Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty neuvoa Sastamalan Putajan kylällä sijaitsevan Mouhijoen (eli Kiikoisjoen) ylittävien Vanhansillantien kivisiltojen kunnostamiseen. Vanhansillantie on osa Suodenniemen ja Vammalan yhdistänyttä tietä. Tie johtaa Putajan kylältä kohti itää yli Mouhijoen, jossa siltojen kohdalla on saari. Kivisillat on rakennettu vuosina 1903-1904. Kivet louhittiin lähistöllä sijainneesta louhoksesta ja siltamestarina toimi Mouhijärvellä syntynyt kiviurakoitsija Kalle Lod (1864-1918). Läntinen, silta on 30 metriä pitkä ja kolmiaukkoinen. Itäinen, myllylle johtavan joen sivuhaaran ylittävä toinen silta on lyhyempi, yksiaukkoinen. Kaariholvattujen siltojen aukot ovat 3 metriä leveitä. Molemmilla silloilla on harvinaiset lohkokiviset kaiteet. Kolmiaukkoisessa sillassa on lisäksi pohjoisessa, ylävirran puolella, kookkaat kolmiomaiset vedenohjaimet.

Maantietä parannettiin ja suoristettiin Putajalla 1980-luvun lopussa, jolloin rakennettiin myös uusi Mouhijoen ylittävä silta alajuoksulle, noin 300 metriä vanhojen siltojen eteläpuolelle. Uuden tien valmistumisen jälkeen kivisillat eivät ole enää olleet välttämättömiä, kun kulkeminen on hoitunut ympäröivien uudempien tielinjojen kautta. Mouhijoen saaressa oleva kiinteistökin on jäänyt käyttämättömäksi. Sillat ovat kuitenkin yhä kevyen liikenteen käytössä. Ajoneuvoliikennettä on pyritty estämään liikennemerkein ja tielle asetetuin estein. Vanhansillantien ja siltojen kunnosta vastaa sen varrella asuvista tien osakkaista koostuva yksityinen tiekunta.

Suojelutilanne ja kulttuurihistorialliset arvot

Suomessa rakennusten ja rakennelmien suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan ympäristön arvot ja suojellaan arvokohteet ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat kunnat, maakuntakaavan laatimisesta Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/.

Putajan alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alueen yleiskaava on ilmeisesti 1980-luvulta, eikä siinä ole kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä. Tuoreessa maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) alueelle on merkitty Suodenniemen Putajan kivisillat ja raitti -niminen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (s. 142-143). Kyseessä olevat kivisillat ovat arvoalueen ydinkohteita. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Näin ollen kivisillat on suojeltu vuonna 2017 hyväksytyssä maakuntakaavassa ja niiden säilyminen tulee turvata.

Kaavojen lisäksi rakennusten ja rakennelmien kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL edellyttää mm. että, rakennukset ja rakennelmat ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa huolehtimaan rakennusten ja rakennelmien kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Kivisilloilla on suuri maisemallinen merkitys lähiympäristölleen. Lisäksi hienosti alkuperäisen ilmeensä säilyttäneillä silloilla on merkittävää sosiaalihistoriallista arvoa kertoessaan liikenteen kehityksestä ja rakennushistoriallista arvoa kertoessaan osin jo kadonneista käsityö- ja kivirakentamisen taidoista.

Vauriot ja korjaustoimet

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan ja rakennusmestarin paikalle 22.4.2020 tekemän maastotarkastuksen perusteella kolmiaukkoisen sillan itäisimmästä holvin kantamuurista, aivan vesirajasta, on irronnut yksi kivi kokonaan ja toinen on irtoamassa. Lisäksi molempien siltojen kaikkien holvikaarien yläosissa on vähäisiä merkkejä kivien liikkumisesta, mikä on todennäköisesti tapahtunut pitkän ajan kuluessa.

Sillat on aikoinaan rakennettu nykyistä keveämpiä kulkuneuvoja varten, joten niiden perustukset ovat saattaneet kärsiä vuosikymmenten myötä yhä raskaammaksi muuttuneesta liikenteestä. Perustusten ja kantamuurien liikkuminen johtaa holvirakenteen löystymiseen, jolloin holvikivet pääsevät painumaan ja rakenne pyrkii kiristymään omalla painollaan. Kantamuurin keskiosan kivien irtoamisen on mahdollistanut se, ettei holvin paino ole enää puristanut niitä paikoilleen. Todennäköisin syy tähän on veden ja jään aiheuttamasta eroosiosta johtuva painuma niiden alapuolella. Periaatteessa holvikaarirakenteisessa sillassa kaikki kivet ovat kantavia, joten yhdenkin kiven irtoaminen saattaa olla kriittistä.

