rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Huvilatyylinen kookas asuinrakennus on peräisin todennäköisesti 1910-luvun lopulta ja laajennettu 1930-luvulla. Rakennuksessa on minerittiverhousta lukuun ottamatta säilynyt erinomaisesti laajennuksen jälkeinen runkomuoto sekä runsaasti ajan rakennusosia ja materiaaleja, kuten ikkunoita ja uniikki betonirakenteinen pyöreä kaksikerroksinen parveke. Hirsinen rantasauna on todennäköisesti 1930-luvulta ja säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat huvilarakentamiselle tyypilliset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueella harvinaistunutta huvilakulttuuria.

Myöhemmin ympärivuotiseen asuinkäyttöön otetussa asuinrakennuksessa on säilynyt hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pieniä asuntoja puutalossa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Jalajakadun mutkassa sijaitsevalla kasvillisuuden kätkemällä laajalla tontilla ja asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys Jalajakadun katumaisemassa ja Pyhäjärven rantamaisemassa.

Jalajakadun kaartessa sijaitseva Pyhäjärven rantaan viettävä kookas tontti, jolla kookas huvilatyylinen 1910-luvun asuinrakennus, hirsinen mahdollisesti 1930-luvun rantasaunasekä uudemmat puuvaja ja leikkimökki.

Pispan tilan maista lohkottu tontti, jolle mahdollisesti 1910-luvulla rakennettiin ylempään keskiluokkaan kuuluneen perheen kesähuvilarakennus. Rakenuttaja on saattanut olla Tamperelaisen meijeriliikkeen omistaja Yrjö Järvinen. Rakennusta laajennettiin 1930-luvun alussa runkoa pidentämällä, sillä 1930 kartassa rakennus on selvästi nykyistä lyhytrunkoisempi.

Nykyinen omistajasuku on omistanut kiinteistön vuodesta 1934, kun Eino ja Aino Ojanen ostivat kiinteistön Yrjö Järviseltä. Eino Ojanen oli Aamulehdellä toimittajana. Nykyinen omistaja on saman suvun edustaja neljännessä polvessa. Huvilakäytön jälkeen rakennuksessa on ollut useita asuntoja ja siellä on toiminut ainakin leipomo ja puusepänverstas. 1980-luvulla rakennuksessa on tehty peruskorjausta.

Tontin pohjoisosassa on ollut autotallina, liiterinä, halkovajana ja ulkohuussina toiminut kookas 1920-30-luvuilla rakennettu satulakattoinen piharakennus. Puurunkoinen rakennus oli väriltään vaaleanvihreä ja ilmeisesti listat olivat tummanvihreät. Rakennus purettiin vuonna 2003.

Pihan pohjoisosassa on nykyisin leikkimökki ja rantasaunan pohjoispuolella puuvaja. rakennuksia ei ole inventoitu erikseen niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvo vuoksi.

Lähiympäristössä on 1980-luvun omakotitalo ja rivitaloja sekä yksi samankaltainen entinen huvilarakennus (Jalajakatu 16). Itäpuoliselta tontilta on 2000-luvulla purettu vanha rakennus ja tontti on rakentamaton. Pohjois- ja länsipuoliset tontit ovat myös rakentamattomia lehtomaisia metsäalueita.

Ajotie pihaan Jalajakadulta on sorapintainen. Etupihalla voi vielä hahmottaa huvilatyylisen puutarhapihan. Tontti on kasvillisuudeltaan hyvin runsas, länsilaidaltaan lehtomainen ja se viettää alas kohti rantaa. Rannassa saunan edustalla on laituri. Pihassa kasvaa mm. omenapuita, koivuja, sireeniä, kukkaistutuksia sekä erilaisia pensaita, kuten angervoa. Pihan yleisilme, kasvillisuus, pihan pinnat ja jäsentely perinteiset, osin huvilamaiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja rantasaunan, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän huvilatyylisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja järvimaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen mineriittivuorauksen poistaminen ja alkuperäisenkaltaisen rappauksen tai puuverhouksen palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 20.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 323.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön asukas