Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon kaavan luonnoksesta (diar.315/2016). Lausunnossaan maakuntamuseo kommentoi laajasti kaavaluonnoksen kulttuuriympäristöä koskevia täydennys- ja muutostarpeita. Lisäksi maakuntamuseo esitti työneuvottelun järjestämistä ennen kaavaehdotuksen esillepanoa. Työneuvottelu järjestettiin ja sen yhteydessä löydettiin ratkaisuja joihinkin maakuntamuseon lausunnossa esiin tuotuihin asioihin. Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alue on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle, mikä myös rajaa kommentoinnin ulkopuolelle osan aiemmassa lausunnossa esiin nostetuista asioista. Maakuntamuseo katsoo vielä tarpeelliseksi tuoda esiin seuraavaa.

Suhde voimassa oleviin osayleiskaavoihin

Maakuntamuseo toi kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esiin useita rakennetun ympäristön huomioimiseen liittyviä puutteita. Kaava on tältä osin kehittynyt jossain määrin ja kaavakartalle on merkitty tärkeimmät tunnistetut rakennetun ympäristön arvoalueet sekä lailla, asetuksella tai rautatiesopimuksella suojellut yksittäiset kohteet. Arvoalueet muodostavat yksittäisiä kohteita laajemmin maankäyttöön vaikuttavia reunaehtoja, mistä syystä arvoalueiden esittäminen kartalla on perusteltu. Loogisuuden ja yhteismitallisuuden vuoksi kaavassa on syytä esittää myös olemassa olevissa tuoreissa yleiskaavoissa merkityt arvokkaat rakennetun ympäristön aluekokonaisuudet, joita ovat ainakin Kauppi–Niihaman kaavassa huomioidut Niihaman ja Litukan siirtolapuutarha-alueet. Lisäksi on syytä huomioida eri inventoinneissa tunnistetut arvoalueet, joita on esim. Hyhkyssä sekä EHYT-hankkeen selvitysalueilla (”siniset” arvoalueet).

Selvitystilanne

Edellä kuvattu käsittelytapa jättää ulkopuolelle potentiaalisia, vielä selvittämättömiä arvoalueita, esimerkiksi palstoittamalla syntyneitä alueita (jotka on tuotu esiin kaavaselostuksessa) ja kaupungin agraarivaiheesta säilyneitä kokonaisuuksia; tilakeskuksia niitä ympäröivine peltoineen. Myös nuoremmat 1970- ja 1980-lukujen yhtenäiset pientaloalueet ovat jääneet selvitysten ulkopuolelle. Kaava-alueelta tunnetaan lukuisia yksittäisiä arvokkaita kohteita, jotka on tunnistettu mm. Tampereen kantakaupungin inventoinnissa 1997–98. Kyseinen selvitys kaipaa päivittämistä mm. uudemman rakennusperinnön osalta. Vaikka yksittäisiä kohteita ei merkittäisi kaavakartalle, ajantasainen ja asianmukainen tieto on tarpeen suunnittelun tueksi. Tämän johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakennetun ympäristön lähtötietojen täydentäminen otetaan aktiiviseksi osaksi strategisen yleiskaavan päivitysprosesseja ja kirjataan kaavaselostukseen. Lisäksi tulee tarkentaa kulttuuriperintö -kartan yleismääräystä kulttuuriympäristöä koskevan selvitystarpeen osalta. Selvitystarve määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Selvitystarve ei siten kohdistu ainoastaan yleiskaavan muuttuvan maankäytön alueisiin vaan selvitystarve arvioidaan kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten hankkeiden yhteydessä.

