Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien kiinteistön yhden asuinrakennuksen purkamista. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt maastotarkastuksen sekä tutustunut aineistoon, ja toteaa seuraavaa. Kohteen omistajalta saadun tiedon mukaan purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle harkitaan rakennettavaksi pihapiiriin soveltuvaa uudisrakennusta.
Penttilä on Aimalan maakirjakylän vanhoja kantataloja. Etelään, pelloille laskevassa rinnepihassa on useita vanhoja hirsirakennuksia, mm. kaksi vuoliaiskattoista asuinrakennusta. Kolmas asuinrakennus jää erilleen pihan koillispuolelle, ollen mahdollisesti ns. syytinki-, muona- tai setämiehen pirtti. Pihapiiri aukeaa etelään, tilan viljelymaisemaan, tien varresta on purettu tilan navetta.
Penttilä mainitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena tai rakennusryhmänä kunnan kulttuuriympäristöohjelmassa ja osayleiskaavassa(1993) Penttilän tilakeskuksen eteläpuolla on peltomaisemaa ja vanhoihin kyläajan tielinjoihin kuuluva Lahdenkyläntie.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suojelluissa kohteissa ja ”Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/ maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa”
Penttilä on osa maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisema, jossa Penttilä mainitaan alueen yhtenä rakennuskulttuurin ydinalueista. Maakunnallista arvoaluetta koskee seuraava määräys ” Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”
Purkamisasia koskee neliöpihan pohjoisreunalla olevaa hirsistä asuinrakennusta. Se on rakennettu perinteisen päärakennuksen mukaisesti itä-länsisuuntaiseksi, jolloin sisäänkäynti on eteläsivulla, lämpimään suuntaan.
Penttilän vanha asuintontti sijaitsi aina 1830-luvulle asti Aimalan tiiviisti rakennetussa ryhmäkylässä. Maastokäynnin ja vanhojen karttojen perusteella asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti melko pian tilan nykyiselle paikalle siirron jälkeen, ehkä 1840- tai 1850-luvulla. Tähän viittaavat rakennuksen ominaispiirteet ja rakenteet, vuoraamaton ja pitkänurkkainen hirsirunko, vuoliaiskatto, hirsiportaat, haljaspuolikkaat, yksinkertaiset ikkunat ja hirsirakenteinen päätykolmio kaariaukkoineen. Rakentaminen perustuu veistettyihin hirsiin eli aikaan ennen sahojen ja lautatavaran mm. kattotuolien yleistymistä. Rakenne on hyvin kestävä ja harvinainen.
Maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt 16.11.2021 kohteeseen maastotarkastuksen, jossa oli läsnä kohteen omistaja. Tarkastuksessa arvioitiin silmämääräisesti purettavaksi aiotun, pitkään kylmillään olleen asuinrakennuksen vaurioita ja korjausmahdollisuuksia. Pitkänurkkaisen hirsirakennuksen perustamistapa on luonnonkivistä ladotut nurkkapilarit, eikä niissä tai tulisijojen perustuksissa ole nähtävissä merkittäviä vaurioita. Ryömintätila on itäpäädyssä melko korkea madaltuen huomattavasti kohti länsipäätyä, jossa maan pinta on kohonnut hyvin lähelle hirsirunkoa. Alusta on pääosin hyvin tuulettuva. Vuoliaisrakenteisessa vesikatossa on nähtävissä huonokuntoinen pärekate, joka on todennäköisesti väliaikaisessa suojaustarkoituksessa peitetty vanhalla, jostakin puretulla saumapeltikatteella. Mahdollisesti samassa yhteydessä on purettu länsipäädystä savupiippu, yksi tulisija ja välipohja. Kattopeltien asennus ja kiinnitykset ovat puutteelliset, eikä kate ole nykyisellään täysin vedenpitävä. Sekä yläpohja että alapohja ovat laajasti vaurioituneet ja osittain romahtaneet. Suuri osa vaurioista on todennäköisesti syntynyt ennen peltikatteen asennusta ja vaikuttavat nyt kuivilta, mutta paikoin kate vuotaa ja vaurioituminen jatkuu. Kattovuodot ovat aiheuttaneet hirsirunkoon lahovaurioita, jotka ovat vaihtelevasti edenneet ylimmistä hirsikerroista alaspäin. Vakavimmat hirsirungon vauriot ovat rakennuksen itäpäädyssä ja pohjoisseinän keskivaiheilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennuksen säilyttäminen vaatii vesikaton ja sekä ylä- että alapohjan uusimista, mutta hirsirunko, katon kantavat vuoliaiset ja luonnonkiviperustus ovat kunnostettavissa. Näiden lisäksi poikkeuksellisen iäkkäitä, ehjiä tai kunnostuskelpoisia rakennusosia ovat väliovet, itäpäädyn ja keittiön tulisijat, itäpäädyn pirtin lattialankut ja ainakin osa harvinaisista urakynteikkunoista.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla pihapiirin vanhimpiin ja keskeisiin kuuluvan, sekä vanhempaa ja osin harvinaistakin rakennustekniikkaa edustavan rakennuksen purkamista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan vanha päärakennus tulisi pikaisesti suojata vaurioitumisen pysäyttämiseksi, jotta se voidaan kunnostaa tulevaisuudessa. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee suunnitella täydentämään pihapiirin olevaa rakennuskantaa ja sen arvoja turmelematta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien kiinteistön yhden asuinrakennuksen purkamista. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt maastotarkastuksen sekä tutustunut aineistoon, ja toteaa seuraavaa. Kohteen omistajalta saadun tiedon mukaan purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle harkitaan rakennettavaksi pihapiiriin soveltuvaa uudisrakennusta.
Penttilä on Aimalan maakirjakylän vanhoja kantataloja. Etelään, pelloille laskevassa rinnepihassa on useita vanhoja hirsirakennuksia, mm. kaksi vuoliaiskattoista asuinrakennusta. Kolmas asuinrakennus jää erilleen pihan koillispuolelle, ollen mahdollisesti ns. syytinki-, muona- tai setämiehen pirtti. Pihapiiri aukeaa etelään, tilan viljelymaisemaan, tien varresta on purettu tilan navetta.
Penttilä mainitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena tai rakennusryhmänä kunnan kulttuuriympäristöohjelmassa ja osayleiskaavassa(1993) Penttilän tilakeskuksen eteläpuolla on peltomaisemaa ja vanhoihin kyläajan tielinjoihin kuuluva Lahdenkyläntie.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suojelluissa kohteissa ja ”Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/ maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa”
Penttilä on osa maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisema, jossa Penttilä mainitaan alueen yhtenä rakennuskulttuurin ydinalueista. Maakunnallista arvoaluetta koskee seuraava määräys ” Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.”
Purkamisasia koskee neliöpihan pohjoisreunalla olevaa hirsistä asuinrakennusta. Se on rakennettu perinteisen päärakennuksen mukaisesti itä-länsisuuntaiseksi, jolloin sisäänkäynti on eteläsivulla, lämpimään suuntaan.
Penttilän vanha asuintontti sijaitsi aina 1830-luvulle asti Aimalan tiiviisti rakennetussa ryhmäkylässä. Maastokäynnin ja vanhojen karttojen perusteella asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti melko pian tilan nykyiselle paikalle siirron jälkeen, ehkä 1840- tai 1850-luvulla. Tähän viittaavat rakennuksen ominaispiirteet ja rakenteet, vuoraamaton ja pitkänurkkainen hirsirunko, vuoliaiskatto, hirsiportaat, haljaspuolikkaat, yksinkertaiset ikkunat ja hirsirakenteinen päätykolmio kaariaukkoineen. Rakentaminen perustuu veistettyihin hirsiin eli aikaan ennen sahojen ja lautatavaran mm. kattotuolien yleistymistä. Rakenne on hyvin kestävä ja harvinainen.
Maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt 16.11.2021 kohteeseen maastotarkastuksen, jossa oli läsnä kohteen omistaja. Tarkastuksessa arvioitiin silmämääräisesti purettavaksi aiotun, pitkään kylmillään olleen asuinrakennuksen vaurioita ja korjausmahdollisuuksia. Pitkänurkkaisen hirsirakennuksen perustamistapa on luonnonkivistä ladotut nurkkapilarit, eikä niissä tai tulisijojen perustuksissa ole nähtävissä merkittäviä vaurioita. Ryömintätila on itäpäädyssä melko korkea madaltuen huomattavasti kohti länsipäätyä, jossa maan pinta on kohonnut hyvin lähelle hirsirunkoa. Alusta on pääosin hyvin tuulettuva. Vuoliaisrakenteisessa vesikatossa on nähtävissä huonokuntoinen pärekate, joka on todennäköisesti väliaikaisessa suojaustarkoituksessa peitetty vanhalla, jostakin puretulla saumapeltikatteella. Mahdollisesti samassa yhteydessä on purettu länsipäädystä savupiippu, yksi tulisija ja välipohja. Kattopeltien asennus ja kiinnitykset ovat puutteelliset, eikä kate ole nykyisellään täysin vedenpitävä. Sekä yläpohja että alapohja ovat laajasti vaurioituneet ja osittain romahtaneet. Suuri osa vaurioista on todennäköisesti syntynyt ennen peltikatteen asennusta ja vaikuttavat nyt kuivilta, mutta paikoin kate vuotaa ja vaurioituminen jatkuu. Kattovuodot ovat aiheuttaneet hirsirunkoon lahovaurioita, jotka ovat vaihtelevasti edenneet ylimmistä hirsikerroista alaspäin. Vakavimmat hirsirungon vauriot ovat rakennuksen itäpäädyssä ja pohjoisseinän keskivaiheilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennuksen säilyttäminen vaatii vesikaton ja sekä ylä- että alapohjan uusimista, mutta hirsirunko, katon kantavat vuoliaiset ja luonnonkiviperustus ovat kunnostettavissa. Näiden lisäksi poikkeuksellisen iäkkäitä, ehjiä tai kunnostuskelpoisia rakennusosia ovat väliovet, itäpäädyn ja keittiön tulisijat, itäpäädyn pirtin lattialankut ja ainakin osa harvinaisista urakynteikkunoista.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla pihapiirin vanhimpiin ja keskeisiin kuuluvan, sekä vanhempaa ja osin harvinaistakin rakennustekniikkaa edustavan rakennuksen purkamista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan vanha päärakennus tulisi pikaisesti suojata vaurioitumisen pysäyttämiseksi, jotta se voidaan kunnostaa tulevaisuudessa. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee suunnitella täydentämään pihapiirin olevaa rakennuskantaa ja sen arvoja turmelematta.
Jaa
Facebookissa