Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun hankkeeseen ja toteaa seuraavaa. Kaavamuutoksella tähdätään voimassa olevan kaavan korttelirakenteen, tonttijakojen sekä sallittujen kerroslukujen muuttamiseen. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevien maankäyttöluonnosten perusteella alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloaluetta ja siihen liittyviä laajoja pysäköintiin liittyviä alueita. Suunnitelmassa nykyisin osittain rakentamattomaan Putaanvirran rantaan aiotaan rakentaa 14 kerrostaloa. Rantaa on myös suunniteltu pienvenesatama. Alueella sijaitseva entinen kuorimo -hakkaamorakennus aiotaan purkaa osittain.

Suunnittelualueen kulttuuriympäristön keskeiset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet ja arvot liittyvät pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneeseen asutukseen, Nokian kartanon ja myöhemmin Nokian tehtaiden toimintaan. Suunnittelualue sijoittuu historialliseen ja maisemalliseen solmukohtaan, erityisen tärkeälle paikalle Tampereen kaupunkiseudulla. Nokian kartanohistoria palautuu keskiajalle. Kartanon ympäristö on mahdollisesti ollut vuoden 1596 lopulla Nuijasodan tapahtumapaikkana. Kartanon ympärillä on ollut myös peltoja ja puutarha. Lisäksi kaava-alueella on ollut 1700- ja 1800-luvun alun karttojen perusteella tiestöä (kartanolta itään vievä tie sekä rantaan lautalle vievä tie). Kaava-alueella on sijainnut teollisuushistoriaan liittyvä rata. Suunnittelualueen teollinen menneisyys huomioiden voi alueella, varsinkin sen rannassa, olla myös muita teolliseen tai muuhun historiaan liittyviä rakenteita ja siellä on voinut olla rautakauden ja kivikauden asutusta.

Kartano ympäristöineen, Nokian virran varsin ja virran suun ympäristö laajasti aina Pirkkalan puolelle asti on määritelty maakunnallisesti arvokkaiksi vireillä olevaa maakuntakaavaa varten laaditussa maisema-alueiden selvityksessä. Lisäksi Nokian ja Viikin kartanoilla on todettu olevan erityistä maakunnallista arvoa rakennettuina kulttuuriympäristöinä. Nokian teollisuuslaitosten ympäristö virran molemmin puolin on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönämme. Kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, ettei näiden alueiden kulttuuriympäristön arvoja tuhota ja että muutokset sopeutuvat niiden historialliseen kehitykseen. Maiseman keskeisinä elementteinä voidaan pitää vesistön lisäksi viherympäristöä ja sen keskeltä nousevia monumentaalisten teolli-suusrakennusten ja piippujen muodostamaa rakennettua ympäristöä. Alueen il-me on edelleen luonnon ja teollisuuden leimaama. Kartanon paikka sijoittuu luontevasti osaksi tätä kokonaisuutta. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana tulee olla maiseman keskeisten elementtien vaaliminen ja uudisrakentamisen sovittaminen niihin siten että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pie-niksi.

Asemakaava-alueen länsiosan rajalla sijaitsee Nokian kartano Nokiankivi -niminen kiinteä muinaisjäännös. Siihen kuuluu 1500-luvun alkupuolella rakennetun kappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Kivikappelin perustuksen alta on löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta sekä varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen ympäristön kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu kajoaminen on kielletty muinaismuistolailla (1 §). Muinaisjäännös voi jatkua kaava-alueen puolelle. Arkeologisten kohteen arvon ja merkityksen turvaamiseksi, sen ympärille tulee varata alue, joka tukee sen olemassaoloa. Muinaisjäännöksen ympäristön tulisi olla mahdollisimman avointa.

Kaava-alueen länsipuolella on myös muita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kartanonpuistossa tehdyissä kaivaustutkimuksissa on talletettu esihistoriallista löytöaineistoa: kvartsi-iskoksia sekä varhaismetallikautista ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Myös kaava-alueelta voi löytyä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.

Kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa tulee täydentää ja päivittää. Alueella tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään maastotutkimusten (koekuopin), historiallisten karttojen ja muiden lähteiden avulla, sijaitseeko siellä ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita asemakaavassa suojeltaviksi merkittäviä arkeologisia jäännöksiä. Myös tunnetun muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää. Inventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa kantaa kaavaan inventoinnin tuloksen perusteella. Arkeologisen inventoinnin lisäksi kulttuuriympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena selvityksessä, joka koskee rakennettua ympäristöä ja maisemaa. Maisemaa koskevan selvityksen tulee kattaa myös maisemahistoria, rakennusten osalta on entisen kuorimon lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota myös puuhiokkeen kuljetukseen käytettyyn rataan. Kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristöön tulee selvittää ja havainnollistaa em. selvityksen ja havainnekuvien avulla. Havainnekuvia tarvitaan päänäkymäsuunnista, myös kartanolta vesistön suuntaan.

Kaavaehdotus täydennettyine aineistoineen tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.