Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Suunnittelukonttori sijaitsee entisellä Lielahden tehdasalueella, josta on kehittymässä uusi Hiedanrannan kaupunginosa. Pitkään käyttämättömänä ollut, pääosin hirsirunkoinen, kaksikerroksinen rakennus on tarkoitus peruskorjata toimisto- tai kahvilakäyttöön. Ensimmäinen kerros tehdään esteettömäksi, mikä edellyttää muutoksia rakennuksen sisäänkäyntijärjestelyissä. Maakuntamuseo on osallistunut rakennuksella 5.11.2020 järjestettyyn neuvotteluun sekä tutustunut peruskorjausta varten laadittuihin suunnitelmiin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Suunnittelukonttori on todennäköisesti rakennettu jo 1800-luvulla, mutta rakennusta on muokattu ainakin 1910-luvulla sekä kahdesti 1900-luvun puolivälissä. Laaja kattoremontti on tehty 2019-2020. Alun perin rakennus on ollut asuinkäytössä ja muutettu myöhemmin toimistokäyttöön Lielahden sellutehtaan suunnittelukonttoriksi. 1910-luvun muutospiirustukset on signeerannut arkkitehti Birger Federley. Julkisivuissa on nähtävissä puujugendin ja puuklassismin tyylipiirteitä.
Suunnittelukonttori kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Lielahden kartanon ja tehdasalueen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Arvoalue on huomioitu sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa että voimassa olevassa yleiskaavassa. Alueen asemakaava on vuodelta 1984, ja siitä puuttuvat pääosin kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen tähtäävät suojelumerkinnät, joten kaavaa on vähintäänkin näiltä osin pidettävä vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Alueella onkin juuri käynnistynyt asemakaavanmuutos. Kaavaa varten laaditussa Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2016) suunnittelukonttori on määritelty kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan arvoluokkaan (arvoluokka 1). Rakennus on kiinteä osa viereisen Nottbeckin kartanon kartanomiljöötä sekä kartanoa ympäröivää englantilaistyylistä puistoaluetta. Rakennusta tullaan esittämään suojeltavaksi tulevassa asemakaavassa.
Peruskorjauksessa erittäin huonokuntoiseksi päässeen rakennuksen sisätilat ja talotekniikka uudistetaan täysin. On valitettavaa, että rakennus on päästetty niin huonoon kuntoon, että uusimistarve on näin laaja. Sisätiloissa säilyy kuitenkin tilanjaon perusperiaate sekä muutamia säilyneitä rakennusosia, mitä on pidettävä onnistuneen ratkaisuna. Rakennukseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto. Sen koneisto on suunnitelmissa saatu sijoitettua ullakolle ja katolle tulevat ilmanvaihtoon liittyvät laitteet/hormit on esitetty toteutettavaksi vanhojen savupiippujen näköisinä näiden tilalle. Koneellisen ilmanvaihdon tuominen vanhaan rakennukseen ei yleensä ole suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa se lienee rakennuksen tulevan käytön vuoksi perusteltua. Ilmanvaihdon toteuttamiseen, säätöön ja säännölliseen huoltoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Rakennuksen ulkoasuun esitetään joitain muutoksia: pohjoispäädyn 1960-luvulla umpeenrakennettu kuisti esitetään palautettavaksi avokuistiksi, pääsisäänkäynnin yhteyteen esitetään lisättäväksi katosrakennelma, ulkoväritys muutetaan viereisen Jukola-rakennuksen kanssa yhteneväiseksi, muutama myöhemmin vaihdettu ikkuna uusitaan alkuperäisen tyyliseksi, muutama ikkuna ja ovi palautetaan vanhalle paikalleen. Säilyneet vanhat ikkunat kunnostetaan. Edellä mainitut toimet ovat joiltain osin entistäviä tai palauttavia ja kaikkineen suunniteltu huolellisesti rakennuksen arvo ja ominaispiirteet huomioiden, ja siten hyväksyttävissä.
Suurin julkisivuihin kohdistuva muutos koskee rakennuksen pohjakerroksen muuttamista esteettömäksi. Esteetön sisäänkäynti on suunniteltu toteutettavaksi pääjulkisivusta ulkonevan sisäänkäyntikuistin pohjoiskylkeen palauttamalla siihen jossain vaiheessa ummistettu keittiön ovi ja lisäämällä sen eteen tasonostin. Nostimen toiminnan turvaamiseksi sen päälle tarvitaan katos. Ensimmäisen muutossuunnitelman mukaan esteettömän sisäänkäynnin eteen olisi toteutettu rakennuksen arkkitehtuuriin sopiva, pohjoissivun parvekkeen tyylinen uusi parveke- ja terassirakennelma. Maakuntamuseo piti muutosta liian suurena ja pyysi nähtäville vaihtoehtoisia suunnitelmia, jossa esteettömyys olisi toteutettu joko rampilla tai nostimen päälle rakennettavalla kevyemmällä katoksella. Nähtyään vaihtoehdot, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee esteettömän sisäänkäynnin toteuttamista nyt esitetyllä katosvaihtoehdolla.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä Hiedanrannan suunnittelukonttorille esitettyjen suunnitelmien sekä erillisen esteettömän sisäänkäynnin toteuttamista koskevan katosvaihtoehdon mukaisesti.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Suunnittelukonttori sijaitsee entisellä Lielahden tehdasalueella, josta on kehittymässä uusi Hiedanrannan kaupunginosa. Pitkään käyttämättömänä ollut, pääosin hirsirunkoinen, kaksikerroksinen rakennus on tarkoitus peruskorjata toimisto- tai kahvilakäyttöön. Ensimmäinen kerros tehdään esteettömäksi, mikä edellyttää muutoksia rakennuksen sisäänkäyntijärjestelyissä. Maakuntamuseo on osallistunut rakennuksella 5.11.2020 järjestettyyn neuvotteluun sekä tutustunut peruskorjausta varten laadittuihin suunnitelmiin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Suunnittelukonttori on todennäköisesti rakennettu jo 1800-luvulla, mutta rakennusta on muokattu ainakin 1910-luvulla sekä kahdesti 1900-luvun puolivälissä. Laaja kattoremontti on tehty 2019-2020. Alun perin rakennus on ollut asuinkäytössä ja muutettu myöhemmin toimistokäyttöön Lielahden sellutehtaan suunnittelukonttoriksi. 1910-luvun muutospiirustukset on signeerannut arkkitehti Birger Federley. Julkisivuissa on nähtävissä puujugendin ja puuklassismin tyylipiirteitä.
