Seppälän tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1930-l), 2. aitta (1700/1800-l), 3. aitta (1800-l), 4. talousrakennus, 5. navetta (1950-l), 6. asuinrakennus (1920-/30-l), 7. maakellari (1920/30-l?), 8. rantasauna, 9. tenniskenttä ja 10. uudehko varastorakennus. Seppälä on kylän kantataloja ja rakennukset ovat vanhalla kylätontilla. Hoidetussa pihapiirissä on asuinrakennus (1930-l) ja kaksi vanhaa aittaa, jotka ovat säilyneet vanhassa asussaan varsin hyvin. Seppälä on näkyvällä paikalla kyläraitin varrella. Pihapiiri rajoittuu avoimiin peltoihin ja kylän kahteen muuhun kantataloon.

1. Asuinrakennus, (n. 10 x 21 metriä) on rakennettu punaiseksi maalatullebetonisokkelille. Sokkelin pinnassa on harkkoviivoitusta. Sokkelissa on lisäksi kookkaita 1-ruutuisa ikkunoita, jotka tuovat valoa kellaritiloihin. Rakennuksen hirsirunko on vuorattu pääosin keilapontatulla vaakalaudoituksella. Sokkelin yläpuolella on kapea listojen erottama vaakakenttä, samoin seinän yläosa ja vintinpäädyt ovat listalla erotettu ja paneloitu pystypaneelilla. Vuorauksen väri on valkoinen, listoitus, ikkuna, nurkka ja vaakalista ovat siniharmaita. Ikkunat ovat alumiinirakenteiset, väreinä on käytetty siniharmaata ja punaista. Ikkunajako jäljittelee ilmeisesti alkuperäistä ristikarmillista. Satulakatto on katettu tiilellä. Molemmilla lappeilla on kookas satulakattoinen frontoni ja kaksi pientä pulpettikattoista valokaappia. Räystäiden aluset ovat laudalla profiloiidut, väri on punainen. Päädyissä ja frontoneissa on kissanpenkit. Rakennuksen länsipuolella on satulakattoinen kookas lasitettu kuistiosa. Ulkopinnassa pylväiden välissä on panelointia, kuistin väritys ja tyyli noudattaa rungon väritystä. Ulkoportaat ovat kivestä. Pohjoispäädyssä on pienempi satulakattoinen avokuisti, joka on lasitettu samoin kuin suurempi. Rakennuksen kellaritiloissa on saunaosasto.

2. Otsallinen, poskellinen ja satulakattoinen aittarakennus on nurkkakivien päällä. 2-kerroksisessa rakennuksessa on sulkanurkat ja vuoliaiskatto. Ovi vaakapaneloitu, vanha avainkilpi. Hirsissä on siirtomerkintöjä.

3. Aittarakennus on rakennettu nurkkakiville. 2-kerroksinen ,pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Nurkkat ovat suojattu valkoiseksi maalatulla laudoilla. Rakennuksessa on satulakatto.

5. Navettarakennus on rakennettu betonisokkelille. Runko on puhtaaksi muurattua tiiltä, ikkunat 2-ruutuisia. Päädyt ja seinien yläosa ovat lautarakenteiset ja verhottu punaisella vuorauksella, vintinikkunat pyöreitä. Rakennukseen kuuluu satulakattoinen sisäänkäyntirakennus, jota on koristeltu pylväällä ja lunetti-ikkunalla. Rakennuksessa on satulakatto. Navetta on rakennettu 1950-luvulla.

6. Pieni asuinrakennus on rakennettu betonisokkelille. Runko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatulla laudoituksella. Satulakatto on katettu tiilellä.

Seppälä on kylän kantataloja. Tila oli 1600- ja 1700-luvulla profossin ja furiirin virkatalona. Lampuodit, vuokraviljelijät, viljelivät tilaa vuosina 1695-1839. Vanha pihapiiri muuttui 1930-luvulla. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1930-luvulla. Samalta ajalta on komea kuusiaita. Pihassa on kaksi aittarakennusta. Nykyisin tilakeskus on vapaa-ajankäytössä. Tila muodostettiin nykyiselleen, 41 hehtaarin kokoiseksi vuonna 1996.

Seppälän tilakeskus sijaitsee Varrasniemen kyläkeskustassa, vanhalla kylätontilla. Naapurissa ovat Sipilän ja Mustilan kantatalojen tilakeskukset. Kylänraitti, Varrasniementie kulkee talojen ohi. Muuta asutusta on keskittynyt kylätien varrella oleviin metsäsaarekkeisiin. Seppälän pihapiiri on puutarhamainen. Nurmipintaisella tontilla on suuria kuusia, koivuja ja lehmuksia sekä pensaskasvillisuutta. Marjapensaita ja omenapuita on muutama. Pihaa rajaa etelä- ja itäsivulla vanha ja hoidettu kuusiaita. Tienpuolella on lauta-aita. Pihassa on asuinrakennuksen lisäksi kaksi aittaa ja pieni talousrakennus. Navetta on pellon takana itäpuolella. Pihaa rajaavat raitti, avoimet peltoaukeat ja Sipilän pihapiiri. Tilan kaakkoiskulmalla olevassa metsäsaarekkeessa on pieni asuinrakennus.

Törmä, M. 2002, Varrasniemi. Asemakaavaan liittyvä rakennusinventointi

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006