Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Koskilinna on Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseva Oy Kyro Ab:n rakennuttama seuratalo. Tyyliltään funktionalistisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arne Thulé ja se valmistui vuonna 1940. Rakennus toimi alkujaan tehtaan kokoontumis- ja juhlatalona sekä tanssipaikkana. Sittemmin siellä on toiminut mm. elokuvateatteri ja päiväkoti. Viime aikoina rakennus on ollut käytössä myös vuokrattavana juhla- ja monitoimitalona. Koskilinnan ympäristö on avara. Rakennusta ympäröivät hoidetut puistoalueet, länsipuolella on Korkomäen 1936 perustettu urheilukenttä ja itäpuolella, Korkomäentien varressa puutarhatonttisia pientaloja. Koskilinnan omistaa nykyisin Hämeenkyrön kunta, joka pohtii rakennuksen tulevaisuutta. Vaihtoehtoina ovat rakennuksen käyttötarkoituksen muutokset, erilaiset sisätilamuutokset, laajennusosan purkaminen sekä mahdollisesti rakennuksen myyminen.

Koskilinna ympäristöineen on osa Kyröskosken tehdasyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen arvot perustuvat säilyneeseen tehdasyhdyskunnan kokonaisuuteen, johon kuuluvat paperitehtaan ja vesivoimalaitoksen rakennukset ja rakenteet, työväenasuinalueet sekä tehtaan sosiaalisesta toiminnasta kertovat urheilukenttä ja seuratalo Koskilinna. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Samansisältöinen merkintä löytyy myös 2015 vahvistetusta Hämeenkyrön strategisesta yleiskaavasta. Sen sijaan 2001 hyväksytystä Hämeenkyrön keskustan yleiskaavasta sekä vuonna 1987 voimaan tulleesta asemakaavasta Koskilinnalta tai sen ympäristöstä puuttuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvoja huomioivat merkinnät. Nämä kaavat ovatkin siksi tulkittavissa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisiksi ja siten maankäytön ohjauksen välineinä vanhentuneiksi.

Hämeenkyrön keskustan osayleiskaavaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Kaavatyön tueksi on laadittu kulttuuriympäristöinventointi (Hämeenkyrön keskustan kulttuuriympäristöinventointi, Heiskanen&Luoto, 2017), missä Koskilinna ympäristöineen on rajattu kuuluvaksi kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen Korkomäen alueeseen (kohde 24, arvoluokka 1). Arvoalueella sijaitseva Koskilinna on inventoitu erikseen (kohde 24.8). Se on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan. Koskilinnan mainitaan säilyttäneen alkuperäisen asunsa erinomaisesti ja olevan siksi arkkitehtonisesti merkittävä. Sosiaali- ja teollisuushistoriallista arvoa rakennuksella on syntyhistoriansa sekä pitkään jatkuneen kokoontumistilatoiminnan johdosta. Lisäksi kookkaalla rakennuksella on avarassa puistomaisessa ympäristössään suuri taajamakuvallinen merkitys. Rakennuksen ja sen ympäristön muutoskestävyys arvioidaan selvityksessä heikoksi. Yleiskaavatasoiseen selvitykseen ei ole luonnollisesti kuulunut rakennuksen sisätilojen säilyneisyyden arviointi.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan Koskilinnaan 22.10.2019 tekemän maastokäynnin perusteella rakennus vaikuttaa hyvin hoidetulta. Ikkunat on uusittu vanhan mallin mukaisesti ja julkisivurappaus korjattu ja maalattu. Rakennusta on havaintojen ja vanhojen valokuvien perusteella laajennettu kolmesti. Ensimmäinen laajennus on tehty jo 1940-50-luvulla korottamalla pääsisäänkäynnin itäpuolinen alkujaan kaksikerroksinen rakennusosa kolmikerroksiseksi. Toinen laajennus on tehty 1960-luvulla rakentamalla korotetun itäsiiven jatkoksi matalampi nivelosa ja yksikerroksinen kellarillinen päiväkotiosa. Kolmas laajennus on tehty pihasivulle huoltosisäänkäynnin yhteyteen mahdollisesti 1980-2000-luvulla. Muutoksista huolimatta rakennuksen alkuperäinen hahmo ja yleisilme on säilynyt erinomaisesti.