Suunnittelukonttori kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Lielahden kartanon ja tehdasalueen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, 2016). Arvoalue on huomioitu sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa että voimassa olevassa yleiskaavassa. Alueen asemakaava on vuodelta 1984, ja siitä puuttuvat pääosin kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen tähtäävät suojelumerkinnät, joten kaavaa on vähintäänkin näiltä osin pidettävä vanhentuneena maankäytön ohjauksen välineenä. Alueella onkin juuri käynnistynyt asemakaavanmuutos. Kaavaa varten laaditussa Hiedanrannan rakennetun ympäristön selvityksessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2016) suunnittelukonttori on määritelty kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan arvoluokkaan (arvoluokka 1). Rakennus on kiinteä osa viereisen Nottbeckin kartanon kartanomiljöötä sekä kartanoa ympäröivää englantilaistyylistä puistoaluetta. Rakennusta tullaan esittämään suojeltavaksi tulevassa asemakaavassa.
Peruskorjauksessa erittäin huonokuntoiseksi päässeen rakennuksen sisätilat ja talotekniikka uudistetaan täysin. On valitettavaa, että rakennus on päästetty niin huonoon kuntoon, että uusimistarve on näin laaja. Sisätiloissa säilyy kuitenkin tilanjaon perusperiaate sekä muutamia säilyneitä rakennusosia, mitä on pidettävä onnistuneen ratkaisuna. Rakennukseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto. Sen koneisto on suunnitelmissa saatu sijoitettua ullakolle ja katolle tulevat ilmanvaihtoon liittyvät laitteet/hormit on esitetty toteutettavaksi vanhojen savupiippujen näköisinä näiden tilalle. Koneellisen ilmanvaihdon tuominen vanhaan rakennukseen ei yleensä ole suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa se lienee rakennuksen tulevan käytön vuoksi perusteltua. Ilmanvaihdon toteuttamiseen, säätöön ja säännölliseen huoltoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Rakennuksen ulkoasuun esitetään joitain muutoksia: pohjoispäädyn 1960-luvulla umpeenrakennettu kuisti esitetään palautettavaksi avokuistiksi, pääsisäänkäynnin yhteyteen esitetään lisättäväksi katosrakennelma, ulkoväritys muutetaan viereisen Jukola-rakennuksen kanssa yhteneväiseksi, muutama myöhemmin vaihdettu ikkuna uusitaan alkuperäisen tyyliseksi, muutama ikkuna ja ovi palautetaan vanhalle paikalleen. Säilyneet vanhat ikkunat kunnostetaan. Edellä mainitut toimet ovat joiltain osin entistäviä tai palauttavia ja kaikkineen suunniteltu huolellisesti rakennuksen arvo ja ominaispiirteet huomioiden, ja siten hyväksyttävissä.
Suurin julkisivuihin kohdistuva muutos koskee rakennuksen pohjakerroksen muuttamista esteettömäksi. Esteetön sisäänkäynti on suunniteltu toteutettavaksi pääjulkisivusta ulkonevan sisäänkäyntikuistin pohjoiskylkeen palauttamalla siihen jossain vaiheessa ummistettu keittiön ovi ja lisäämällä sen eteen tasonostin. Nostimen toiminnan turvaamiseksi sen päälle tarvitaan katos. Ensimmäisen muutossuunnitelman mukaan esteettömän sisäänkäynnin eteen olisi toteutettu rakennuksen arkkitehtuuriin sopiva, pohjoissivun parvekkeen tyylinen uusi parveke- ja terassirakennelma. Maakuntamuseo piti muutosta liian suurena ja pyysi nähtäville vaihtoehtoisia suunnitelmia, jossa esteettömyys olisi toteutettu joko rampilla tai nostimen päälle rakennettavalla kevyemmällä katoksella. Nähtyään vaihtoehdot, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee esteettömän sisäänkäynnin toteuttamista nyt esitetyllä katosvaihtoehdolla.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä Hiedanrannan suunnittelukonttorille esitettyjen suunnitelmien sekä erillisen esteettömän sisäänkäynnin toteuttamista koskevan katosvaihtoehdon mukaisesti.
Jaa
Facebookissa