Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupaan. Tampereen Tammelan kaupunginosassa sijaitseva entinen rautatieläisten asuinrakennus on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa kahvilaksi ja toimistorakennukseksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankeen lupa-aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Rakennuksesta on laadittu vuonna 2003 rakennushistoriaselvitys (arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky), jonka mukaan se on toteutettu VR:n tyyppipiirustuksen mukaan pienin muutoksin. Arvioitu valmistumisvuosi on 1902. Rakennus on hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen, puuverhoiltu kuuden huoneiston asuintalo. Ulkoarkkitehtuuria elävöittävät poikkipäädyt kummallakin pitkällä sivulla sekä ikkunoiden vuorilautojen leikkauskoristelut. Julkisivut ja sisätilat ovat säilyneet pääpiirteissään alkuperäisessä asussaan ja julkisivujen rakennusosat ja -materiaalit ovat todennäköisesti alkuperäisiä.

Rakennuksella on selvityksessä todettu olevan arkkitehtonisia, rakennusperinteisiä ja kaupunkikuvallisia arvoja. Sille onkin vuonna 2015 hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa osoitettu suojelumerkintä (sr-51), jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Asemakaavan yhteydessä on hyväksytty rakentamistapaohje, jonka mukaan korjaus- ja muutostöissä tulee säilyttää nykyinen aukotus ja julkisivujen verhoilu sekä väritys.

Asuinrakennuksen muutos- ja korjaustyön yhteydessä kahvila ja toimistotilat on tarkoitus sijoittaa rakennuksen pääkerrokseen, jossa asunnot ovat aikaisemmin sijainneet. Ullakko jätetään rakentamattomaksi, sinne sijoitetaan ilmanvaihtokoneet ja puolittain maanpinnan alapuolella sijaitsevaan kellarikerrokseen on suunniteltu teknisiä tiloja sekä asiakaskäyttöön tulevia tapahtumahuoneita (pakohuone).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt suunnitelmat ovat pääpiirteissään hyväksyttäviä ja asemakaavan suojelumääräyksen mukaisia. Rakennuksen julkisivujen ilme ja väritys vaikuttaisi säilyvän nykyisellään. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat kuitenkin pitkälti sitoutuneet käytettyihin rakennusosiin ja -materiaaleihin, minkä vuoksi muutoksissa ja peruskorjauksessa on erittäin tärkeää käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja suosia säästävän korjauksen menetelmiä. Esitetyt suunnitelmat eivät kaikilta osin noudata tätä, vaan niissä on mainittu moderneja menetelmiä ja rakennusmateriaaleja, kuten soodapuhallus, kipsilevyt, muovimatot ja mineraalivilla.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittele, että rakenteissa tulisi eristeenä käyttää mineraalivillan sijaan selluloosaeristettä, joka sopii kosteusteknisesti paremmin vanhaan taloon. Hirsipintaa ei voida suositella jätettäväksi näkyviin sisäseiniin, sillä ratkaisu ei ole rakennuksen rakennusajankohdan ja sisätilojen alkuperäisen ilmeen mukainen. Sisäseinien pinnoiksi suositellaan huokoista puukuitulevyä ja pinkopahvia. Julkisivujen maalin poistoon ei voida suositella minkäänlaista puhallusmenetelmää, koska ne vahingoittavat puun pintaa. Ainoastaan räystään alustan kiinteille maalipinnoille on mahdollista tehdä kuivajääpuhallus kevyesti pesun omaisesti. Muilta osin julkisivulaudoituksen irtoava maali tulisi poistaa mekaanisesti kaapimalla, puuta vaurioittamatta.

Suunnitelmien mukaan nykyiset puiset ovet ja ikkunat on tarkoitus uusia teettämällä tilalle uudet alkuperäisen mallin mukaan. Maakuntamuseo suosittelee nykyisten ikkunoiden ja ovien kunnon ja korjattavuuden selvittämistä sekä ensisijaisesti niiden kunnostamista. Kunnostetut vanhat rakennusosat voivat palvella vielä jopa sata vuotta, kun taas uusien elinkaari on huomattavasti tätä lyhyempi. Vaihtoehtona ikkunoiden ja ovien uusimiselle tulisi myös tutkia osittain säilyttäviä vaihtoehtoja, kuten eristeiden tai tuplaoven lisäämistä oviin ääni- ja lämmöneristyksen parantamiseksi sekä ainoastaan ulompien ikkunoiden kunnostamista, jolloin sisäikkunat voidaan uusia puitejaoltaan yksinkertaisempana, modernia lasia käyttäen ja lämpölasielementin sisältävänä.

Vesikatolle on suunnitelmassa säilyvien piipunpäiden rinnalle tuotu useita moderneja ilmanvaihtoon liittyviä laitteita. Katto on rakennuksen viides julkisivu, joka tulisi suojelumääräyksen ja rakennustapaohjeen mukaisesti säilyttää mahdollisimman hyvin alkuperäistä vastaavana. Pirkanmaan maakuntamuseo ehdottaa säilyvien piippujen pellittämistä, jolloin myös uudet katolle tulevat ilmanvaihtolaitteet voisi naamioida piipuiksi.

Hankkeessa poiketaan esteettömyysvaatimuksista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa ratkaisu on tarkoituksenmukainen. Rakennuksen saattaminen täysin esteettömäksi edellyttäisi laajoja muutostoimenpiteitä, jotka todennäköisesti heikentäisivät rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää suunnitelmia vielä kehitettäväksi edellä kuvatuilla tavoin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun rakennuslupaan. Tampereen Tammelan kaupunginosassa sijaitseva entinen rautatieläisten asuinrakennus on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa kahvilaksi ja toimistorakennukseksi. Maakuntamuseo on tutustunut hankeen lupa-aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Rakennuksesta on laadittu vuonna 2003 rakennushistoriaselvitys (arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky), jonka mukaan se on toteutettu VR:n tyyppipiirustuksen mukaan pienin muutoksin. Arvioitu valmistumisvuosi on 1902. Rakennus on hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen, puuverhoiltu kuuden huoneiston asuintalo. Ulkoarkkitehtuuria elävöittävät poikkipäädyt kummallakin pitkällä sivulla sekä ikkunoiden vuorilautojen leikkauskoristelut. Julkisivut ja sisätilat ovat säilyneet pääpiirteissään alkuperäisessä asussaan ja julkisivujen rakennusosat ja -materiaalit ovat todennäköisesti alkuperäisiä.

Rakennuksella on selvityksessä todettu olevan arkkitehtonisia, rakennusperinteisiä ja kaupunkikuvallisia arvoja. Sille onkin vuonna 2015 hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa osoitettu suojelumerkintä (sr-51), jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Asemakaavan yhteydessä on hyväksytty rakentamistapaohje, jonka mukaan korjaus- ja muutostöissä tulee säilyttää nykyinen aukotus ja julkisivujen verhoilu sekä väritys.

Asuinrakennuksen muutos- ja korjaustyön yhteydessä kahvila ja toimistotilat on tarkoitus sijoittaa rakennuksen pääkerrokseen, jossa asunnot ovat aikaisemmin sijainneet. Ullakko jätetään rakentamattomaksi, sinne sijoitetaan ilmanvaihtokoneet ja puolittain maanpinnan alapuolella sijaitsevaan kellarikerrokseen on suunniteltu teknisiä tiloja sekä asiakaskäyttöön tulevia tapahtumahuoneita (pakohuone).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt suunnitelmat ovat pääpiirteissään hyväksyttäviä ja asemakaavan suojelumääräyksen mukaisia. Rakennuksen julkisivujen ilme ja väritys vaikuttaisi säilyvän nykyisellään. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ovat kuitenkin pitkälti sitoutuneet käytettyihin rakennusosiin ja -materiaaleihin, minkä vuoksi muutoksissa ja peruskorjauksessa on erittäin tärkeää käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja suosia säästävän korjauksen menetelmiä. Esitetyt suunnitelmat eivät kaikilta osin noudata tätä, vaan niissä on mainittu moderneja menetelmiä ja rakennusmateriaaleja, kuten soodapuhallus, kipsilevyt, muovimatot ja mineraalivilla.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittele, että rakenteissa tulisi eristeenä käyttää mineraalivillan sijaan selluloosaeristettä, joka sopii kosteusteknisesti paremmin vanhaan taloon. Hirsipintaa ei voida suositella jätettäväksi näkyviin sisäseiniin, sillä ratkaisu ei ole rakennuksen rakennusajankohdan ja sisätilojen alkuperäisen ilmeen mukainen. Sisäseinien pinnoiksi suositellaan huokoista puukuitulevyä ja pinkopahvia. Julkisivujen maalin poistoon ei voida suositella minkäänlaista puhallusmenetelmää, koska ne vahingoittavat puun pintaa. Ainoastaan räystään alustan kiinteille maalipinnoille on mahdollista tehdä kuivajääpuhallus kevyesti pesun omaisesti. Muilta osin julkisivulaudoituksen irtoava maali tulisi poistaa mekaanisesti kaapimalla, puuta vaurioittamatta.

Suunnitelmien mukaan nykyiset puiset ovet ja ikkunat on tarkoitus uusia teettämällä tilalle uudet alkuperäisen mallin mukaan. Maakuntamuseo suosittelee nykyisten ikkunoiden ja ovien kunnon ja korjattavuuden selvittämistä sekä ensisijaisesti niiden kunnostamista. Kunnostetut vanhat rakennusosat voivat palvella vielä jopa sata vuotta, kun taas uusien elinkaari on huomattavasti tätä lyhyempi. Vaihtoehtona ikkunoiden ja ovien uusimiselle tulisi myös tutkia osittain säilyttäviä vaihtoehtoja, kuten eristeiden tai tuplaoven lisäämistä oviin ääni- ja lämmöneristyksen parantamiseksi sekä ainoastaan ulompien ikkunoiden kunnostamista, jolloin sisäikkunat voidaan uusia puitejaoltaan yksinkertaisempana, modernia lasia käyttäen ja lämpölasielementin sisältävänä.

Vesikatolle on suunnitelmassa säilyvien piipunpäiden rinnalle tuotu useita moderneja ilmanvaihtoon liittyviä laitteita. Katto on rakennuksen viides julkisivu, joka tulisi suojelumääräyksen ja rakennustapaohjeen mukaisesti säilyttää mahdollisimman hyvin alkuperäistä vastaavana. Pirkanmaan maakuntamuseo ehdottaa säilyvien piippujen pellittämistä, jolloin myös uudet katolle tulevat ilmanvaihtolaitteet voisi naamioida piipuiksi.

Hankkeessa poiketaan esteettömyysvaatimuksista. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa ratkaisu on tarkoituksenmukainen. Rakennuksen saattaminen täysin esteettömäksi edellyttäisi laajoja muutostoimenpiteitä, jotka todennäköisesti heikentäisivät rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää suunnitelmia vielä kehitettäväksi edellä kuvatuilla tavoin.