arkkitehtoninen

taloushistoria

Kaupin kaupunginosassa olevalla metsäisellä mäellä on kaksi vesitornia vuosilta 1928 ja 1959. Vanhempaan Vesitorniin liittyy alhaalla rannassa oleva pumppulaitos, joka on inventoitu erikseen. Vanha torni on kooltaan n. 2000 kuutiometriä ja uudempi 10 000 kuutiometriä

Näköalatasanteen rakenteet ovat rapattuja, mahdollisesti terastirappauksella.

Uusi vesitorni rakennettiin vanhemman viereen vuosina 1957-1959

Vesitornit sijaitsevat Näsijärvestä nousevan kallioisen mäen päällä. Rakennuksia ympäröi vähäinen hiekkapiha, jonka laidalla on nurmikkoa. Pääasiallisesti ympäristö on metsäinen, kasvaen pääasiassa havu- ja lehtipuita. Uudemman vesitornin pohjoispuolella on vanhoja betonirakenteita. Ympäristössä risteilee useita ulkopolkuja. Näsijärven rantaan ja pumppulaitokselle on matkaa noin 400 metriä. Sama matka on lähimpään asutukseen, Lapin ja Petsamon esikaupunkeihin.

Kauppi-Niihaman rakennetuissa ympäristöissä näkyy ajan ja kaupungin kasvun historia. Kauppiin kehittyi maaperän hyödyntämisen, kivenotton ja pienien niityjen/peltojen, jälkeen myös teollisuutta ja asutusta Pääosa jäi asumattomaksi ja rakentamattomaksi metsäalueeksi, josta kehittyi Kaupin kansanpuisto. Kaupin varhaiseen virkistystoimintaan ja Tampereen kasvuun liittyvät rakenteet ovat1920-luvulla rakennetut Rauhanniemen kansankylpylä, Kaupinojan pumppuasema ja vesisäiliö. Näistä viimeisin on erittäin hyvin säilynyt.

Vanha vesisäiliö tulisi säilyttää ja sen säilyminen varmistaa. Korjauksissa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja. Säiliön toinen käyttötapa oli näkötorni ja 1930-luvulla maisema oli huomattavasti avoimempi. Rakennuksen rakenteita uhkaava puusto tulisi poistaa. Seiniä on myös sotkettu spray –maalilla. Sen lisäksi voitaisiin miettiä tornin palauttamista näkötornikäyttöön. Torni (1928) muodostaisi hyvän vastaparin Pyynikin näkötornille (1929). Uudisrakentaminen ei ole suositeltavaa.

Yleiskaava

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere 1998