Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on poistamassa/muokkaamassa nousuesteitä Nokian ja Hämeenkyrön rajalla virtaavalta Pinsiön-Matalusjoelta, Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla olevalta Ruonanjoelta sekä Hämeenkyrössä sijaitsevalta Turkimusojalta taimenen vapaan vaelluksen ja liikkumisen takaamiseksi jokiympäristössä ja pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa nousuesteiden kulttuurihistoriallisesta merkityksestä sekä sen huomioimisesta kunnostuksissa. Hanke tähtää raakkupopulaation lisääntymisen turvaamiseen sen isäntälajin taimenen elinolosuhteiden parantamisen kautta. Hankkeen keskeisinä uomakunnostustoimenpiteinä ovat mm. pohjasoraistus, vaellusesteiden poisto ja taimenen elinympäristöjen monipuolistaminen. Maakuntamuseolle toimitettuun aineistoon ei sisälly tietoa poistettavien nousuesteiden tai muiden toimenpidekohteiden sijainnista. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Pieniin virtavesiin liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä ovat ennen kaikkea vesimyllyjen jäännökset. Museoviraston ohjeiden mukaan vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkana jopa satoja vuosia, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Myös 1860-lukua edeltävien vesisahojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joet ja ojat ovat lisäksi usein toimineet kylien tai isompien hallinnollisten yksiköiden rajoina, ja niiden rannoille on pystytetty rajamerkkejä. 1700-luvun karttoihin merkityt ja vanhemmat vähintään kylien väliset rajamerkit ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jokien ja ojien ylityspaikoista löytyy myös siltojen jäännöksiä, joista osaa koskee muinaismuistolain rauhoitus. Nuorempia historiallisen ajan arkeologisia jäännöksiä otetaan maankäytössä huomioon ns. muina kulttuuriperintökohteina.
1. Turkimusoja (Hämeenkyrö)
Historiallisen kartta-aineiston mukaan Turkimusojan varrella on sijainnut useita kylien välisiä rajapisteitä, joihin voi liittyä vanhoja rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä. Niiden huomioonottaminen hankkeessa edellyttää rajamerkkien arkeologisen inventoinnin suorittamista niillä alueilla, joihin tulee kohdistumaan oja-uoman kunnostustoimenpiteitä tai sijoittumaan työkoneiden ajoreitteja. Vanhimpien rajapisteiden paikantamiseksi tutkimuksessa on käytettävä 1700-luvun isojakokarttoja.
2. Ruonanjoki (Hämeenkyrö ja Ylöjärvi)
Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla olevan Ruonanjoen alueella, Ylöjärven puolella, sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva historiallinen vesimyllynpaikka Myllykulma (muinaisjäännöstunnus 1000039238). Kohde, joka on inventoitu arkeologisesti vuonna 2020 (Ylöjärvi Myllykulma ja Hämeenkyrö Majanmaankulma. Arkeologinen inventointi maakaapelointihankkeen alueella 2020/Mikroliitti Oy), käsittää joen ylittävän sillan (Mattilankaankaantie) eteläpuolella joessa ja sen länsirannalla sijaitsevia, myllyntoimintaan liittyviä jäännöksiä (liitekartta 1). Rakenteet ovat osin lohkokivisiä, osin betonia. Joen keskellä sijaitsevat sen ylittäneeseen patoon tai myllysiltaan liittyvien betonisten pilareiden jäännökset. Historiallisille kartoille merkityn myllypaikan kohdalla sijaitsee nykyäänkin suurehko käytöstä poistunut rakennus, vanha saha. Joessa sijaitsee myös kaksi kivettyä uomaa. Rakenteiden tarkempi sijainti ei käy ilmi arkeologisen inventoinnin raportista.
Myllykulman kulttuuriperintökohteen huomioiminen kunnostushankkeen yhteydessä edellyttää siihen kuuluvien rakenteiden tarkemman sijainnin selvittämistä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että hankkeen yhteydessä Myllykulman kohteella toteutetaan kartoitus, jossa havaittujen rakenteiden tarkka paikkatieto selvitetään ja rakenteet dokumentoidaan. Kartoitus tulisi tehdä matalan veden aikaan, jolloin rakenteet ovat parhaiten havaittavissa.
