintolatilaa sekä opetustoimintaa. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös toimistotilaa pääsääntöisesti edellä mainittuja toimintoja varten. Kaavamääräyksen mukaan Täydennysrakentamisen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös enintään 20 m2 kevytrakenteinen kahvila-/työskentelytila tai vastaava tarpeellinen tila, jonka tulee sopia opistorakennuksen miljööseen. Maakuntamuseo katsoo, että kaavamääräys turvaa riittävästi koulurakennuksen arvoja tontin täydennysrakentamisen osalta ja monipuolisempi käyttötarkoitus voi parantaa rakennuksen käyttömahdollisuuksia jatkossakin.

Puistoalueen rantaan on kaavassa sijoitettu alueen osa (sa-1), jolle saa rakentaa korkeintaan 300k-m2 kokoisen, yleiseen käyttöön tarkoitetun rantasaunan. Kaavamääräysten mukaan julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja värityksen tulee olla maanläheinen sekä sopeutua rantamaisemaan. Rantasaunan yhteyteen voidaan rakentaa kahvila-/ravintolatila. Rantasaunan edustalle on lisäksi osoitettu alueen osa, jolle saa sijoittaa kiinteän, yleisen saunan toimintaan liittyvän terassilaiturin. Puistoon ei kaavaselostuksen mukaan liity erityisiä luontoarvoja, vaan sen kasvillisuus on tyypillistä kaupunkipuiston kasvillisuutta. Suuri osa puistosta on avointa ruohokenttää. Ranta-alue on ollut uimarantakäytössä pitkään. Koska puistoon ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, maakuntamuseo katsoo, ettei suunnitellun kaltaisen saunarakennuksen toteuttamiselle ole esteitä.

Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee muinaismuistolain suojaaman kiinteän muinaisjäännöksen, Marttilan (mj-tunnus 1000019805) historiallisen asuinpaikan (kylänpaikan) pohjoisosa, jonka tiedossa oleva aluerajaus on merkitty kaavaluonnokseen sm-osa-aluemerkinnällä. Merkintään liittyy asianmukainen määräys. Kaavahankkeeseen liittyen on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi (Mikroliitti Oy, 2020), jonka raportin mukaan alueelta ei ole löytynyt uusia muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Pääosin historialliseen kartta-aineistoon perustuva Marttilan kiinteän muinaisjäännöksen rajaus ei ole täsmentynyt tutkimuksessa. Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijille ja esittänyt siihen lisäyksiä ja korjauksia. Erityisesti on syytä täydentää raporttia käytettyjen kenttätyömenetelmien ja kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden kenttätutkimuksen osalta. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään sekä lisätä kaava-aineistoon.

Asemakaavaehdotus täydennettyine selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.