Osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä todetaan, että Suoraman alueella on useita, eri aikakausien asuinrakentamista hyvin edustavia aluekokonaisuuksia. Luonnosvaihtoehdossa ”Joukkoliikenne”, näitä alueita ei ole huomioitu; vaihtoehdossa ”Keskusta” alueet on merkitty kaavaan /s -mer-kinnällä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaihtoehto ”Keskusta” on tältä osin Suoraman kulttuuriympäristöarvojen mukainen kaavaratkaisu.

Kaavavaihtoehdoissa on huomioitu eri tavoin myös yksittäiset, inventoinnissa huomioidut rakennetun ympäristön kohteet. Vaihtoehto ”Joukkoliikenne” esittää merkintää sr-1 selvityksessä arvokkaimmiksi havaituille rakennuksille; vaihtoehto ”Keskusta” esittää tämän lisäksi merkintää sr-2 muille selvityksessä inventoiduille kohteille. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että muutaman yksittäisen rakennuksen suojelu ei liity aluerakenteen päälinjan valintaan, vaan sekä ”Joukkoliikenne” että ”Keskusta” vaihtoehdoissa on mahdollista suojella kyseiset yksittäiset kohteet. Yksittäisten kohteiden suojelukysymyksen osalta oleellisin korjattava seikka kaavaluonnoksessa on sr-1 -merkinnän sisältö. Esitetyissä luonnoksissa merkinnän selityksessä mainitaan, että ”säilyminen on toivottavaa”. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että koska kyseisen merkinnän saaneilla kohteilla on tehdyssä selvityksessä todettu olevan merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, sr-1 -merkinnän lähtökohtana tulee olla ”toivottavan säilymisen” sijaan inventoinnissa arvokkaiksi osoitettujen piirteiden säilyttäminen.

Kyötikkälän kylätontilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa pitkän asutushistoriansa vuoksi. Tältä osin keskeisintä arvojen säilymisen osalta on kylätontin muodostaman muinaisjäännöksen, väljän asuin- ja piharakennuksista koostuvan pihapiirin luonteen sekä kylätontin ja avoimen viljelymaiseman yhteyden säilyttäminen. Peltomaisema, jonka kautta kylätontin suhde vanhoihin elinkeinoihin on edelleen hahmotettavissa, luo merkittävän osan kiinteän muinaisjäännöksen ja Kyötikkälän tilan arvosta. Tältä osin vaihtoehto ”Keskusta” ei tue alueen kulttuuriympäristöarvojen säilymistä osoittaessaan välittömästi Kyötikkälän pihapiirin pohjoispuolella sijaitsevan alueen julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa lisäksi, että kaavahankkeeseen liittyen laadittua muinaisjäännösinventointiraporttia (Mikroliitti Oy, 2011) ei voida pitää riittävänä selvityksenä. Selvityksen ulkopuolelle on jäänyt suuri osa historiallisesti merkittävistä tielinjoista, jotka sijoittuvat kaava-alueen eteläosaan. Niihin kuuluu valtakunnallisesti merkittävä, Hämeenlinnan Tammerkoskelle, Satakuntaan ja Pohjanmaahan yhdistänyt kulkureitti ja siihen liittyvät tärkeät sivutiet, jotka esiintyvät vanhoissa kartoissa jo 1700-luvulla. Tielinjat on alustavasti paikannettu selvityksessä Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011. - http://www.tampere.fi/ vapriikki/maakuntamuseo/julkaisut.html). Historiallisiin tielinjoihin saattaa liittyä muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kaavassa huomioitavia kulttuuriperintökohteita. Tämän vuoksi arkeologista inventointia ja raporttia tulee täydentää näiltä osin.

Kaava-alueen pohjoisosassa kulkenutta historiallisesti merkittävää, länsi-itä-suuntaista tielinjaa sekä siihen liittyvää vanhaa kylätiestöä on selvitetty em. inventoinnissa. Yleisestä käytöstä poistuneita ja kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia tieosuuksia ei kuitenkaan ole esitetty raportissa asianmukaisesti, ja sitä on täydennettävä myös niiden osalta. Lisäksi em. tielinjan kulku kaava-alueen länsikulmassa on selvitettävä. Sähköaseman länsipuolella polkuna säilynyt vanhan tielinjan osa voidaan inventointiraportin tietojen perusteella tulkita kiinteäksi muinaisjäännökseksi, ja sen merkitsemisestä kaavaan tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa selvityksen täydentämisen jälkeen. Neuvottelun tarve koskee myös Linturinteen länsipuolella kulkevaa kaakko-luode-suuntaista vanhaa tielinjaa.

Edellä mainittu vanha tielinja, jota nykyiset Kruununvoudintie ja Lätsä-Pekan tie pääosin noudattavat, sekä kaava-alueen eteläosassa säilyneet historiallisesti merkittävien tielinjauksien osat on varustettava kaavassa merkinnöillä, joiden selitys ja määräys ovat muotoa: Historiallisesti merkittävän maantielinjan jakso. Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien/kadun linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.

Kanniston historiallinen rajamerkki (inv. raportin s. 7) on tulkittava kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja merkittävä kaavaan SM-kohteena. Raportin mukaan kyseessä on käytöstä pois jäänyt isonjaon aikainen rajamerkki. Vanhojen karttojen mukaan kyseessä on kolmen kylän (Lentolan, Herttualan ja Koiviston) maiden historiallinen rajapiste sekä yksi Pirkkalan hallintopitäjään kuuluneen Salmikunnan jakokunnan ja Kangasalan hallintopitäjän Herttualan jakokunnan rajapisteistä, mikä korostaa muinaisjäännöksen merkitystä.

Kaavaehdotus lisäselvitysaineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.