Maakuntamuseo pitää Koskilinnan säilyttämistä erittäin tärkeänä ja säilyttämiseen velvoittaa lähtökohtaisesti myös rakennuksen asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. 1960-luvun päiväkotilaajennuksen kulttuurihistorialliset arvot sen sijaan ovat vähäiset, eikä sen purkamiselle näin ollen ole estettä.

Sisätiloissa on vuosien kuluessa tehty useita pintaremontteja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia sisätiloja ovat parhaiten alkuperäiseltä vaikuttavan asunsa säilyttäneet eteläsivun pääsisäänkäynnistä aukeavat avarat aula- ja vaatesäilytystilat, sisäpihan korkeiden ikkunoiden valaisema pääporrashuone, toisen kerroksen aula ja pylvässali, juhlasali ja siihen liittyvät näyttämö ja parvi sekä kolmannen kerroksen pikkusali. Näiden tilojen tilanjaon, yleisilmeen, pintamateriaalien ja värityksen säilyminen on erittäin tärkeää. Muut tilat ovat pelkistetympiä, vähämerkityksellisempiä ja kestävät paremmin muutoksia, joskin näissäkin tiloissa muutokset tulee tehdä rakennusta kunnioittaen ja pyrkien säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja rakennusosia, kuten listoituksia, ovenkarmeja, väliovia ja ovenkahvoja. Uusien pintamateriaalien tulee olla vanhaan rakennukseen sopivia.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että lähtökohtana Koskilinnan tulevaisuuden suunnittelussa tulisi olla rakennuksen julkisivujen lisäksi myös edellä mainittujen sisätilojen arvokkaiden piirteiden vaaliminen. Tulevan uuden käyttötarkoituksen tulee sopia rakennukseen, niin ettei tarvita kohtuuttoman suuria muutoksia ja rakennuksen tulisi ainakin osittain säilyä puolijulkisena tilana. Maakuntamuseo suosittelee vähintäänkin suppean rakennushistoriaselvityksen laatimista Koskilinnasta, jotta rakennuksen arvokkaat ominaispiirteet voitaisiin määritellä tässä mainittua tarkemmin ja siten huomioida parhaalla mahdollisella tavalla jatkosuunnittelussa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Koskilinna on Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseva Oy Kyro Ab:n rakennuttama seuratalo. Tyyliltään funktionalistisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arne Thulé ja se valmistui vuonna 1940. Rakennus toimi alkujaan tehtaan kokoontumis- ja juhlatalona sekä tanssipaikkana. Sittemmin siellä on toiminut mm. elokuvateatteri ja päiväkoti. Viime aikoina rakennus on ollut käytössä myös vuokrattavana juhla- ja monitoimitalona. Koskilinnan ympäristö on avara. Rakennusta ympäröivät hoidetut puistoalueet, länsipuolella on Korkomäen 1936 perustettu urheilukenttä ja itäpuolella, Korkomäentien varressa puutarhatonttisia pientaloja. Koskilinnan omistaa nykyisin Hämeenkyrön kunta, joka pohtii rakennuksen tulevaisuutta. Vaihtoehtoina ovat rakennuksen käyttötarkoituksen muutokset, erilaiset sisätilamuutokset, laajennusosan purkaminen sekä mahdollisesti rakennuksen myyminen.

Koskilinna ympäristöineen on osa Kyröskosken tehdasyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen arvot perustuvat säilyneeseen tehdasyhdyskunnan kokonaisuuteen, johon kuuluvat paperitehtaan ja vesivoimalaitoksen rakennukset ja rakenteet, työväenasuinalueet sekä tehtaan sosiaalisesta toiminnasta kertovat urheilukenttä ja seuratalo Koskilinna. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa RKY-aluetta koskee suunnittelumääräys ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Samansisältöinen merkintä löytyy myös 2015 vahvistetusta Hämeenkyrön strategisesta yleiskaavasta. Sen sijaan 2001 hyväksytystä Hämeenkyrön keskustan yleiskaavasta sekä vuonna 1987 voimaan tulleesta asemakaavasta Koskilinnalta tai sen ympäristöstä puuttuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvoja huomioivat merkinnät. Nämä kaavat ovatkin siksi tulkittavissa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisiksi ja siten maankäytön ohjauksen välineinä vanhentuneiksi.

Hämeenkyrön keskustan osayleiskaavaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Kaavatyön tueksi on laadittu kulttuuriympäristöinventointi (Hämeenkyrön keskustan kulttuuriympäristöinventointi, Heiskanen&Luoto, 2017), missä Koskilinna ympäristöineen on rajattu kuuluvaksi kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen Korkomäen alueeseen (kohde 24, arvoluokka 1). Arvoalueella sijaitseva Koskilinna on inventoitu erikseen (kohde 24.8). Se on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan, ensimmäiseen arvoluokkaan. Koskilinnan mainitaan säilyttäneen alkuperäisen asunsa erinomaisesti ja olevan siksi arkkitehtonisesti merkittävä. Sosiaali- ja teollisuushistoriallista arvoa rakennuksella on syntyhistoriansa sekä pitkään jatkuneen kokoontumistilatoiminnan johdosta. Lisäksi kookkaalla rakennuksella on avarassa puistomaisessa ympäristössään suuri taajamakuvallinen merkitys. Rakennuksen ja sen ympäristön muutoskestävyys arvioidaan selvityksessä heikoksi. Yleiskaavatasoiseen selvitykseen ei ole luonnollisesti kuulunut rakennuksen sisätilojen säilyneisyyden arviointi.

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan Koskilinnaan 22.10.2019 tekemän maastokäynnin perusteella rakennus vaikuttaa hyvin hoidetulta. Ikkunat on uusittu vanhan mallin mukaisesti ja julkisivurappaus korjattu ja maalattu. Rakennusta on havaintojen ja vanhojen valokuvien perusteella laajennettu kolmesti. Ensimmäinen laajennus on tehty jo 1940-50-luvulla korottamalla pääsisäänkäynnin itäpuolinen alkujaan kaksikerroksinen rakennusosa kolmikerroksiseksi. Toinen laajennus on tehty 1960-luvulla rakentamalla korotetun itäsiiven jatkoksi matalampi nivelosa ja yksikerroksinen kellarillinen päiväkotiosa. Kolmas laajennus on tehty pihasivulle huoltosisäänkäynnin yhteyteen mahdollisesti 1980-2000-luvulla. Muutoksista huolimatta rakennuksen alkuperäinen hahmo ja yleisilme on säilynyt erinomaisesti.

Maakuntamuseo pitää Koskilinnan säilyttämistä erittäin tärkeänä ja säilyttämiseen velvoittaa lähtökohtaisesti myös rakennuksen asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. 1960-luvun päiväkotilaajennuksen kulttuurihistorialliset arvot sen sijaan ovat vähäiset, eikä sen purkamiselle näin ollen ole estettä.

Sisätiloissa on vuosien kuluessa tehty useita pintaremontteja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia sisätiloja ovat parhaiten alkuperäiseltä vaikuttavan asunsa säilyttäneet eteläsivun pääsisäänkäynnistä aukeavat avarat aula- ja vaatesäilytystilat, sisäpihan korkeiden ikkunoiden valaisema pääporrashuone, toisen kerroksen aula ja pylvässali, juhlasali ja siihen liittyvät näyttämö ja parvi sekä kolmannen kerroksen pikkusali. Näiden tilojen tilanjaon, yleisilmeen, pintamateriaalien ja värityksen säilyminen on erittäin tärkeää. Muut tilat ovat pelkistetympiä, vähämerkityksellisempiä ja kestävät paremmin muutoksia, joskin näissäkin tiloissa muutokset tulee tehdä rakennusta kunnioittaen ja pyrkien säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja rakennusosia, kuten listoituksia, ovenkarmeja, väliovia ja ovenkahvoja. Uusien pintamateriaalien tulee olla vanhaan rakennukseen sopivia.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että lähtökohtana Koskilinnan tulevaisuuden suunnittelussa tulisi olla rakennuksen julkisivujen lisäksi myös edellä mainittujen sisätilojen arvokkaiden piirteiden vaaliminen. Tulevan uuden käyttötarkoituksen tulee sopia rakennukseen, niin ettei tarvita kohtuuttoman suuria muutoksia ja rakennuksen tulisi ainakin osittain säilyä puolijulkisena tilana. Maakuntamuseo suosittelee vähintäänkin suppean rakennushistoriaselvityksen laatimista Koskilinnasta, jotta rakennuksen arvokkaat ominaispiirteet voitaisiin määritellä tässä mainittua tarkemmin ja siten huomioida parhaalla mahdollisella tavalla jatkosuunnittelussa.