Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu linnavuori ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Rapolan kartanoon liittyy Svinhufvudien suvun historia vuosien 1725-1868 välisenä aikana, kartano oli myös presidentti Svinhufvudin lapsuudenkoti. Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813 vänrikki Per Svinhufvudin rakennuttama. Rapolan lukuisten muinaisjäännösten ja kartanon kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi valtio osti 19.10.1993 Rapolan Timilän maat ja kartano siirtyi Museoviraston hoitoon.

Nykyisin kartanon rakennuksista vanhimmat ovat päärakennus vuodelta 1813 (korjaus 1923) ja suuri kivinavetta (1860-luku). Navetan länsiosaan on 1919 rakennettu iso puimala. 1800-luvun lopulta ovat puolestaan prännirivi, luhtiaitta, vilja-aitta sekä ns. kauramakasiini. Pihapiiriin kuuluu lisäksi joukko rakennuksia 1910-luvulta: viljamakasiini, puoti (kaksi asuinhuonetta, aitta ja liiteri), sauna sekä käymälä. Uusinta rakennuskantaa edustavat vuonna 1937 rakennetut sikala ja kuivuri, puuvaja vuodelta 1960, autotalli ja savusauna 1950-luvulta. Nämä kaikki on kunnostettu 1990-luvulla ja kuuluvat siten Rapolan nykyiseenkin maisemaan. Kaikkiaan pihapiiri on varsin hyvin säilynyt eivätkä uudemmat rakennukset turmele vanhaa kartanomiljöötä harjun juurella.

(Lähde: kyppi.fi)