Maakuntamuseon aiemmissa lausunnoissaan edellyttämä arkeologinen inventointi on tehty ja sen raportti on liitetty kaava-aineistoon. Lisäksi maakuntamuseo on virkatyönä tehnyt inventointia täydentävän maastotarkastuksen kohteessa 20 Ulvila-Tampere-tie, joka oli sisällytetty inventointiraporttiin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Tarkastuksen perusteella kohde luokitellaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja se tulee merkitä kaavaan SM-merkinnällä (ks. karttaliite). Alueelle merkityn asumisen aluevarauksen (A) länsirajaa tulee siirtää idemmäksi, Saarenkärjenkadun linjalle kiinteän muinaisjäännöksen säilymisen turvaamiseksi ympäristöineen. Em. linjan itäpuolelle jatkuva, kevyen liikenteen käytössä oleva vanhan maantien osa luokitellaan muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Muiden inventointiraportissa mainittujen mahdollisten muinaisjäännösten osalta kaavaselostuksessa on mainittava, että niiden suojelustatuksen määrittäminen ja huomioonottaminen maankäytössä edellyttää tarkempia arkeologisia tutkimuksia tarkemmissa suunnitteluvaiheissa.

Kasvun ja maankäytön tehostamisen alueet: keskustatoimintojen alueet, kasvun vyöhyke, etelän kasvusuunta ja elinvoiman vyöhyke

Kaavaehdotuksessa on paikoitellen erityisiä haasteita yhdyskuntarakenteen voimakkaiden kehittämistavoitteiden ja kulttuuriympäristön arvojen kesken. Näitä alueita ovat Kaleva ja sen lähiympäristö, Turtola, Peltolammi, Petsamo tietyiltä osiltaan, osin Sammonkadun varsi, Ristinarkun ja Takahuhdin alueet, osa Hyhkyn pientaloaluetta sekä Kaukajärven alue. Myös Multisillan alueesta merkittävä osa sijoittuu kasvun vyöhykkeen osaksi. Kissanmaan luoteiskulmaan kohdistuu niin ikään voimakkaita kasvuodotuksia, jotka ovat ristiriidassa olemassa olevan väljän ja pienipiirteisen Hipposkylän alueen arvojen säilyttämisen kanssa. Valtakunnallisesti arvokkaan Viinikan pientaloalueen pohjoiskulma on suunniteltua eteläistä kasvusuuntaa ja tehokkaan rakentamisen aluetta. Liittyen Viinikan valtakunnallisesti arvokkaan pientaloalueen rakennetun ympäristön luonteeseen, maakuntamuseo toteaa, että em. kulma tulee rajata kokonaisuudessaan pois kyseiseltä alueelta. Samoin Härmälän ja Rantaperkiön maakunnallisesti arvokkaiden, puistomaiseen ympäristöön suunniteltujen kokonaisuuksien osoittaminen tehokkaan rakentamisen alueiksi on virhe ja selkeässä ristiriidassa alueiden arvojen kanssa. Epilän alue Pispalan valtatien varressa on osoitettu laajentuvan keskustan kasvun vyöhykkeeksi. Alueen pienipiirteinen rakennuskanta kestää huonosti voimakasta täydennysrakentamista ja rakentamisen tehostamista. Suunnitelmaa tulee tarkistaa em. alueiden osalta siten, että haitallisia vaikutuksia kulttuuriympäristön arvoille syntyy mahdollisimman vähän.

Kasvun vyöhykkeen kaavamerkintään on kirjattu kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen, mutta käytännössä edellä mainitut tavoitteet ja muuttuvan maankäytön aluemerkinnät johtavat ristiriitoihin arvojen säilyttämisen kanssa. Erityisen suuri ristiriita syntyy Kalevassa, jossa väljästi modernistisen kaupunkisuunnittelun ihanteiden mukaan rakennettu kaupunkitila on säilyttänyt alkuperäisen yhtenäisyytensä eikä sen tehokas täydennysrakentaminen ole mahdollista arvojen vaarantumatta. Kalevaa ja sen lähiympäristöä koskevat kaavan kulttuuriympäristön arvoaluemerkinnät, mutta niiden sisältö sekä kuvaus ja suunnitteluohje vaativat vielä kehittämistä. Valtakunnallisesti arvokkaan kohteen tai alueen suunnitteluohje ei voi sisältää toteamusta, että alueelle voidaan osoittaa täydennysrakentamista, koska se ei kaikkien alueiden osalta ole laajemmassa mittakaavassa mahdollista.

