Sotkia mainitaan ensimmäisen kerran 1506–1510, jolloin löytyy tietoa Sotkiasta kotoisin olleista Paavo Paavonpojasta ja Eero Jussinpojasta. Vuodelta 1539 on todettu seitsemän taloa, joista kaksi liitettiin muihin tiloihin myöhemmin 1600-luvulla. Viisi säilynyttä taloa olivat Laurila, Seppälä, Kinnari, Sukki ja Pukki. Lopuista kahdesta Klemetti Nikinpojan tila liitettiin Laurilaan vuonna 1621 ja Heikki Uodinpojan tila Sukkiin vuonna 1636 (Suvanto 1954, 54).Suomen maatilat teossarjan toisen osan (1931) mukaan Sotkian kylään kuului vuonna 1931 Kinnarin, Parikan ja Uusi-Laurilan tilat (Brander et al. 1931, 30–32).

Vuoden 1700 tiluskartassa Sotkia on mukana vain kartan marginaalissa merkittynä yhdellä talolla. Vuosien 1770–1773 kartta (18a) asemoitui tyydyttävästi. Jalantijärven ranta pohjoisessa on luonnosteltu karttaan karkeasti ja rautatie on muuttanut useiden teiden kulkua ja muutenkin maisemaa. Sotkiantien pätkä (Sotkiantie 705 – Sotkiantie 735) näyttäisi kuitenkin olevan samansuuntainen ja mittainen nykyään. Kartta osoittaa neljä taloa (no:t 1, 2, 3, 5) nykyisen Parikan tilakeskuksessa Sotkiantien länsipuolella ja yhden talon (no 4) Uusi-Laurilan tilakeskuksessa. Vuoden 1773 kartta (18d) oli hyvin tarkka ja asemoitui teiden linjausten perusteella paremmin. Kartassa kylästä erottuu neljän rakennuksen lisäksi useita

talousrakennuksia sekä kylän itäpuolella kaksi torppaa. Myös kylästä pohjoiseen olevan talon (ilmeisesti Laurila) ympäristössä on ilmeisesti talousrakennuksia