Myös Ruonanjoen yläjuoksulla, Lehtimäen tilakeskuksen länsipuolella, on vanhojen peruskarttojen mukaan sijainnut vesimylly (liitekartta 2). Myllynpaikkaa ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisen inventoinnin yhteydessä, eikä myllyn tarkan iän lisäksi tiedossa ole, sijaitseeko paikalla myllytoiminnasta säilyneitä, suojelukohteen kriteerit täyttäviä jäännöksiä. Myös 1700-luvun lopun isojakokartalle merkittyjen Birckalan myllyn ja kahden sen eteläpuolella sijaitsevan myllynpaikan (liitekartat 3 ja 4) osalta ei arkeologisen inventoinnin puuttuessa ole tiedossa, onko näillä kohdin säilyneenä myllyjen jäännöksiä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että edellä mainittujen neljän myllyn paikalla tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä selvitetään myllynpaikkojen ikä sekä mahdollisesti paikalla säilyneiden ja suojelukohteen kriteerit täyttävien jäännösten paikka- ym. tiedot. Samassa yhteydessä tulisi tarkastaa Birckalan myllynpaikan läheisyydessä, jokiuomassa sijaitseva kahden historiallisen kylän välinen rajapiste (liitekartat 3 ja 4) ja tästä kohti joen alajuoksua sijaitseva kolmen kylän välinen rajapiste (liitekartta 5) mahdollisten historiallisten rajamerkkien jäännösten varalta.
3. Pinsiön-Matalusjoki (Hämeenkyrö ja Nokia)
Myllykylän alueella joen varrella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, historiallinen vesimyllynpaikka Honkala (mj-tunnus 1000039145), jonka aluerajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan 6 punaisella. Paikalla on havaittavissa rakennettua ja osin kivettyä myllyuomaa noin 20 metrin matkalla. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kaikki kohdetta koskevat suunnitelmat on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Historiallisen kartta-aineiston mukaan vesimyllyjä on lisäksi sijainnut ainakin joen suussa (kaksi myllyä alle 200 m etäisyydellä järven rannalta) sekä Pinsiön alueella, Kiltin talon länsi- ja lounaispuolella (vesimylly ja toinen vesimylly tai -saha). Kohteita ei ole inventoitu. Joen suusta 0,4 km itään, joen etelärannalla on sijainnut kahden kylän välinen rajapiste. Myös Ala- ja Ylä-Pinsiön alueella joen varrella on sijainnut useita kylien ja jakokuntien välisiä rajapisteitä, joihin saattaa liittyä vanhoja rajamerkkejä. Kaikkien mainittujen kohteiden huomioonottaminen hankkeen toimenpiteissä vaatii arkeologisen inventoinnin suorittamista ko. alueilla. Alustavasti paikannetut kohteet on merkitty oheisiin liitekarttoihin 7-8 punaisella.
Kaikista historiallisen ajan arkeologisista kohteista ei kuitenkaan ole käytettävissä edellä kuvatun kaltaista tietoa arkistolähteistä. Tämän vuoksi inventoinnissa on tarkastettava myös muut hankkeen suunnittelijoilla tiedossa olevat rakenteet, joihin tulee kohdistumaan hankkeen esteidenpoisto- ym. toimenpiteitä. Maakuntamuseo pystyy ottamaan kantaa hankkeen arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuviin vaikutuksiin ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin vasta arkeologisen inventoinnin ja kartoituksen tulosten sekä tarkemman nousuesteiden poistoon ja uomien muokkaamiseen liittyvän suunnitelman perusteella. Arkeologisten kohteiden alueella/lähiympäristössä suunnitelmaan on merkittävä myös työkoneiden ajoreitit.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa yleisesti, että hankealue on huomattavan laaja. Jokia ylittää muun muassa lukuisa joukko erilaisia siltoja, joista maakuntamuseolla ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. On mahdollista, että jotkin silloista saattavat olla vanhoja kivisiltoja, joilla voidaan katsoa olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Koska tarkemmista toimenpiteistä ei vielä ole tietoa, Pirkanmaan maakuntamuseo ei kaikilta osin voi vielä ottaa kantaa hankkeen rakennetun ympäristön arvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Mikäli hankkeen edetessä harkitaan merkittäviä vanhoihin siltoihin kohdistuvia toimenpiteitä, asiasta pyydetään olemaan yhteydessä maakuntamuseoon. Mikäli alla olevissa kommenteissa ilmaistut inventointitarpeet aktualisoituvat, inventoinnin laajuudesta yms. voi tarvittaessa olla yhteydessä maakuntamuseon rakennustutkija Miia Hinnerichseniin (miia.hinnerichsen@tampere.fi).
1. Turkimusoja (Hämeenkyrö)
Turkimusojan alueelta ei tunneta erityisiä, tässä hankkeessa huomioitaviksi tunnistettavia rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja.
2. Ruonanjoki (Hämeenkyrö ja Ylöjärvi)
Ruonanjoen alueelta ei tunneta valtakunnallisia tai maakunnallisia rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Lausunnossa aiemmin mainitun Myllykulman kulttuuriperintökohteen alueella sijaitsee kuitenkin iäkäs saharakennus, jolla voidaan arvioida olevan jonkinasteista paikallista rakennetun ympäristön arvoa. Myllykulman arkeologisen perinnön kartoituksen lisäksi on syytä selvittää inventoinnilla saharakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mikäli on mahdollista että kunnostushankkeella on vaikutusta rakennukseen.
3. Pinsiön-Matalusjoki (Hämeenkyrö ja Nokia)
Hankealueen läntisin osa Matalusjoen Alhonselälle laskevan pään Myllykylän ympäristössä kuuluu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kulttuurimaiseman ydin ovat Nokianvirta sekä sen rantojen pitkäaikaisesta asutuksesta, viljelystä ja teollisesta kehityksestä kertovat elementit. Myllykylän mylly- ja sahahistorialla on oma roolinsa arvoalueen historiassa. Tästä perinteestä on jäljellä vielä joitakin vanhoja rakennuksia Matalusjoen varrella esimerkiksi Miharintien länsipuolella sekä maakunnallisen arvoalueen ulkopuolella Mettisentie 522:ssa. Mettisentien varressa olevan sahan kulttuurihistoriallisia arvoja on selvitetty Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksessä (A-Insinöörit Civil Oy, 2023). Selvityksessä kokonaisuus on arvotettu inventoinnin 3-luokkaan eli reilusti muutoksia kokeneisiin kohteisiin, jotka voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. Miharintien länsipuolella olevien, rannassa sijaitsevien rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole aiemmin selvitetty, joten ne syytä inventoida, mikäli on mahdollista että kunnostushankkeella on vaikutusta kyseisiin rakennuksiin.
Hankkeen toteutussuunnitelmat kartta-aineistoineen pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on poistamassa/muokkaamassa nousuesteitä Nokian ja Hämeenkyrön rajalla virtaavalta Pinsiön-Matalusjoelta, Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla olevalta Ruonanjoelta sekä Hämeenkyrössä sijaitsevalta Turkimusojalta taimenen vapaan vaelluksen ja liikkumisen takaamiseksi jokiympäristössä ja pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa nousuesteiden kulttuurihistoriallisesta merkityksestä sekä sen huomioimisesta kunnostuksissa. Hanke tähtää raakkupopulaation lisääntymisen turvaamiseen sen isäntälajin taimenen elinolosuhteiden parantamisen kautta. Hankkeen keskeisinä uomakunnostustoimenpiteinä ovat mm. pohjasoraistus, vaellusesteiden poisto ja taimenen elinympäristöjen monipuolistaminen. Maakuntamuseolle toimitettuun aineistoon ei sisälly tietoa poistettavien nousuesteiden tai muiden toimenpidekohteiden sijainnista. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Pieniin virtavesiin liittyvää arkeologista kulttuuriperintöä ovat ennen kaikkea vesimyllyjen jäännökset. Museoviraston ohjeiden mukaan vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkana jopa satoja vuosia, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Myös 1860-lukua edeltävien vesisahojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joet ja ojat ovat lisäksi usein toimineet kylien tai isompien hallinnollisten yksiköiden rajoina, ja niiden rannoille on pystytetty rajamerkkejä. 1700-luvun karttoihin merkityt ja vanhemmat vähintään kylien väliset rajamerkit ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jokien ja ojien ylityspaikoista löytyy myös siltojen jäännöksiä, joista osaa koskee muinaismuistolain rauhoitus. Nuorempia historiallisen ajan arkeologisia jäännöksiä otetaan maankäytössä huomioon ns. muina kulttuuriperintökohteina.
1. Turkimusoja (Hämeenkyrö)
Historiallisen kartta-aineiston mukaan Turkimusojan varrella on sijainnut useita kylien välisiä rajapisteitä, joihin voi liittyä vanhoja rajamerkkejä tai niiden jäännöksiä. Niiden huomioonottaminen hankkeessa edellyttää rajamerkkien arkeologisen inventoinnin suorittamista niillä alueilla, joihin tulee kohdistumaan oja-uoman kunnostustoimenpiteitä tai sijoittumaan työkoneiden ajoreitteja. Vanhimpien rajapisteiden paikantamiseksi tutkimuksessa on käytettävä 1700-luvun isojakokarttoja.
