Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaukajärviosuuskunta haluaa purkaa Isolammenkatu 2:ssa sijaitsevan liikerakennuksen ja Haiharankatu 13:ssa sijaitsevan, nykyisin toimisto- ja varastokäytössä olevan vanhan lämpövoimalan ja liikerakennuksen. Rakennusten tilalle halutaan rakentaa kookkaat asuinkerrostalot. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osuuskunnan toimittamaan aneistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaukajärviosuuskunnan omistamat liikerakennukset ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara ja kuuluvat arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeseen (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Aluekokonaisuus ilmentää hyvin rakentamisaikansa arvoja ja asumista. Se on yhtenäinen, selkeästi rajautuva rakennetun ympäristön kokonaisuus, joka edustaa korkeatasoista 1960-luvun asuinaluesuunnittelua, ja jossa rakennusmassat on sijoiteltu huolellisesti suhteessa topografiaan ja maisemarakenteeseen.
Maa-alue kuului aikaisemmin Haiharan kartanolle, jolta Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy ja Keskisen Rakennusliike Oy ostivat sen vuonna 1962. Tästä sai alkunsa Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde. Ensimmäisen vaiheen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Heikki Aitola. Asemakaavaan suunniteltiin Järvikadun ja Haiharankadun varsille korttelit pitkille ja matalille lamellitaloille, jotka korostavat maiseman vaakasuoria linjoja Kaukajärven rannan suuntaisesti. Puustellinkadun varrelle ja päätteeksi sijoitettiin mäntyä kasvavalle kukkulalle väljästi neljän seitsenkerroksisen pistetalon ryhmä, sekä niiden juurelle Haiharankadun ja Isolammenkadun risteyksen tuntumaan pitkä yksikerroksinen liikerakennus. Aloituskortteleiden rakentaminen tapahtui vuosina 1964-1967. Kaukajärvi I:n rakennussuunnittelusta vastasivat Heikki Aitolan lisäksi Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo sekä Arkkitehtitoimisto Jaakko Tähtinen. Korttelit edustavat 1960-luvun alun ihanteiden mukaista väljää ja avointa kaupunkirakennetta, ja asunnoista avautuu näkymiä järvimaisemaan. Mainitut arkkitehdit ovat tunnettuja laadukkaista julkisen ja asuinrakentamisen kohteista erityisesti Tampereen seudulla.
Tampereen kaupunki toteutti vuodesta 2008 alkaen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) –työtä, jonka tarkoituksena oli etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Jotta asuinalueiden rakennusperintöä osattaisiin vaalia ja täydennysrakentaminen suunnitella niihin sopivalla tavalla, EHYT-työn pohjaksi laadittiin Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (Tampereen kaupunki/Pöyry Environment 2010). Inventoinnissa selvitettiin kohteena olevien asuinalueiden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kaukajärvi oli yksi hankkeessa inventoiduista alueista. Kaukajärven aloituskorttelit arvotettiin inventoinnissa ”punaisen teeman” alueeksi, mikä tarkoittaa: aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. Inventoinnin toimenpidesuosituksen mukaan arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille. Kaukajärven maakunnallisesti merkittävät aloituskorttelit eivät siis sovellu yhdyskuntarakenteen voimakkaaseen tiivistämiseen.
Alustavien suunnitelmien mukaan Isolammenkatu 2:n liikerakennuksen tilalle on esitetty sijoitettavaksi 8-kerroksinen pistetalo ja pieni kioskirakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Isolammenkatu 2:n liikerakennus on kaupunkikuvan ja arkkitehtonisen kokonaissommitelman kannalta keskeisessä osassa, toimiessaan kaakosta Haiharankadulta katsottuna pistetalojen visuaalisena jalustana. Rakennuksen liiketilakäyttö myös ylläpitää alkuperäisen kaupunkirakenteen toiminnallista monimuotoisuutta. Maakuntamuseo ei näin ollen puolla rakennuksen purkamista ja korvaamista asuinrakentamisella. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että suunnitelmien mukaisen kerrostalon toteuttaminen merkitsisi myös korttelialueelle luonteenomaisten kookkaiden mäntyjen kaatamista ja heikentäisi liian lähelle alkuperäisiä pistetaloja sijoitettuna korttelin väljää ja ilmavaa kokonaissommittelua.
Osoitteesta Haiharankatu 13 on esitetty purettavaksi nykyiset yksikerroksiset rakennukset. Tilalle on esitetty sijoitettavaksi nelikerroksinen lamellitalo poikittain alkuperäisiin itä-länsi -suuntaisiin asuintaloihin nähden. Uusi talo olisi muita läheisiä kerrostaloja korkeampi ja sulkisi yhtenäisenä massana avoimen korttelirakenteen. Maakuntamuseo toteaa, että havainnekuvien mukainen lamellitalo olisi ahtailla kiinteistöillä massiivinen ja muuttaisi korttelirakennetta merkittävästi. Maakuntamuseo katsoo, että Haiharankatu 13:n rakennukset eivät ole yksittäisinä kohteina arkkitehtonisesti yhtä merkittäviä kuin isolammenkatu 2. Haiharankatu 13:n kiinteistöjen kehittäminen saattaisi olla mahdollista huolellisesti mitoitettuna ja hienovaraisesti sommiteltuna ja edellyttäen, että ulkoarkkitehtuurin osalta tehdään alkuperäistä rakennuskantaa kunnioittavia arkkitehtonisia valintoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaukajärviosuuskunta haluaa purkaa Isolammenkatu 2:ssa sijaitsevan liikerakennuksen ja Haiharankatu 13:ssa sijaitsevan, nykyisin toimisto- ja varastokäytössä olevan vanhan lämpövoimalan ja liikerakennuksen. Rakennusten tilalle halutaan rakentaa kookkaat asuinkerrostalot. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osuuskunnan toimittamaan aneistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaukajärviosuuskunnan omistamat liikerakennukset ovat osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä nimeltä Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara ja kuuluvat arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeseen (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Aluekokonaisuus ilmentää hyvin rakentamisaikansa arvoja ja asumista. Se on yhtenäinen, selkeästi rajautuva rakennetun ympäristön kokonaisuus, joka edustaa korkeatasoista 1960-luvun asuinaluesuunnittelua, ja jossa rakennusmassat on sijoiteltu huolellisesti suhteessa topografiaan ja maisemarakenteeseen.
