Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on purkaa vanha porttirakennus ja laajentaa tehdasrakennuksen toimistosiipeä uudella aula-portti -osalla. Lisäksi rakennetaan uusi IV-konehuone toimistosiipiä yhdistävän käytävän päälle.

Nykyinen Valmetin tehdasrakennus on alunperin rakennettu Verkatehtaan uudeksi toimitilaksi yrityksen muuttaessa Tammerkosken itärannalta Hankkioon vaiheittain vuodesta 1968 lähtien. Tehtaan lisäksi Hankkioon rakennettiin myös muuta rakennuskantaa, joista ovat yhä olemassa mm. sauna, voimalaitos ja vesitorni. Kokonaisuutta leimaa yhtenäinen, moderni ja selkeä muotokieli. Tehdaskokonaisuus on rakentunut useissa vaiheissa ja eri suunnittelijoiden toimesta. Muutoksen kohteena oleva vanhempi toimistosiipi ja purettava porttiosa on rakennettu Arkkitehtitoimisto Castren-Jauhiainen-Nuuttilan vuonna 1978 laatimien suunnitelmien mukaan.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Valmetin Hankkion tehtaalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa Suomen teollisuushistorian ja Tampereen yhdyskuntarakenteen kehityksen kuvaajana. Tehdas on myös kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä ja omaa rakennushistoriallista arvoa oman aikansa teollisuusrakentamisen edustajana. Keskustan kymmeniin eri rakennuksiin sijoittunut toiminta siirrettiin Hankkiolla saman katon alle valtavaksi, modernia teollisuusrakentamista edustavaksi kokonaisuudeksi, irralleen aiemmin elintärkeästä vesivoimanlähteestä. Tehdas sijoittui radan läheisyyteen, mutta sillä ei ollut myöskään raideyhteyttä, vaan kuljetukset hoidettiin kumipyörin. Suuryrityksen tapaan tehdaskokonaisuuden suunnitteluun panostettiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen suunnitelmiin ja toteaa, että ne ovat kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollisia. Tehdaskokonaisuudelle ovat ominaisia tuotannon tarpeiden mukaan tapahtuvat muutokset. Eri aikakausien osien on toivottavaa säilyttää alkuperäiset ominaispiirteensä, jolloin kokonaisuuden ajallinen kerroksellisuus kuvastaa toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Näin ollen uusissa osissa voi käyttää mm. moderneja julkisivuaiheita. Samalla on toivottavaa, että esim. vanhojen osien julkisivuja ei "muodistettaisi", vaan niissä tapahtuvat julkisivukunnostukset toteutettaisiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Tässä hankkeessa vanhan osan pesubetonisia julkisivuja korvataan pieneltä osin uudella, roomalaisladonnalla toteutetulla kuitusementtilevyllä niiltä osin kuin julkisivuihin tulee ikkunamuutoksia. Muutos on sen verran vähäinen, että se ei merkittävissä määrin muuta koko rakennuksen osan julkisivujen ilmettä. Uusi IV-konehuone on massiivinen, mutta tehdaskokonaisuuden mittakaavan huomioiden mahdollinen ja teknisenä rakenteena myös teollisuusympäristöön sopeutuva. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on purkaa vanha porttirakennus ja laajentaa tehdasrakennuksen toimistosiipeä uudella aula-portti -osalla. Lisäksi rakennetaan uusi IV-konehuone toimistosiipiä yhdistävän käytävän päälle.

Nykyinen Valmetin tehdasrakennus on alunperin rakennettu Verkatehtaan uudeksi toimitilaksi yrityksen muuttaessa Tammerkosken itärannalta Hankkioon vaiheittain vuodesta 1968 lähtien. Tehtaan lisäksi Hankkioon rakennettiin myös muuta rakennuskantaa, joista ovat yhä olemassa mm. sauna, voimalaitos ja vesitorni. Kokonaisuutta leimaa yhtenäinen, moderni ja selkeä muotokieli. Tehdaskokonaisuus on rakentunut useissa vaiheissa ja eri suunnittelijoiden toimesta. Muutoksen kohteena oleva vanhempi toimistosiipi ja purettava porttiosa on rakennettu Arkkitehtitoimisto Castren-Jauhiainen-Nuuttilan vuonna 1978 laatimien suunnitelmien mukaan.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Valmetin Hankkion tehtaalla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa Suomen teollisuushistorian ja Tampereen yhdyskuntarakenteen kehityksen kuvaajana. Tehdas on myös kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä ja omaa rakennushistoriallista arvoa oman aikansa teollisuusrakentamisen edustajana. Keskustan kymmeniin eri rakennuksiin sijoittunut toiminta siirrettiin Hankkiolla saman katon alle valtavaksi, modernia teollisuusrakentamista edustavaksi kokonaisuudeksi, irralleen aiemmin elintärkeästä vesivoimanlähteestä. Tehdas sijoittui radan läheisyyteen, mutta sillä ei ollut myöskään raideyhteyttä, vaan kuljetukset hoidettiin kumipyörin. Suuryrityksen tapaan tehdaskokonaisuuden suunnitteluun panostettiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeen suunnitelmiin ja toteaa, että ne ovat kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollisia. Tehdaskokonaisuudelle ovat ominaisia tuotannon tarpeiden mukaan tapahtuvat muutokset. Eri aikakausien osien on toivottavaa säilyttää alkuperäiset ominaispiirteensä, jolloin kokonaisuuden ajallinen kerroksellisuus kuvastaa toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Näin ollen uusissa osissa voi käyttää mm. moderneja julkisivuaiheita. Samalla on toivottavaa, että esim. vanhojen osien julkisivuja ei "muodistettaisi", vaan niissä tapahtuvat julkisivukunnostukset toteutettaisiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Tässä hankkeessa vanhan osan pesubetonisia julkisivuja korvataan pieneltä osin uudella, roomalaisladonnalla toteutetulla kuitusementtilevyllä niiltä osin kuin julkisivuihin tulee ikkunamuutoksia. Muutos on sen verran vähäinen, että se ei merkittävissä määrin muuta koko rakennuksen osan julkisivujen ilmettä. Uusi IV-konehuone on massiivinen, mutta tehdaskokonaisuuden mittakaavan huomioiden mahdollinen ja teknisenä rakenteena myös teollisuusympäristöön sopeutuva. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.