Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Mäntänvuoren majan tuntumaan halutaan tasoittaa kivilaatoitettu terassialue ja sen koillispäähän rakentaa hirsirunkoinen talousrakennus sekä siihen liittyvä katettu puurunkoinen kesäkeittiö. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hankealueen merkittävät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on todettu useissa selvityksissä, joita ovat mm. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto) ja Mänttä-Vilppulan rakennetun ympäristön selvitys, Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (FCG, 2018). Niiden mukaan 190 metriä korkean Mäntänvuoren maisemalliset arvot oli tunnistettu jo 1800-luvun lopulla, jolloin sinne rakennettiin ensimmäinen näköalatorni. Virkistys- ja liikuntapaikaksi alue alkoi kehittyä vuorineuvos Gösta Serlachius toimesta 1920-luvulla, jolloin Serlachius- yhtiön paikkakunnalle tulon 60-vuotisjuhlien kunniaksi rakennettiin Mäntänvuoren urheilumaja. Vuonna 1928 valmistunut tyyliltään kansallisromanttinen rakennus toteutettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan. Hän on suunnitellut myös majan Kolhon tehtaalla valmistetut kalusteet.
Selvitysten perusteella Mäntänvuoren majan on todettu edustavan teollisuuspaikkakunnan sosiaalista rakentamista sotien välisenä aikana. Majan on todettu olevan säilyneisyytensä, rakennushistoriansa, käyttönsä ja maisemallisen asemansa vuoksi maakunnallisesti merkittävä. Maakuntakaavan selvityksessä Mäntänvuoren majan muutoskestävyydeksi on määritelty 1/3, mikä tarkoittaa, että kohde ja sen ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi häiriintymättä.
Alueella ei ole asemakaavaa. Vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi, arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi sekä maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Mäntän keskusta ja Mäntänvuori / Mäntänvuoren maja). Vuonna 2019 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa maja on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi sekä osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Kaavamääräyksissä edellytetään, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut rakennuksesta irralleen toteutettava terassialue ja talousrakennukset eivät merkittävästi heikennä Mäntänvuoren majan maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Lupahakemuksessa ei tarkemmin määritellä kivilaatoituksen tyyppiä. Parhaiten arvoympäristöön sopisi liuskekivi- tai muu luonnonkivilaatoitus. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Mäntänvuoren majan tuntumaan halutaan tasoittaa kivilaatoitettu terassialue ja sen koillispäähän rakentaa hirsirunkoinen talousrakennus sekä siihen liittyvä katettu puurunkoinen kesäkeittiö. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hankealueen merkittävät maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on todettu useissa selvityksissä, joita ovat mm. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Pirkanmaan liitto) ja Mänttä-Vilppulan rakennetun ympäristön selvitys, Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (FCG, 2018). Niiden mukaan 190 metriä korkean Mäntänvuoren maisemalliset arvot oli tunnistettu jo 1800-luvun lopulla, jolloin sinne rakennettiin ensimmäinen näköalatorni. Virkistys- ja liikuntapaikaksi alue alkoi kehittyä vuorineuvos Gösta Serlachius toimesta 1920-luvulla, jolloin Serlachius- yhtiön paikkakunnalle tulon 60-vuotisjuhlien kunniaksi rakennettiin Mäntänvuoren urheilumaja. Vuonna 1928 valmistunut tyyliltään kansallisromanttinen rakennus toteutettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan. Hän on suunnitellut myös majan Kolhon tehtaalla valmistetut kalusteet.
Selvitysten perusteella Mäntänvuoren majan on todettu edustavan teollisuuspaikkakunnan sosiaalista rakentamista sotien välisenä aikana. Majan on todettu olevan säilyneisyytensä, rakennushistoriansa, käyttönsä ja maisemallisen asemansa vuoksi maakunnallisesti merkittävä. Maakuntakaavan selvityksessä Mäntänvuoren majan muutoskestävyydeksi on määritelty 1/3, mikä tarkoittaa, että kohde ja sen ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi häiriintymättä.
Alueella ei ole asemakaavaa. Vuonna 2017 hyväksytyssä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi, arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi sekä maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Mäntän keskusta ja Mäntänvuori / Mäntänvuoren maja). Vuonna 2019 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa maja on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi sekä osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Kaavamääräyksissä edellytetään, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut rakennuksesta irralleen toteutettava terassialue ja talousrakennukset eivät merkittävästi heikennä Mäntänvuoren majan maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Lupahakemuksessa ei tarkemmin määritellä kivilaatoituksen tyyppiä. Parhaiten arvoympäristöön sopisi liuskekivi- tai muu luonnonkivilaatoitus. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä.
Jaa
Facebookissa