Maa-alue kuului aikaisemmin Haiharan kartanolle, jolta Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy ja Keskisen Rakennusliike Oy ostivat sen vuonna 1962. Tästä sai alkunsa Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde. Ensimmäisen vaiheen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Heikki Aitola. Asemakaavaan suunniteltiin Järvikadun ja Haiharankadun varsille korttelit pitkille ja matalille lamellitaloille, jotka korostavat maiseman vaakasuoria linjoja Kaukajärven rannan suuntaisesti. Puustellinkadun varrelle ja päätteeksi sijoitettiin mäntyä kasvavalle kukkulalle väljästi neljän seitsenkerroksisen pistetalon ryhmä, sekä niiden juurelle Haiharankadun ja Isolammenkadun risteyksen tuntumaan pitkä yksikerroksinen liikerakennus. Aloituskortteleiden rakentaminen tapahtui vuosina 1964-1967. Kaukajärvi I:n rakennussuunnittelusta vastasivat Heikki Aitolan lisäksi Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo sekä Arkkitehtitoimisto Jaakko Tähtinen. Korttelit edustavat 1960-luvun alun ihanteiden mukaista väljää ja avointa kaupunkirakennetta, ja asunnoista avautuu näkymiä järvimaisemaan. Mainitut arkkitehdit ovat tunnettuja laadukkaista julkisen ja asuinrakentamisen kohteista erityisesti Tampereen seudulla.
Tampereen kaupunki toteutti vuodesta 2008 alkaen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) –työtä, jonka tarkoituksena oli etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Jotta asuinalueiden rakennusperintöä osattaisiin vaalia ja täydennysrakentaminen suunnitella niihin sopivalla tavalla, EHYT-työn pohjaksi laadittiin Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (Tampereen kaupunki/Pöyry Environment 2010). Inventoinnissa selvitettiin kohteena olevien asuinalueiden kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kaukajärvi oli yksi hankkeessa inventoiduista alueista. Kaukajärven aloituskorttelit arvotettiin inventoinnissa ”punaisen teeman” alueeksi, mikä tarkoittaa: aikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus. Inventoinnin toimenpidesuosituksen mukaan arkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille. Kaukajärven maakunnallisesti merkittävät aloituskorttelit eivät siis sovellu yhdyskuntarakenteen voimakkaaseen tiivistämiseen.
Alustavien suunnitelmien mukaan Isolammenkatu 2:n liikerakennuksen tilalle on esitetty sijoitettavaksi 8-kerroksinen pistetalo ja pieni kioskirakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Isolammenkatu 2:n liikerakennus on kaupunkikuvan ja arkkitehtonisen kokonaissommitelman kannalta keskeisessä osassa, toimiessaan kaakosta Haiharankadulta katsottuna pistetalojen visuaalisena jalustana. Rakennuksen liiketilakäyttö myös ylläpitää alkuperäisen kaupunkirakenteen toiminnallista monimuotoisuutta. Maakuntamuseo ei näin ollen puolla rakennuksen purkamista ja korvaamista asuinrakentamisella. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että suunnitelmien mukaisen kerrostalon toteuttaminen merkitsisi myös korttelialueelle luonteenomaisten kookkaiden mäntyjen kaatamista ja heikentäisi liian lähelle alkuperäisiä pistetaloja sijoitettuna korttelin väljää ja ilmavaa kokonaissommittelua.
Osoitteesta Haiharankatu 13 on esitetty purettavaksi nykyiset yksikerroksiset rakennukset. Tilalle on esitetty sijoitettavaksi nelikerroksinen lamellitalo poikittain alkuperäisiin itä-länsi -suuntaisiin asuintaloihin nähden. Uusi talo olisi muita läheisiä kerrostaloja korkeampi ja sulkisi yhtenäisenä massana avoimen korttelirakenteen. Maakuntamuseo toteaa, että havainnekuvien mukainen lamellitalo olisi ahtailla kiinteistöillä massiivinen ja muuttaisi korttelirakennetta merkittävästi. Maakuntamuseo katsoo, että Haiharankatu 13:n rakennukset eivät ole yksittäisinä kohteina arkkitehtonisesti yhtä merkittäviä kuin isolammenkatu 2. Haiharankatu 13:n kiinteistöjen kehittäminen saattaisi olla mahdollista huolellisesti mitoitettuna ja hienovaraisesti sommiteltuna ja edellyttäen, että ulkoarkkitehtuurin osalta tehdään alkuperäistä rakennuskantaa kunnioittavia arkkitehtonisia valintoja.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa