Uimahallin ja entisen retkeilymajan kortteli ilmentää toisen maailmansodan jälkeistä hyvinvoinnin rakentamista. Kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä julkinen rakentaminen oli aikakaudelle ominaista. Kunnallisia liikuntapalveluja rakennettiin keskustan yhteyteen, mutta osaksi asuinaluetta. Uimahallit olivat 1950-luvulta lähtien keskeinen rakennustyyppi hyvinvointiyhteiskunnan tehtävässä huolehtia kansalaisten liikunta- ja saunomismahdollisuuksista. Julkisesti ylläpidettyihin liikuntarakennuksiin haluttiin panostaa hyvän suunnittelun, laadukkaiden rakennusmateriaalien ja keskeisten rakennuspaikkojen muodossa. Uimahallin rakennus edustaa suomalaista, luonnonläheistä modernismia. Sen jälleenrakennusajan materiaalimaailma ja tilaratkaisut ovat hyvin säilyneet, ja se liittyy luontevasti ympäröivään kerrokselliseen rakennuskantaan.

Uimahallin kortteli on merkittävä kiintopiste Pirkankadun maisemassa ja osa kaupunginosan eri-ikäisten julkisten rakennusten sarjaa. Kiilamainen kortteli yhdistää Amurin ruutukaava-alueen ja Pyynikin vapaamuotoisempaan korttelirakenteeseen. Viheralueet sitovat korttelin viereiseen taidemuseoon ja sitä ympäröivään puistoon. Pirkankadun toisella puolella uimahallin kortteli rajautuu historiallisesti ja arkeologisesti arvokkaaseen Pyynikin kirkkopuistoon.