rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihan kaksi asuinrakennusta ovat tyypiltään puurakenteisia pienkerrostaloja. Talo 002 on rakennettu 1920-luvun lopulla ja talo 001 1930-luvun alussa. Maltillisesti peruskorjatuissa rakennuksissa on säilynyt erinomaisesti 1920-30-luvun rakentamiselle tyypilliset piirteet, kuten loivahkot aumakatot, julkisivujen symmetrinen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa sekä ristimalliset ikkunat (uusitut). Myös porraskäytävien sijainti ja pintamateriaalit ovat säilyneet. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisissä puutaloissa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hirvikadun ja Jalajakadun kulmauksessa, kiinni katulinjaan sijoitetuilla kookkailla asuinrakennuksilla on suuri merkitys katunäkymässä.

Ympäristöarvo – Maisemakokonaisuus

Hirvikadun varressa ja Jalajakadun kulmauksessa on viiden puurakenteisen kerrostalon ja rakennusten rajaamien katutilojen muodostama maisemallisesti merkittävää kokonaisuus.

Hirvikadun ja Jalajakadun kulmauksessa sijaitseva loivasti luoteeseen laskeva pitkä suorakaide tontti, jolla kaksi kaksikerroksista puurakenteista 1920-30-luvuilla rakennettua pienkerrostaloa.

Maa on kuulunut alkujaan Pispan kantatalolle ja ollut pitkään viljeltynä. Tontti on lohkottu 1920-luvulla, jolloin myös läntisempi, hieman rungoltaan lyhyempi asuinrakennus 002 on rakennettu. Toinen, pidempi, itäisempi tontin asuinrakennus (001) on rakennettu 1930-luvulla, todennäköisesti 1930-luvun alussa, sillä se ei näy vuoden 1930 kartalla. Aiemman inventoinnin mukaan molempien talojen rakennusvuosi olisi ollut 1936. Vastaavantyylinen talo löytyy esimerkiksi Pispalan valtatien varresta Hyhkystä (Hakkarinkaari 21).

Asuinrakennukset ovat 1920-30-luvuille tyypillisiä vuokrakasarmeja, joissa oli yhteensä noin 30 huoneen ja keittiön asuntoa. Talossa asui paljon perheitä. Aiemmat asukkaat ovat kertoneet, että sodan jälkeen rakennuksen pihalla pyöri parhaimmillaan jopa yli 150 talon lasta.

Asuinrakennuksia on peruskorjattu 1980-1990-luvuilla, jolloin muutamia asuntoja on yhdistetty ja on tehty putkiremontti. Muutoin rakennukset ovat pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa.

Lähiympäristössä on muutamia samanikäisiä puurakenteisia 1930-luvun pienkerrostaloja, jotka muodostavat eheän maisemakokonaisuuden Hirvikadun varteen ja Jalajakadun kulmaukseen. Muuten ympäristössä on yksi 1920-luvun huvilatyylinen asuinrakennus, 1980-luvun rivitaloja, yksi 1980-luvun omakotitalo sekä 2000-luvun paritaloja.

Käynti pihaan on Hirvikadulta ja rakennusten välistä Jalajakadulta. Jalajakadun reunassa sijaitsevien rakennusten koillispuolelle jää kapea, mutta viehättävä piha-alue. Pihaa ei ole esimerkiksi tasattu ja asfaltoitu eikä siihen ole tehty väkisin tilaa autoille. Sen sijaan piha noudattelee alkuperäistä maaston muotoa ja sitä on ainoastaan korostettu pulterikiveyksin. Pihassa kasvaa sireeniä, juhannusruusua, vaahteroita, kirsikkaa, koivu sekä kukkia ja pensaita. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Porraskäytävien sijainnin ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (porraskäytävät, sisäänkäynnit).

Asuinrakennuksen 001 palomuurin säilyminen nähtävissä.

Asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemissa ja osana useiden samantyyppisten asuinrakennusten muodostamaa maisemakokonaisuutta.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 7.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 317.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).