Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Tesoman yleissuunnitelmaan ja katsoo tarpeelliseksi ottaa tarkemmin vielä kantaa Tesomajärven koulun ympäristön suunnitelmavaihtoehtoihin. Suunnitelmaan sisältyy kolme eri vaihtoehtoa täydennysrakentamiseksi koulun ympäristöön ja koulun paikalle. Vaihtoehdossa 1 koulu säilyy, vaihtoehdoissa 2 ja 3 ei säily. Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-lukujen asuinalueiden inventoinnissa on tutkittu myös Tesoman aluetta. Erityisiksi arvoiksi, mm. arkkitehtuurinsa vuoksi, on nostettu Tesomajärven koulun ympäristö ja erityisesti sen itäpuolella oleva lamellitalokortteli. Koulun eteläpuolen kortteleilla on katsottu olevan myös merkitystä, mutta lähinnä kokonaisuutena ja aluerakenteen osana. Tesomajärven koulun ympäristö edustaa Tesoman alueen ensimmäistä raken-nusvaihetta vuosilta 1964-1973.

Vuonna 1967 Pekka Ilveskosken suunnitelmien mukaan valmistunut Tesomajärven koulu sijoittuu Tesomajärven itäpuolelle asuinrakennuksia korkeammalle tasolle rinteeseen. Rakennuksen arkkitehtuurissa näkyvät ajalle tyypillisen modernismin piirteet kuten nauhaikkunat ja pelkistetty massoittelu. Pesubetonipintaiset elementtijulkisivut viittaavat kuitenkin jo tulevan vuosikymmenen arkkitehtuurille tyypillisiin ratkaisuihin. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suhteellisen hyvin ja sen kaupunkikuvallinen asema on mielenkiintoinen ja vahva lähiympäristössään. Kokonaisuuteen kuuluu vielä koulun pohjoispuolella maamerkkinä seisova betoninen vesitorni.

Edellä mainitun inventoinnin suositusten mukaan koulun ja sen lähiympäristön arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää. Keskeisinä piirteinä voidaan pitää met-säistä luonnonmukaisena säilytettyä maastoa ja yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Koulurakennus on arkkitehtonisten ja historiallisten arvojensa vuoksi alueen avainkohteita ilmentäen niin aluerakentamisen kuin metsäkaupunki-ideologiankin ihanteita. Yhdessä lähiympäristönsä kanssa koulu muodostaa yhden parhaiten säilyneistä 1960-luvun lopun kokonaisuuksista Tampereella. Maakuntamuseo katsoo, että jatkosuunnittelun pohjana tulee olla koulun ja sen lähiympäristön säilyttäminen ja puoltaa vaihtoehtoa 1, jossa koulurakennus säilyy. Tarkemmin on syytä vielä tutkia, millä tavoin koulun itäpuolelle sijoitettu uudisrakentaminen saadaan sovitettua maisemaan.