Paikallisesti arvokas.

Toritien varrella sijaitsevalla Rauhalalla on historiallisten ja rakennushistoriallisten arvojen lisäksi maisemallista merkitystä. Se muodostaa naapurissa sijaitsevan Ilolan talon kanssa jäänteen kirkonkylän entisestä kauppakeskittymästä.

Rauhala on Kuhmoisten kirkonkylän vanhimpia liike- ja asuinrakennuksia. 1800-luvun alusta olevaa päärakennusta on jatkettu luultavasti viime vuosisadan vaihteessa. Rakennus liittyy oleellisesti Kuhmoisten kunnallis-, sivistys- ja liikehistoriaan. Rauhalassa aloitti toimintansa Kuhmoisten ensimmäinen kansakoulu vuonna 1881, ja talossa on pidetty kunnalliskokouksia vuosina 1909–1921. Kuhmoisten Säästöpankki toimi talossa vuosina 1908–1921, minkä jälkeen siinä on toiminut useita liikeyrityksiä, kuten apteekki, kelloseppä, parturi ja kukkakauppa.

Kohde sijaitsee Toritien varrella lähellä Kuhmoisten kirkkoa ns. Heikkisen mutkassa. Vierellä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Naapurissa sijaitsee muun muassa Ilolan talo ja Haapamäki. Asuinrakennuksen lisäksi Rauhalan pihapiirissä sijaitsee aitta 1800-luvulta, sauna 1900-luvun alusta ja ulkorakennus 1900-luvun puolesta välistä sekä vanha kaivo ja maakuoppa.

Rauhala ei ole muuttunut vuoden 1989 jälkeen. Omistan mukaan katto on uusittu peltikatteeksi 1990-luvulla ja muitakin pieniä kunnostustöitä on tehty. Laajennusosan päädyssä oleva terassi on rakennettu 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Myös takapiha puoleinen kuisti on tehty umpinaiseksi vanhojen inventointikuvien perusteella. Saunan etuosaan on rakennettu lasinen kuisti.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan Rauhala on Kuhmoisten kirkonkylän vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia. Rakennusta on ilmeisesti jatkettu lounaispäädyn siipiosalla joskus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla. Siipiosan vuorilaudat ovat kapeammat ja siinä on aumakaton sijasta satulakatto. Talossa on ollut vuosikymmenten kuluessa monenlaista toimintaa. Kuhmoisten ensimmäinen kansakoulu (tyttökoulu) aloitti toimintansa Rauhalassa 19.9.1881. Kuhmoisten Säästöpankki osti vuonna 1908 K. V. Paaterilta Rauhala palstatilan 4 600 markan hintaan. Pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1925 saakka. Rauhalasa pidettiin myös kuntakokoukset vuosina 1909-1921. Talossa on toiminut lisäksi monenlaisia liikkeitä. Vuonna 1989 Heikki Littu muisti näistä muun muassa apteekin, villatavaraliikkeen, kellosepänliikkeen, parturin ja kukkakaupan. Nykyinen omistaja muistaa talossa toimineen Ohmanin kampaamon, Asko Ylätalon valokuvausliikkeen (1950-luku) ja hänen isoisällään oli talossa valjasliike 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Liikeyritysten lisäksi talo on toiminut useamman perheen asuinirakennuksena. Nykyisin talo on yksityisasuntona. Se on kunnostettu sisäpuolelta nykyajan vaatimuksia vastaavaski. 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä Toritien puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Tällöin talon ulkoilme palautettiin alkuperäisempään asuun.

Talon Toritien puoleisessa julkisivussa on Pirjo Niemen mukaan ollut kaksi sisäänkäyntiä erillisiin liiketiloihin. Aikanaan talo oli kahden veljeksen asuttama, Joel ja Paul Niemen.