Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty ennakkolausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hämeenkyrön kunta suunnittelee kaikenikäisten liikennepuistoa Koskilinnan viereiselle puistoalueelle. Puisto rakennettaisiin ympäristön arvoja kunnioittaen ja vanhaa kasvillisuutta säästäen. Kunta on tiedustelut Pirkanmaan maakuntamuseolta olisiko hanke mahdollinen, ja millaisia seikkoja suunnittelussa tulisi huomioida.

Koskilinna on Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseva seuratalo, jonka rakennutti Oy Kyro Ab. Tyyliltään funktionalistisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arne Thulé ja se valmistui vuonna 1940. Rakennus toimi alkujaan tehtaan kokoontumis- ja juhlatalona sekä tanssipaikkana. Sittemmin siellä on toiminut mm. elokuvateatteri ja päiväkoti. Viimeaikoina rakennus on ollut käytössä myös juhla- ja monitoimitalona. Koskilinnan ympäristö on avara. Rakennusta ympäröivät avarat hoidetut puistoalueet, länsipuolella on Korkomäen 1936 perustettu urheilukenttä ja itäpuolella, Korkomäentien varressa puutarhatonttisia pientaloja.

Koskilinna ympäristöineen on osa Kyröskosken tehdasyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen tehdasyhdyskunnan kokonaisuuteen: paperitehtaan ja vesivoimalaitoksen rakennuksiin ja rakenteisiin, työväenasuinalueisiin sekä tehtaan sosiaalisesta toiminnasta kertoviin kohteisiin, kuten urheilukenttään ja seuratalo Koskilinnaan. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”

Alueella on lisäksi voimassa vuonna 2001 hyväksytty keskustan yleiskaava sekä vuonna 1987 voimaan tullut asemakaava, joista kumpikaan ei huomioi rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kaavat ovat siten ainakin näiltä osin tulkittavissa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisiksi ja vanhentuneiksi. Alueen rakennuskanta on hiljattain inventoitu käynnissä olevan yleiskaavan uudistamisen tueksi. Inventoinnissa (Hämeenkyrön keskustan kulttuuriympäristöinventointi, Heiskanen&Luoto, 2017) Koskilinna ympäristöineen on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan arvoluokkaan. Urheilukenttä huoltorakennuksineen arvioidaan uusituksi, mutta puistoalueella mainitaan säilyneen paikoin vanhaa puustoa, vaikka puiston piirteet muuten ovatkin pääosin kadonneet.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää liikennepuiston perustamista Koskilinnan läheiselle puistoalueelle lähtökohtaisesti mahdollisena, joskin sen suunnittelussa tulee erityisen tarkkaan ottaa huomioon ja pyrkiä säilyttämään valtakunnallisesti merkittävän alueen ominaispiirteet ja arvot. Aiemmin tehtyä varsin yleispiirteistä yleiskaavatasoista inventointia on syytä täydentää siten, että puistoalueen ominaispiirteiden määrittely on mahdollista, ja että syntyy näkemys siitä, millaiset muutokset alueella ovat mahdollisia. Selvityksessä tulisi määritellä liikennepuistoksi kaavaillun puistonosan säilyneet piirteet, kuten vanhat puistokäytävät, kasvillisuus sekä muut mahdolliset rakenteet, jotta ne voidaan huomioida liikennepuiston suunnittelussa. Puistoa koskeva selvitys ja liikennepuistoa koskevat suunnitelmat tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty ennakkolausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hämeenkyrön kunta suunnittelee kaikenikäisten liikennepuistoa Koskilinnan viereiselle puistoalueelle. Puisto rakennettaisiin ympäristön arvoja kunnioittaen ja vanhaa kasvillisuutta säästäen. Kunta on tiedustelut Pirkanmaan maakuntamuseolta olisiko hanke mahdollinen, ja millaisia seikkoja suunnittelussa tulisi huomioida.Koskilinna on Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseva seuratalo, jonka rakennutti Oy Kyro Ab. Tyyliltään funktionalistisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arne Thulé ja se valmistui vuonna 1940. Rakennus toimi alkujaan tehtaan kokoontumis- ja juhlatalona sekä tanssipaikkana. Sittemmin siellä on toiminut mm. elokuvateatteri ja päiväkoti. Viimeaikoina rakennus on ollut käytössä myös juhla- ja monitoimitalona. Koskilinnan ympäristö on avara. Rakennusta ympäröivät avarat hoidetut puistoalueet, länsipuolella on Korkomäen 1936 perustettu urheilukenttä ja itäpuolella, Korkomäentien varressa puutarhatonttisia pientaloja.Koskilinna ympäristöineen on osa Kyröskosken tehdasyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen arvot perustuvat säilyneeseen tehdasyhdyskunnan kokonaisuuteen: paperitehtaan ja vesivoimalaitoksen rakennuksiin ja rakenteisiin, työväenasuinalueisiin sekä tehtaan sosiaalisesta toiminnasta kertoviin kohteisiin, kuten urheilukenttään ja seuratalo Koskilinnaan. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.”Alueella on lisäksi voimassa vuonna 2001 hyväksytty keskustan yleiskaava sekä vuonna 1987 voimaan tullut asemakaava, joista kumpikaan ei huomioi rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kaavat ovat siten ainakin näiltä osin tulkittavissa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vastaisiksi ja vanhentuneiksi. Alueen rakennuskanta on hiljattain inventoitu käynnissä olevan yleiskaavan uudistamisen tueksi. Inventoinnissa (Hämeenkyrön keskustan kulttuuriympäristöinventointi, Heiskanen&Luoto, 2017) Koskilinna ympäristöineen on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan arvoluokkaan. Urheilukenttä huoltorakennuksineen arvioidaan uusituksi, mutta puistoalueella mainitaan säilyneen paikoin vanhaa puustoa, vaikka puiston piirteet muuten ovatkin pääosin kadonneet.Pirkanmaan maakuntamuseo pitää liikennepuiston perustamista Koskilinnan läheiselle puistoalueelle lähtökohtaisesti mahdollisena, joskin sen suunnittelussa tulee erityisen tarkkaan ottaa huomioon ja pyrkiä säilyttämään valtakunnallisesti merkittävän alueen ominaispiirteet ja arvot. Aiemmin tehtyä varsin yleispiirteistä yleiskaavatasoista inventointia on syytä täydentää siten, että puistoalueen ominaispiirteiden määrittely on mahdollista, ja että syntyy näkemys siitä, millaiset muutokset alueella ovat mahdollisia. Selvityksessä tulisi määritellä liikennepuistoksi kaavaillun puistonosan säilyneet piirteet, kuten vanhat puistokäytävät, kasvillisuus sekä muut mahdolliset rakenteet, jotta ne voidaan huomioida liikennepuiston suunnittelussa. Puistoa koskeva selvitys ja liikennepuistoa koskevat suunnitelmat tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.