rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kantatalo isojaon jälkeisellä paikallaan. Pihapiirissä kaksi 1800-luvulla rakennettua erinomaisesti vanhassa asussaan säilynyttä asuinrakennusta sekä piharakennuksia. Kohde muodostaa asutushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan rakennetun ympäristökokonaisuuden länsipuolellaan sijaitsevien Kutin ja Junnilanmäen tilojen kanssa.

Tilaan kuuluvat päärakennus, piharakennus, karjarakennus sekä ulkorakennus. Päärakennuksen pohjoispuolella pihatien varressa on lisäksi lohkokivipilarien varaan perustettu pystylautainen lato, jonka seinät ovat punaiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Ladon pohjoispuolella on lohkokivikellari, jonka yläosa on vuorattu pystylaudoituksella. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu pellillä.

1½-kerroksinen päärakennus on perustettu osin kallion päälle ja sen perustuksena on osin lohkokivi, osin luonnonkivi. Itäpäädyn perustustaonvahvistettu betonivalulla. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, yläosassa on peiterimoitettu pystylaudoitus. Seinät ovat vaaleat, listat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Ikkunat ovat t-ruutuiset. Pitkällä eteläsivulla on yksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti.

1½-kerroksisen piharakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuoraamaton, seinät ovat punaiset ja listat valkoiset. Satulakatto on katettu pellillä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Pitkällä itäsivulla on yksikerroksinen 6-kulmainen umpikuisti, jonka satulakaton lappeet on viistetty. Ikkunat ovat koristeelliset, myös parioven yläpuolella on koristeellinen kamanaikkuna. Päätykolmioissa on samanlaiset koristeelliset ikkunat kuin kuistissa.

Kaksikerroksinen karjarakennus on L-kirjaimen muotoinen ja sen perustuksena on lohkokivi, osin betonivalu. Hirsirunko on osin vuoraamaton, osin vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Itä-länsi- suuntaisessa rakennuksen osassa katon pohjoislappeessa on satulakattoinen frontoni. Pohjois-etelä -suuntaisessa osassa pitkällä länsisivulla on satulakattoinen frontoni, jossa on ovet ylempään kerrokseen. Rakennuksen pohjoispäässä on kaksikerroksinen ja -osainen aitta, jonka ala- ja yläkerrassa on pystykaiteinen avokuisti. Pitkällä itäsivulla on pystylautainen traktorikatos.

Ulkorakennus on mahdollisesti entinen sauna. Sen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuoraamaton, yläosassa on peiterimoitettu pystylaudoitus. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu pellillä. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Länsipäätyyn sekä keskelle eteläseinää on myöhemmin tehty pariovet. Rakennus toimii mm. puuvarastona.

Nikkilä on Ekon kylän vanha kantatalo, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Tila oli 1760-luvulla kruunulla ja talonpoika Henric Thomassonin hallinnassa. Nikkilää omisti vuodesta 1941alkaen Olavi Nikkilä, sitä ennen isäntänä oli Kalle Nikkilä vuosina 1900-1941. Tila on ollut samalla suvulla vuodesta 1850. Kantatilasta on lohkottu neljä torppaa. Päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja siinä on alun perin ollut neljä huonetta. Myös piharakennus on rakennettu todennäköisesti 1800-luvulla. Karjarakennus on rakennettu vuonna 1942 ja siinä on alun perin ollut navetta, sauna, viljankuivaamo, sikala, puimala sekä työ-, kalusto- ja rehutilat.

Nikkilä sijaitsee Evontien pohjoispuolella vanhan kylätontin tuntumassa. Länsipuolella on Kutin tila, etelässä avautuu Ekojokeen rajautuva peltoaukea.

Vanhojen asuinrakennusten säilyttäminen on tärkeää. Uudis- ja täydennysrakentaminen sekä rakennusten korjaaminen tulee tapahtua siten, että alueen rakennuskannan ja miljöön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot säilyvät Huomio tulee kiinnittää mittasuhteisiin, materiaaleihin ja rakennusten sijoitteluun.

Suuri maatilakirja II. Turun ja Porin lääni. Satakunta, Ahvenanmaa. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo 1964.