C-merkintään liittyvissä kaavamääräyksissä tulee mainita kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen ja säilyttäminen. Lisäksi maakuntamuseo esittää voidaanko kulttuuriympäristön ja tavoitellun maankäytön suhdetta analysoida tarkemmin määrittelemällä kulttuuriympäristön ominaispiirteitä ja niiden muutoskestävyyttä yleisellä tasolla ja siten lisätä kaavan sisältöä ja ohjausvaikutusta erityisesti hyvin laajaksi levittäytyvällä C-alueella. Tämä tarve on huomioitu kaavaselostuksen luonnoksessa.

Etelän kasvusuunta -kehittämismerkinnässä tulee mainita kaupunkiympäristön laadun lisäksi tavoitteena kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen ja säilyttäminen.

Maakuntamuseo on edellisessä lausunnossaan todennut, että Turtolan kauppakeskuksen pohjoispuoleisen alueen osoittamista kokonaan osaksi keskustatoimintojen aluetta (C) ei voida pitää hyväksyttävänä ratkaisuna. Alueella on sijainnut nykyisen kantakaupungin merkittävin, keskiajalla syntynyt historiallinen kylä - Messukylä, josta on säilynyt sekä arkeologista kulttuuriperintöä että vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa pihapiireineen. Myös neuvottelussa 17.11.2016 maakuntamuseo totesi, että yleiskaavaa laadittaessa on C-merkinnän tilalle löydettävä sellainen aluevarausmerkintä, joka turvaa alueen kulttuuriympäristöarvojen säilymisen mahdollisimman hyvin ja laajasti. Maakuntamuseo toistaa, että Messukylän historiallinen kylätontti tulee rajata keskustatoimintojen alue -aluevarausten (C ja C-2) ulkopuolelle; myös ”elinvoiman vyöhyke” -aluemerkintä tulee poistaa kylänpaikan alueelta. Merkinnät tarkoittavat alueen maankäytön voimakasta tehostamista ja merkittävää muinaisjäännösalueeseen sekä sen ympäristöön kohdistuvaa muutostavoitetta, mikä on ristiriidassa muinaisjäännöksen rauhoituksen ja alueen kulttuuriperintöarvojen kanssa. Merkintöjen määräystekstit eivät myöskään mahdollista historiallisen kylän alueen huomioonottamista maankäytössä asianmukaisella tavalla.

Vastineessaan kaavan laatija toteaa, että ”alueen pääkäyttötarkoitus ei ole uhka muinaisjäännöksen säilymiselle.” Kaavamerkintä C-2 mahdollistaa kuitenkin sellaista maankäyttöä, joka uhkaa kiistatta muinaisjäännöksen ja sen arvojen säilymistä. Kulttuuriympäristöarvot huomioon ottava hyväksyttävä pohjoisraja em. aluemerkinnöille on kauppakeskuksen pysäköintialueen pohjoisreuna. Mikäli aluemerkintöjä ei muuteta, tulee niistä neuvotella hyvissä ajoin ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä museoviranomaisen kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti. Neuvottelussa tulee kuulla maanomistajaa.

Kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät ja määräykset

Kaavamerkinnöissä esitetään kulttuuriympäristön ominaispiirteiden huomioon ottamista useassa eri kohdassa. Koska osayleiskaavalla korvataan aiemmat suojelutavoitteita sisältävät yleiskaavat ja tavoitteeksi on asetettu kulttuuriympäristön arvojen ja ajallisen kerrostuneisuuden säilyminen, on kaavamääräyksiä syytä vielä tarkentaa arvojen säilyttämistä koskevalla tavoitteella. Maakuntamuseo toi jo aiemmassa lausunnossaan esiin M-kaavamerkinnän otsikoinnin kehitystarpeen toteamalla, että sen tulee olla linjassa RKY-alueita koskevan otsikon kanssa ja että siinä tulisi tuoda esiin, että kyse on myös kulttuurihistoriallisista arvoista maisemallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen lisäksi. RKY-alueita koskevassa määräystä olisi vielä syytä muokata muotoon: Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja alueiden historialliseen kehitykseen. Lisäksi määräyksestä tulee käydä ilmi, että ko. alueiden arvot tulee säilyttää.

Koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys kulttuuriympäristön selvitystarpeesta , on hyvä lisäys, kun tunnetaan Tampereen vaillinainen kulttuuriympäristöinventointitilanne. Turtolan muutosalueen osalta on tehty lisäselvitystä mahdollisista täydennysrakentamisvaihtoehdoista. Koska Turtolan rakennetun ympäristön arvojen tiedot eivät ole ajan tasalla, kaavaratkaisun toteutusmahdollisuuden tutkiminen siirtyy kuitenkin tarkemmalle suunnittelutasolle. Saman tyyppinen tilanne yleiskaavan maankäyttöratkaisun ja selvittämättömien kulttuuriympäristöarvojen osalta koskee mm. Ristinarkun Loimalan seutua, mikä on huomioitu kaavan vaikutusten arvioinnissa.

EHYT-hankkeessa rajattiin arvokkaita aluekokonaisuuksia, mutta käsillä olevaan kaavakarttaan on otettu mukaan hankkeessa esitetyistä vain parhaiten säilyneet aluekokonaisuudet. Näin ollen kuva keskustan ulkopuolisten modernin sotien jälkeisen aluerakentamisen arvoista jää suppeaksi ja ulkopuolelle jää merkittäviä aluekokonaisuuksia mm. Tohlopissa ja Multisillassa. Aluerajauksia tulee täydentää kattamaan myös merkittävimmät muut selvityksessä esiin nostetut alueiden osat.

Arkeologien perinnön merkintöjen osalta maakuntamuseo kiinnittää huomiota seuraavaan. Koska kaikki, myös laaja-alaiset, kiinteät muinaisjäännökset (lukuun ottamatta Ojalan turverataa) merkitään kaavaan symbolimerkinnällä, tulee SM-merkinnän määräystä täydentää seuraavasti: Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta; kohteen tarkan laajuuden selvittäminen voi edellyttää arkeologisia tutkimuksia.

Maisema

Maiseman arvoista ei edelleenkään ole huomioitu muita kuin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ko. luetteloon ehdolla olevan harjujakson osat. Kantakaupungin alueen kaupunkimaisemassa näkyvä teollisuuden, liikenteen ja varhaisen asutuksen historia on Tampereen tärkeä maisemallinen erityispiirre, jota tulisi vaalia muun kulttuuriympäristön rinnalla. Kaavan kulttuuriperintöä koskevalla kartalla esitetään yleismääräyksessä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden huomioimista ja kaavaselostuksessa käsitellään maisemaan kohdistuvia vaikutuksia selännealueiden ja muutamien tärkeimpien näkymien osalta. Rantamaisemaan kohdistuvat muutokset ja vaikutukset jäävät kaavaehdotuksessa valitettavasti huomioimatta. Erityisesti Lielahden alueella tulevan Hiedanrannan rantamaisemaan kohdistuvat muutokset vaikuttavat myös alueen teollisen kulttuuriperinnön arvoihin. Vaikutusten arviointia tulee täydentää näiltä osin.

Yhdyskuntarakenne

Kartan yhdyskuntarakenne –merkintöjä on käsitelty aiemmin kohdassa kasvun ja maankäytön tehostamisen alueet. Maakuntamuseo tarkastelee vielä lähemmin muutamia kaavaratkaisun ongelmakohtia. A-alueen ulottaminen Ristinarkussa vanhan Takahuhdin kylän entisille pelloille on kulttuuriympäristön kannalta haitallinen ratkaisu ja aluerajausta tulee muuttaa. Haiharan kartanoympäristön puistomaisen alueen osoittaminen asumisen alueeksi on ristiriidassa alueen nykyisen käytön kanssa. Alueen viherympäristön arvojen tulisi näkyä kaavamerkinnässä.

Järjestelyratapihan muutoksen vaikutus maisemaan on osoitettu vaikutusten arvioinnissa, mutta ei ole esitetty voidaanko haitallisia vaikutuksia vähentää. Alueella on merkitystä avoimena maisematilana ja siihen liittyy myös liikennehistoriallisia arvoja.

Petsamon maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön osalta A-aluemerkintää on laajennettu olemassa olevan rakennetun ympäristön ulkopuolelle rakentamattomalle reuna-alueelle. Aluerajaus tulee tarkistaa olemassa olevan rakennetun ympäristön mukaiseksi. Aiemmassa Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa arvokkaaksi todettu ja suojelutavoitteilla osoitettu Litukan siirtolapuutarha-alue tulee huomioida kokonaisuudessaan arvokkaana. Alueelle on osoitettu kasvun ja elinvoiman vyöhyke, mikä on vahvassa ristiriidassa alueen arvojen kanssa.