2. Ruonanjoki (Hämeenkyrö ja Ylöjärvi)
Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla olevan Ruonanjoen alueella, Ylöjärven puolella, sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva historiallinen vesimyllynpaikka Myllykulma (muinaisjäännöstunnus 1000039238). Kohde, joka on inventoitu arkeologisesti vuonna 2020 (Ylöjärvi Myllykulma ja Hämeenkyrö Majanmaankulma. Arkeologinen inventointi maakaapelointihankkeen alueella 2020/Mikroliitti Oy), käsittää joen ylittävän sillan (Mattilankaankaantie) eteläpuolella joessa ja sen länsirannalla sijaitsevia, myllyntoimintaan liittyviä jäännöksiä (liitekartta 1). Rakenteet ovat osin lohkokivisiä, osin betonia. Joen keskellä sijaitsevat sen ylittäneeseen patoon tai myllysiltaan liittyvien betonisten pilareiden jäännökset. Historiallisille kartoille merkityn myllypaikan kohdalla sijaitsee nykyäänkin suurehko käytöstä poistunut rakennus, vanha saha. Joessa sijaitsee myös kaksi kivettyä uomaa. Rakenteiden tarkempi sijainti ei käy ilmi arkeologisen inventoinnin raportista.
Myllykulman kulttuuriperintökohteen huomioiminen kunnostushankkeen yhteydessä edellyttää siihen kuuluvien rakenteiden tarkemman sijainnin selvittämistä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että hankkeen yhteydessä Myllykulman kohteella toteutetaan kartoitus, jossa havaittujen rakenteiden tarkka paikkatieto selvitetään ja rakenteet dokumentoidaan. Kartoitus tulisi tehdä matalan veden aikaan, jolloin rakenteet ovat parhaiten havaittavissa.
Myös Ruonanjoen yläjuoksulla, Lehtimäen tilakeskuksen länsipuolella, on vanhojen peruskarttojen mukaan sijainnut vesimylly (liitekartta 2). Myllynpaikkaa ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisen inventoinnin yhteydessä, eikä myllyn tarkan iän lisäksi tiedossa ole, sijaitseeko paikalla myllytoiminnasta säilyneitä, suojelukohteen kriteerit täyttäviä jäännöksiä. Myös 1700-luvun lopun isojakokartalle merkittyjen Birckalan myllyn ja kahden sen eteläpuolella sijaitsevan myllynpaikan (liitekartat 3 ja 4) osalta ei arkeologisen inventoinnin puuttuessa ole tiedossa, onko näillä kohdin säilyneenä myllyjen jäännöksiä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että edellä mainittujen neljän myllyn paikalla tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä selvitetään myllynpaikkojen ikä sekä mahdollisesti paikalla säilyneiden ja suojelukohteen kriteerit täyttävien jäännösten paikka- ym. tiedot. Samassa yhteydessä tulisi tarkastaa Birckalan myllynpaikan läheisyydessä, jokiuomassa sijaitseva kahden historiallisen kylän välinen rajapiste (liitekartat 3 ja 4) ja tästä kohti joen alajuoksua sijaitseva kolmen kylän välinen rajapiste (liitekartta 5) mahdollisten historiallisten rajamerkkien jäännösten varalta.
3. Pinsiön-Matalusjoki (Hämeenkyrö ja Nokia)
Myllykylän alueella joen varrella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, historiallinen vesimyllynpaikka Honkala (mj-tunnus 1000039145), jonka aluerajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan 6 punaisella. Paikalla on havaittavissa rakennettua ja osin kivettyä myllyuomaa noin 20 metrin matkalla. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kaikki kohdetta koskevat suunnitelmat on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Historiallisen kartta-aineiston mukaan vesimyllyjä on lisäksi sijainnut ainakin joen suussa (kaksi myllyä alle 200 m etäisyydellä järven rannalta) sekä Pinsiön alueella, Kiltin talon länsi- ja lounaispuolella (vesimylly ja toinen vesimylly tai -saha). Kohteita ei ole inventoitu. Joen suusta 0,4 km itään, joen etelärannalla on sijainnut kahden kylän välinen rajapiste. Myös Ala- ja Ylä-Pinsiön alueella joen varrella on sijainnut useita kylien ja jakokuntien välisiä rajapisteitä, joihin saattaa liittyä vanhoja rajamerkkejä. Kaikkien mainittujen kohteiden huomioonottaminen hankkeen toimenpiteissä vaatii arkeologisen inventoinnin suorittamista ko. alueilla. Alustavasti paikannetut kohteet on merkitty oheisiin liitekarttoihin 7-8 punaisella.