Ensisijaisena ja kiireellisenä toimenpiteenä Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa  ajoneuvoliikenteen estämistä välittömästi kummallakin sillalla asianmukaisin liikennemerkein ja puomein tai betoniporsain. Yksityistielain (560/2018, 29 §) mukaan asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä tiekunnan kokouksessa. Asian käytännönjärjestelyissä voi kysyä neuvoa ja apua Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan osastolta (Pasi Lähteenmäki, puh. 050 351 2216).

Kun veden pinta kesällä laskee ja virtaus joessa vähenee, voidaan tutkia mahdollisuutta palauttaa irronneet kivet paikoilleen ja estää lisävauriot tilapäisillä tuennoilla. Mikäli sillan korjaamiseen halutaan hakea avustusta, on varsinainen korjaustyö tehtävissä hakuprosessista johtuen aikaisintaan kesällä 2021. Tässä tapauksessa kesällä 2020 tulisi keskittyä estämään lisävaurioiden syntymistä tilapäisillä tuennoilla.

Korjaustyön suunnittelussa ja valvonnassa on syytä kääntyä kiviholvisiltoihin perehtyneen ammattilaisen puoleen. Mikäli irronneet kivet saadaan paikoilleen, on niiden vakaus ja toimiminen osana holvin kantavuutta varmistettava. Maakuntamuseo ei sulje pois mahdollisuutta, että kiilakivien ja metalliankkureiden ohella kiinnityksessä ja etenkin kantamuurin perustuksen vakauttamisessa käytetään betonia, vaikka se onkin alkuperäiseen rakenteeseen kuulumaton materiaali. Kivien käsittely vaatii konevoimaa, jonka saaminen vauriokohdan tuntumaan edellyttää ajamista joen pohjaa pitkin. Koneita liikuteltaessa on varmistettava alustan kantavuus ja huolehdittava siitä, etteivät ympäröivät silta- tai kanavarakenteet vaurioidu.

Sillat on korjaamisen jälkeenkin syytä rauhoittaa vain kevyen liikenteen käyttöön, jolloin kunnostustoimet voidaan mitoittaa käyttötarkoituksen mukaan. Kun kantamuurien vakaus saadaan varmistettua, ei ole syytä olettaa itse holvikaaren liikkumisen jatkuvan merkittävästi kevyessä käytössä. 

Korjausvastuu ja avustukset

Yksityisteihin liittyvistä vastuista määrätään yksityistielaissa (560/2018, 24 §). Niin kauan kuin silloilla liikennöidään, on tiekunta vastuussa siltojen käyttäjien turvallisuudesta ja niiden kunnossapidosta. Koska sillat eivät ole ajoneuvoliikenteen kannalta välttämättömiä, niitä ei kuitenkaan ole tarpeen kunnostaa ajoneuvoliikenteen aiheuttamia kuormia silmällä pitäen.

ELY-keskus ja liikennevirasto myöntävät avustusta yksityisteiden, siltojen ja rumpujen parantamiseen, mutta edellytyksenä on, että tieosuus on kulkemiselle välttämätön. Avustusta on siis mahdollista hakea kulkemiselle välttämättömien Vanhansillantien alku- ja loppuosien kunnossapidolle, mutta ei siltojen kunnostamiselle. Lisätietoja: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen

Putajan kivisiltojen korjaustöihin ja niiden suunnitteluun on haettavissa Museoviraston rakennusten ja kulttuuriympäristöjen entistämisavustusta tai ELY-keskusten kulttuuriympäristön hoitoavustusta. Avustusta voi saada enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Molempia avustuksia haetaan sähköisesti vuosittain syys- lokakuussa. Lisätietoja sekä hakuohjeita saa Museoviraston verkkosivuilta https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset, ELY-keskuksen verkkosivuilta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta (Anne Uosukainen, puh. 044 4309 654).

Lopuksi on mainittava, että Putajan kivisillat ovat maakunnallisesti merkittävän statuksensa ansainneet ja poikkeuksellisen hienosti säilyneet ja komeat rakennelmat. Yksi vaihtoehto siltojen korjauskustannusten kattamiseksi voisi myös olla joukkorahoituskampanja, jossa paikkakuntalaisia heräteltäisiin huomaamaan siltojen huono kunto, etsittäisiin kunnostukselle sponsoreita ja mahdollistettaisiin vapaaehtoisten osallistuminen siltojen kunnostustalkoisiin.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty neuvoa Sastamalan Putajan kylällä sijaitsevan Mouhijoen (eli Kiikoisjoen) ylittävien Vanhansillantien kivisiltojen kunnostamiseen. Vanhansillantie on osa Suodenniemen ja Vammalan yhdistänyttä tietä. Tie johtaa Putajan kylältä kohti itää yli Mouhijoen, jossa siltojen kohdalla on saari. Kivisillat on rakennettu vuosina 1903-1904. Kivet louhittiin lähistöllä sijainneesta louhoksesta ja siltamestarina toimi Mouhijärvellä syntynyt kiviurakoitsija Kalle Lod (1864-1918). Läntinen, silta on 30 metriä pitkä ja kolmiaukkoinen. Itäinen, myllylle johtavan joen sivuhaaran ylittävä toinen silta on lyhyempi, yksiaukkoinen. Kaariholvattujen siltojen aukot ovat 3 metriä leveitä. Molemmilla silloilla on harvinaiset lohkokiviset kaiteet. Kolmiaukkoisessa sillassa on lisäksi pohjoisessa, ylävirran puolella, kookkaat kolmiomaiset vedenohjaimet.

Maantietä parannettiin ja suoristettiin Putajalla 1980-luvun lopussa, jolloin rakennettiin myös uusi Mouhijoen ylittävä silta alajuoksulle, noin 300 metriä vanhojen siltojen eteläpuolelle. Uuden tien valmistumisen jälkeen kivisillat eivät ole enää olleet välttämättömiä, kun kulkeminen on hoitunut ympäröivien uudempien tielinjojen kautta. Mouhijoen saaressa oleva kiinteistökin on jäänyt käyttämättömäksi. Sillat ovat kuitenkin yhä kevyen liikenteen käytössä. Ajoneuvoliikennettä on pyritty estämään liikennemerkein ja tielle asetetuin estein. Vanhansillantien ja siltojen kunnosta vastaa sen varrella asuvista tien osakkaista koostuva yksityinen tiekunta.

Suojelutilanne ja kulttuurihistorialliset arvot

Suomessa rakennusten ja rakennelmien suojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan ympäristön arvot ja suojellaan arvokohteet ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat kunnat, maakuntakaavan laatimisesta Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/.

Putajan alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alueen yleiskaava on ilmeisesti 1980-luvulta, eikä siinä ole kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä. Tuoreessa maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) alueelle on merkitty Suodenniemen Putajan kivisillat ja raitti -niminen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkintä perustuu selvitykseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (s. 142-143). Kyseessä olevat kivisillat ovat arvoalueen ydinkohteita. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Näin ollen kivisillat on suojeltu vuonna 2017 hyväksytyssä maakuntakaavassa ja niiden säilyminen tulee turvata.

Kaavojen lisäksi rakennusten ja rakennelmien kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL edellyttää mm. että, rakennukset ja rakennelmat ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa huolehtimaan rakennusten ja rakennelmien kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Kivisilloilla on suuri maisemallinen merkitys lähiympäristölleen. Lisäksi hienosti alkuperäisen ilmeensä säilyttäneillä silloilla on merkittävää sosiaalihistoriallista arvoa kertoessaan liikenteen kehityksestä ja rakennushistoriallista arvoa kertoessaan osin jo kadonneista käsityö- ja kivirakentamisen taidoista.

Vauriot ja korjaustoimet

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijan ja rakennusmestarin paikalle 22.4.2020 tekemän maastotarkastuksen perusteella kolmiaukkoisen sillan itäisimmästä holvin kantamuurista, aivan vesirajasta, on irronnut yksi kivi kokonaan ja toinen on irtoamassa. Lisäksi molempien siltojen kaikkien holvikaarien yläosissa on vähäisiä merkkejä kivien liikkumisesta, mikä on todennäköisesti tapahtunut pitkän ajan kuluessa.

Sillat on aikoinaan rakennettu nykyistä keveämpiä kulkuneuvoja varten, joten niiden perustukset ovat saattaneet kärsiä vuosikymmenten myötä yhä raskaammaksi muuttuneesta liikenteestä. Perustusten ja kantamuurien liikkuminen johtaa holvirakenteen löystymiseen, jolloin holvikivet pääsevät painumaan ja rakenne pyrkii kiristymään omalla painollaan. Kantamuurin keskiosan kivien irtoamisen on mahdollistanut se, ettei holvin paino ole enää puristanut niitä paikoilleen. Todennäköisin syy tähän on veden ja jään aiheuttamasta eroosiosta johtuva painuma niiden alapuolella. Periaatteessa holvikaarirakenteisessa sillassa kaikki kivet ovat kantavia, joten yhdenkin kiven irtoaminen saattaa olla kriittistä.