Peltolammin ns. metsälähiö on yksi edustavimmista lähiörakentamisen esimerkeistä Tampereella. Alueen osoittaminen aluekeskukseksi ja osan aluetta sijoittuminen osaksi kasvun vyöhykettä voivat olla ristiriidassa rakennetun ympäristön arvojen säilymisen kanssa. Kaavaselostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa tulee esittää miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.

Viheraluemerkintä Hyhkynlahden pohjoispuolella tulisi ulottaa pohjoisemmaksi, Pispalan valtatiehen asti, ottaen huomioon alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset - Pispan kivikautinen asuinpaikka, Pispalan historiallinen kylätontti ja Pispalan tori. Myös muualla, missä viheralueen ja A- tai P/T-alueen rajan tuntumassa sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä, kyseinen raja tulisi merkitä paremmin nykytilannetta vastaavaksi. Tämä koskee esimerkiksi kiinteitä muinaisjäännöksiä Kalkku Mustavuori, Kalkku Mustavuori 2, Niemen kylä (Niemis), Lentävänniemi 1 ja Susikolunpuisto.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arviointia on kehitetty luonnoksesta, mutta edelleenkään ei ole riittävästi esitetty minkälaisia haitallisia vaikutuksia edellä esiintuoduista maankäytön intresseistä voi kohdistua kulttuuriympäristöarvojen säilymiselle ja miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Erityisesti edellä mainitut tehostuvan maankäytön ja kulttuuriympäristön arvojen konfliktialueet tulee vielä nostaa lähemmän tarkastelun kohteeksi ja osoittaa, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.

Kaavan vaikutusten arviointia tulee täydentää erityisesti Messukylän historiallisen kylänpaikan arvojen osalta. Lisäksi on korjattava ja täydennettävä muinaisjäännöksiä koskevan luvun alkuosa, johon on mm. lainattu tekstiä muinaismuistolaista (s. 99): muinaistieteellinen toimikunta tulee korvata sanalla Museovirasto; luonnonmuodostumista muinaisjäännöksinä pidetään vain sellaisia, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja. Kaavaselostuksen eri osissa tulee olla yhtenevä tieto kaavakartalle merkittyjen kiinteiden muinaisjäännösten määrästä (vrt. lukumäärät s. 22 ja 99).

Maakuntamuseo kiinnittää vielä huomiota kaavaselostuksen Kulttuuriperintö-luvun (s. 19) tekstiin, jossa todetaan, että kulttuuriympäristön suojelu ja muut kaupunkiympäristöä koskevat kehittämistavoitteet ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Erityisesti kiinteiden muinaisjäännösten suojelun näkökulmasta, mutta myös laajemmin kulttuuriympäristöä koskien lause on epäselvä ja vaatii tarkentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jos jotakin aluetta on sen arvojen vuoksi suojeltava, voidaan yleiskaavassa osoittaa tarpeellisia suojelumääräyksiä. Tampereen kantakaupungin alueella näitä erityisiä kulttuuriympäristön arvoja on erityisen paljon ja siten myös suojelutavoitteiden asettaminen yleiskaavassa on erittäin perusteltua ja näin ollen lähtökohdat kulttuuriympäristön suojelulle tulee esittää jo yleiskaavavaiheessa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että sille ei ole toimitettu tarkistettua ja päivitettyä muistiota 17.11.2016 pidetystä työneuvottelusta. Mahdollinen päivitetty kaavaehdotus tulee lähettää maakuntamuseoon lausuntoa varten. Myös hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon viipymättä.

LIITE Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoon DIAR: 69/2017

Kaavaan lisättävät uudet arkeologiset kohteet on merkitty punaisella/vaaleanpunaisella:

1 - kiinteä muinaisjäännös Ulvila-Tampere-tie 1

2 - muu arkeologinen kulttuuriperintökohde Ulvila-Tampere-tie 2

Pohjakartta © Tampereen kaupunki