Kaikista historiallisen ajan arkeologisista kohteista ei kuitenkaan ole käytettävissä edellä kuvatun kaltaista tietoa arkistolähteistä. Tämän vuoksi inventoinnissa on tarkastettava myös muut hankkeen suunnittelijoilla tiedossa olevat rakenteet, joihin tulee kohdistumaan hankkeen esteidenpoisto- ym. toimenpiteitä. Maakuntamuseo pystyy ottamaan kantaa hankkeen arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuviin vaikutuksiin ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin vasta arkeologisen inventoinnin ja kartoituksen tulosten sekä tarkemman nousuesteiden poistoon ja uomien muokkaamiseen liittyvän suunnitelman perusteella. Arkeologisten kohteiden alueella/lähiympäristössä suunnitelmaan on merkittävä myös työkoneiden ajoreitit.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa yleisesti, että hankealue on huomattavan laaja. Jokia ylittää muun muassa lukuisa joukko erilaisia siltoja, joista maakuntamuseolla ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. On mahdollista, että jotkin silloista saattavat olla vanhoja kivisiltoja, joilla voidaan katsoa olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Koska tarkemmista toimenpiteistä ei vielä ole tietoa, Pirkanmaan maakuntamuseo ei kaikilta osin voi vielä ottaa kantaa hankkeen rakennetun ympäristön arvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Mikäli hankkeen edetessä harkitaan merkittäviä vanhoihin siltoihin kohdistuvia toimenpiteitä, asiasta pyydetään olemaan yhteydessä maakuntamuseoon. Mikäli alla olevissa kommenteissa ilmaistut inventointitarpeet aktualisoituvat, inventoinnin laajuudesta yms. voi tarvittaessa olla yhteydessä maakuntamuseon rakennustutkija Miia Hinnerichseniin (miia.hinnerichsen@tampere.fi).
1. Turkimusoja (Hämeenkyrö)
Turkimusojan alueelta ei tunneta erityisiä, tässä hankkeessa huomioitaviksi tunnistettavia rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja.
2. Ruonanjoki (Hämeenkyrö ja Ylöjärvi)
Ruonanjoen alueelta ei tunneta valtakunnallisia tai maakunnallisia rakennetun ympäristön tai maiseman arvoalueita. Lausunnossa aiemmin mainitun Myllykulman kulttuuriperintökohteen alueella sijaitsee kuitenkin iäkäs saharakennus, jolla voidaan arvioida olevan jonkinasteista paikallista rakennetun ympäristön arvoa. Myllykulman arkeologisen perinnön kartoituksen lisäksi on syytä selvittää inventoinnilla saharakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, mikäli on mahdollista että kunnostushankkeella on vaikutusta rakennukseen.
3. Pinsiön-Matalusjoki (Hämeenkyrö ja Nokia)
Hankealueen läntisin osa Matalusjoen Alhonselälle laskevan pään Myllykylän ympäristössä kuuluu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kulttuurimaiseman ydin ovat Nokianvirta sekä sen rantojen pitkäaikaisesta asutuksesta, viljelystä ja teollisesta kehityksestä kertovat elementit. Myllykylän mylly- ja sahahistorialla on oma roolinsa arvoalueen historiassa. Tästä perinteestä on jäljellä vielä joitakin vanhoja rakennuksia Matalusjoen varrella esimerkiksi Miharintien länsipuolella sekä maakunnallisen arvoalueen ulkopuolella Mettisentie 522:ssa. Mettisentien varressa olevan sahan kulttuurihistoriallisia arvoja on selvitetty Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksessä (A-Insinöörit Civil Oy, 2023). Selvityksessä kokonaisuus on arvotettu inventoinnin 3-luokkaan eli reilusti muutoksia kokeneisiin kohteisiin, jotka voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. Miharintien länsipuolella olevien, rannassa sijaitsevien rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole aiemmin selvitetty, joten ne syytä inventoida, mikäli on mahdollista että kunnostushankkeella on vaikutusta kyseisiin rakennuksiin.
Hankkeen toteutussuunnitelmat kartta-aineistoineen pyydetään lähettämään maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa