KANGASALA, HUUTIJÄRVI−PISPALA ALUSTAVA KAAPELOINTISUUNNITELMA

Eltel Networks Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa alustavasta kaapelointisuunnitelmasta Kangasalan Huutijärvi−Pispala. Osittain päivitetyt suunnitelmakartat toimitettiin Pirkanmaan maakuntamuseoon 2. ja 11.9.2013. Kuohunharjuntien ja Sarsankujan välisestä alueesta on annettu lausunto 31.7.2013 DIAR: 227/2013. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin suunnitelmakarttoihin ja toteaa seuraavaa.

Kaapelointityöt sijoittuvat Vääksyn alueella Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Aluerajauksen voi tarkistaa osoitteesta: http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx. Tällä alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kaapeliin liittyvien maanpäällisten rakenteiden sijoittamiseen ja ulkoasuun. Maanpäällisiä rakenteita ei tule sijoittaa avoimeen peltomaisemaan.

Soukkion alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Haralanharjun maisemaa. Soukkiossa maanpäälliset rakenteet ovat suunnitelmien mukaan sijoittumassa metsäisille alueille tai peltoalueen reunaan eikä hanke heikennä alueen maise-mallisia arvoja.

Kaapelointi tarvitsee ojan, joka on noin 50 cm leveä ja 70 cm syvä. Se ei voi kui-tenkaan olla samassa ojassa vesijohdon tai maakaasuputken kanssa. Suurin osa matkasta kuljetetaan nykyisten teiden vieressä tai hyvin lähellä niitä. Osalle alueesta (Huutijärvi−Ponsa) on tehty inventointi vuonna 2007 (Mikroliitti Oy), josta on kuitenkin jätetty pois 150−200 metrin levyinen rantavyöhyke, josta on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Kisarannantien kohdalle on tehty myös historiallisen kartan asemointi nykyisen tienlinjan päälle. Asemoinnin on tehnyt A-insinöörit vuonna 2012. Raportin mukaan vanha Hämeenlinnasta Tampereelle kulkenut tie on sijainnut Kisarannantien ja Sarsankujan paikalla tai läheisyydessä. Alueella on tehty myös lukuisia muita arkeologisia tutkimuksia.

Linjalta tai sen läheisyydestä tunnetaan useita kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten Huutijärven kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (mj.rek.nro 211010003), joka on osa Sarsan arvokasta muinaismuistoaluetta. Alueella on myös useita historiallisia kylätontteja ja historiallista tiestöä, johon liittyy muinaismuistolain rauhoitusperiaatteita. Muinaisjäännösten tarkkaa maanalaista säilyneisyyttä ja laajuutta ei tunneta, joten ne voivat ulottua arvioitua laajemmalle alueelle. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §).

Huutijärven risteyksestä koilliseen Huutijärven kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan kohdalla linjalle tulee tehdä arkeologiset koekaivaukset, joissa selvitetään koekuopituksella asuinpaikan säilyneisyyttä ja laajuutta. Tämä kohta on merkitty karttaan punaisella (liitteet 2 ja 3). Koekaivauksista tulee lähettää raportit Pirkanmaan maakuntamuseoon ja niiden perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo päättää jatkotoimenpiteistä

Huutijärven risteyksestä kaakkoon, välittömästi Kisarannantien itäpuolella ja Sahalahdentien eteläpuolella, sijaitsee muokattua tai kaivettua maapohjaa, johon nykyisten tutkimustietojen perusteella voi sijoittaa kaapelin ilman rakentamista edeltäviä arkeologisia tutkimuksia, mikäli linja rakennetaan tien viereen. Jos kaapelilinja tehdään muokatun alueen ulkopuolelle, linjalla tulee tehdä arkeologisia koetutkimuksia, joiden tulosten perusteella museo ratkaisee jatkotutkimusten tarpeen. Tämä kohta on merkitty karttaan keltaisella (liite 2).

Kaapelilinjan alueilla, joita ei ole inventoitu aikaisemmin tulee suorittaa tark-kuusinventointi. Kyse on lähinnä inventoimattomasta rantavyöhykkeestä tai muinaisjäännösten läheisyydessä olevista kohdista. Inventoinnista tulee lähettää raportit Pirkanmaan maakuntamuseoon, joiden perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Nämä alueet on merkitty karttoihin vihreällä (liitteet 1− 3B, 4 ja 7−9).

Kaapelilinjalla on myös alueita, joissa on voinut säilyä historiallista tiestöä tai kohtia, joissa on yhä asuttuja historiallisia kylätontteja, nämä alueet tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt tulee pysäyttää ja ottaa yhteyttä maakuntamuseoon tarvittavien jatkotoimenpiteiden varten. Nämä kohdat on merkitty karttoihin sinisellä (liitteet 1,4,6 ja 7).

Vääksyn kartanosta pohjoiseen kaapelilinjalla tai sen läheisyydessä tiedetään sijainneen historiallisen kulkureitin, joka on merkitty mm. Kuninkaan tiekartastoon (1790-l.). Tätä tietä ei ole aikaisemmin inventoitu. Tämä reitti tulee asemoida kaapelilinjaan nähden ja tarkistaa maastossa.

Mikäli linja tehdään täsmälleen jo olemassa oleviin kaivantoihin, arkeologisia toimenpiteitä ei tarvita. Tällöin Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee lähettää tarkat tiedot jo olemassa olevista kaivannoista ja kaapelointilinjasta, jonka jälkeen museo antaa uuden lausunnon. Kaivamisen ajankohta tulee myös tiedottaa maakuntamuseoon, jotta tarpeen vaatiessa maakuntamuseon tutkija voi käydä tarkastamassa tilanteen. Mikäli kaapelointilinjaukset muuttuvat, uudet suunnitelmat tulee toimittaa välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli arkeologisissa koekaivauksissa tai valvonnassa linjalta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tutkimuksissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta. Kiinteän muinaisjäännöksen alueella suoritettaviin tutkimuksiin täytyy saada lupa Museovirastosta. Luvan hankkii tehtävään valittu arkeologinen toimija. Luvan saamiseen täytyy varata riittävästi aikaa. Tutkimusraportit sekä hankkeen mahdolliset päivitetyt suunnitelmat on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten.