rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Nuutilan tilakeskus on Roismalan kylän osatalo ja asuinpaikka 1870-luvulta. Suojaisan, perinteisen neliöpihan muodostavat asuinrakennukset, aitat ja navetta. Pihapiirin rakennuskanta on pääoisn 1880- ja 1910-luvulta. Pihapiirin luoteiskulmalla on lisäksi vilja-aitta. Perinteistä rakennuskantaa ovat vilja-aitta ja muunneltu riihi. Nuutilan tilakeskus muodostaa myös selkeän rajan laajan agraarimaiseman ja Hopun 1970-luvun jälkeen syntyneen teollisuusalueen välille.

Nuutilan tilakeskuksessa ovat 1. asuinrakennus (1913 laajennettu 1934), 2. vanha asuinrakennus/talli,ratassuoja (1887/1910) 3. aittarivi/varasto (1880-l/1911) 4. navettarakennus (1888/1910/1920/1974) 5. vilja-aitta (1914) 6. riihi/kuivuri (1890/1971), 7. kuivikesuuli (1948) 8. kalustosuuli (1915) 9. puimasuuli (1947) ja 10. kuivuri (1998). 11. rakennus on purettu.

1. Asuinrakennuksen länsipääty on rakennettu vuonna 1913, itäpäädyn huoneet ja kuisti on rakennettu vaarinpirtiksi vuonna 1934. Rakennuksessa on yhtenäinen lohkotuista ja saumatuista kivistä tehty kivijalka. Vanhan puolen perustuksiin on tehty suurista lohkotuista kivistä tehty kellariosa, seinässä vuosiluku 1913. Vaarinpirtin kivijalassa on betonirakenteinen kellariosa, joka on yhteydessä vanhempaan. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko, joka on vuorattu vuonna 1950-luvulla peiterimavuorauksella. Tätä ennen rakennus oli vuoraamaton ja punamullalla maalattu. Vuoraus oli ensin valkoinen, nykyinen vihreä lateksipohjainen väri on 1970-luvulta. Rakennuksessa on satulakatto, jonka betonitiilikate on 1940-luvulta. Pihan puoleisella puolella rakennuksessa on kolme umpikuistia. Niistä itäisin, vuonna 1934 on koristeellisin, vaaka- ja pystylaudoitusta, enemmän ikkunoita. Rakennuksen ikkunat ovat vuodelta 1993 ja ne ovat alumiinpintaisia ja jäljittelevät vanhaa jakoa.

2. Vanhempi asuinrakennus on rakennettu talon antamien tietojen mukaan vuonna 1887. Aikaisemmin rakennus oli nykyistä pidempi. Pohjoispäätä lyhennettiin uuden asuinrakennuksen valmistumisen jälkeen. Samoihin aikoihin (1910-l) rakennusta jatkettiin eteläpuolelta. Näihin tiloihin tuli talli ja kaksi ratassuojaa. Rakennuksessa on osin lohkotuista kivistä tehty kivijalka ja osin nurkkakivet. Vanhemman asuinpäädyn runko on pitkänurkkainen hirsirakennus, joka on vuorattu pihan ja pohjoisen puolelta punaisella peiterimavuorauksella. Takaosa on vuoraamaton ja punamullattu. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, helat 1800-luvun loppupuolen mallia. Otsalaudassa on koristelua. Rakennukseen kuuluu yksinkertainen umpikuisti, jossa on paneliovi ja sen yläpuolella koristeikkuna. Talli- ja ratasosassa on lyhytnurkkainen hirsirunko, joka on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Nykyisin asuinosa on varastona ja talli ja ratasosa autotallina. Rakennuksessa on nähtävissä pieniä lahovaurioita, etupäässä pihan puolella, jossa maanpinnan nousu on peittänyt kivijalan. Kokonaisuuden ulkoasu on hyvin säilynyt. Omistaja haluasi purkaa rakennuksen.

3. Solallinen riviaitta, jossa on kaksi aittaa, on rakennettu suurille lohkotuille nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirunko on maalattu punamullalla. Solan aidassa on koristeleikkauksia, kannatuspylväissä profilointia. Aittojen jatkeena on lautarakenteinen varastotila, jossa on säilytetty mm. suurta mankelia. Rakennusvuodeksi on mainittu 1911, joka saattaa viitata vain lautarakenteiseen osaan. Omistaja aikoo purkaa rakennuksen tarpeettomana.

4. Navetassa on betonisokkeli, peiterimalla vuorattu hirsirunko. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Navetta on muurin tiiliin merkityn vuosiluvun perusteella rakennettu vuonna 1888. Rakennukseen on tehty muutoksia 1910 ja 1920. Nykyinen ulkmuoto on vuodelta 1974, jossa rakennukseen tehtiin mm. AIV-siilo, peiterimavuoraus ja betonisokkeli. Ikkunat ovat pääosin tältä ajalta, poikkeuksen tekevät vintin koristeelliset ikkunat ja vuorilaudat. Omistaja aikoo purkaa rakennuksen tarpeettomana.

5. Vilja-aitassa on yhtenäinen lohkotuista kivistä tehty sokkeli. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu eteläpuolelta pystylaudoituksella, muuten rakennus on vuoraamaton.

6. Riihirakennus on rakennettu vuonna 1890. Rakennusta on jatkettu 1974 kuivuriosalla. Riihiosa on pitkänurkkainen, vuoraamaton hirsirakennus. Eteläpuolella on pieni katos, jota hirret tukevat. Riihiosa on pääpiirteissään säilynyt.

Muistitiedon mukaan Nuutila muodostui 1870-luvulla, jolloin Roismalan kylän Vilppalan kantatalo teki konkurssin. Vilppala jaettiin kahtia ja toisen puolen osti Hyrkki, jolta Matti Nuutila osti tilan vuonna 1874. Nykyinen isäntä edustaa viidettä polvea ja tila toimii nykyisin viljelytilana. Eläimistä luovuttiin 1980-luvulla.

Nuutilan pihapiiri sijaitsee laajan peltoalueen laidalla pienellä mäenkumpareella. Kumpareen itäreunalla on kuusiaitaa ja muuta kasvillisuutta mm. omenapuita. Piha avoin hiekka/heinäpiha. Itä- ja pohjoispuolella on kapea peltoalue, jonka takana alkaa Hopun teollisuusalue, jonka rakentaminen alkoi 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Nykyisin kivenheiton päässä on useita liikeyrityksiä, viimeisimpinä Lidl -ketjun kauppa. Länsi- ja eteläpuolella aukeaa laaja peltoalue, jossa näkyy muutamia pellon saarekkeisiin keskittyneitä tilakesksia. Nuutilan rakennusryhmä jatkuu luoteispuolella olevalle toiselle kuusikkomäelle, jonka rinteessä on riihi, kaksi suulia ja uusi kuivuri. Tilan kaakkoispuolella, Hopun teollisuusalueen laidassa on vähäinen määrä asutusta 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle.

Omistaja haluaisi purkaa neliöpihasta vanhemman asuinrakennuksen, aitat ja navetan huonokuntoisina ja tarpeettomina. Kultuurihistorian näkökulmasta Nuutilan neliöpiha ja muu vanha rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden 1800-luvun loppupuolelta. Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää kokonaisuutena. Rakennusten kunnostuksessa tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Alkuperäiset ja vanhat materiaalit tulisi säilyttää. . Uudisrakentaminen tulee sovittaa nykyiseen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, värien, materiaalien ja rakennusten sijoittelun suhteen.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.