Ensisijaisena ja kiireellisenä toimenpiteenä Pirkanmaan maakuntamuseo suosittaa  ajoneuvoliikenteen estämistä välittömästi kummallakin sillalla asianmukaisin liikennemerkein ja puomein tai betoniporsain. Yksityistielain (560/2018, 29 §) mukaan asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä tiekunnan kokouksessa. Asian käytännönjärjestelyissä voi kysyä neuvoa ja apua Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan osastolta (Pasi Lähteenmäki, puh. 050 351 2216).

Kun veden pinta kesällä laskee ja virtaus joessa vähenee, voidaan tutkia mahdollisuutta palauttaa irronneet kivet paikoilleen ja estää lisävauriot tilapäisillä tuennoilla. Mikäli sillan korjaamiseen halutaan hakea avustusta, on varsinainen korjaustyö tehtävissä hakuprosessista johtuen aikaisintaan kesällä 2021. Tässä tapauksessa kesällä 2020 tulisi keskittyä estämään lisävaurioiden syntymistä tilapäisillä tuennoilla.

Korjaustyön suunnittelussa ja valvonnassa on syytä kääntyä kiviholvisiltoihin perehtyneen ammattilaisen puoleen. Mikäli irronneet kivet saadaan paikoilleen, on niiden vakaus ja toimiminen osana holvin kantavuutta varmistettava. Maakuntamuseo ei sulje pois mahdollisuutta, että kiilakivien ja metalliankkureiden ohella kiinnityksessä ja etenkin kantamuurin perustuksen vakauttamisessa käytetään betonia, vaikka se onkin alkuperäiseen rakenteeseen kuulumaton materiaali. Kivien käsittely vaatii konevoimaa, jonka saaminen vauriokohdan tuntumaan edellyttää ajamista joen pohjaa pitkin. Koneita liikuteltaessa on varmistettava alustan kantavuus ja huolehdittava siitä, etteivät ympäröivät silta- tai kanavarakenteet vaurioidu.

Sillat on korjaamisen jälkeenkin syytä rauhoittaa vain kevyen liikenteen käyttöön, jolloin kunnostustoimet voidaan mitoittaa käyttötarkoituksen mukaan. Kun kantamuurien vakaus saadaan varmistettua, ei ole syytä olettaa itse holvikaaren liikkumisen jatkuvan merkittävästi kevyessä käytössä. 

Korjausvastuu ja avustukset

Yksityisteihin liittyvistä vastuista määrätään yksityistielaissa (560/2018, 24 §). Niin kauan kuin silloilla liikennöidään, on tiekunta vastuussa siltojen käyttäjien turvallisuudesta ja niiden kunnossapidosta. Koska sillat eivät ole ajoneuvoliikenteen kannalta välttämättömiä, niitä ei kuitenkaan ole tarpeen kunnostaa ajoneuvoliikenteen aiheuttamia kuormia silmällä pitäen.

ELY-keskus ja liikennevirasto myöntävät avustusta yksityisteiden, siltojen ja rumpujen parantamiseen, mutta edellytyksenä on, että tieosuus on kulkemiselle välttämätön. Avustusta on siis mahdollista hakea kulkemiselle välttämättömien Vanhansillantien alku- ja loppuosien kunnossapidolle, mutta ei siltojen kunnostamiselle. Lisätietoja: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen

Putajan kivisiltojen korjaustöihin ja niiden suunnitteluun on haettavissa Museoviraston rakennusten ja kulttuuriympäristöjen entistämisavustusta tai ELY-keskusten kulttuuriympäristön hoitoavustusta. Avustusta voi saada enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Molempia avustuksia haetaan sähköisesti vuosittain syys- lokakuussa. Lisätietoja sekä hakuohjeita saa Museoviraston verkkosivuilta https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset, ELY-keskuksen verkkosivuilta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta (Anne Uosukainen, puh. 044 4309 654).

Lopuksi on mainittava, että Putajan kivisillat ovat maakunnallisesti merkittävän statuksensa ansainneet ja poikkeuksellisen hienosti säilyneet ja komeat rakennelmat. Yksi vaihtoehto siltojen korjauskustannusten kattamiseksi voisi myös olla joukkorahoituskampanja, jossa paikkakuntalaisia heräteltäisiin huomaamaan siltojen huono kunto, etsittäisiin kunnostukselle sponsoreita ja mahdollistettaisiin vapaaehtoisten osallistuminen siltojen kunnostustalkoisiin.