Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Keson kivinavetta on osa Keson tilakeskuksen kokonaisuutta. Keso on jo vuoden 1540 asiakirja-aineistossa mainittu kantatila, jonka nykyiseen rakennuskantaan kuuluvat vuonna 1885 rakennettu päärakennus, kiilakivistä pystytetty jugendtyylinen navetta vuodelta 1906 sekä pitkä, hirsinen aitta. Tampereen kaupunki osti tilan vuonna 1968, ja päärakennus toimii nykyään kylätalona. 

Kivinavetta sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen, Hirviniemi Keso III:n historiallisen kylänpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000011517) alueella. Navetan itäpuolella sijaitsee lisäksi kivikautinen asuinpaikka Keso I-II (837010030). Suojelukohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen ilman Museoviraston myöntämää lupaa on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 ja 4 §). Vaikka itse muinaisjäännös on rauhoitettu, on sen ympäristön vallitseva maankäyttö pääsääntöisesti sallittua.  Täten esimerkiksi jo ennestään viljellyllä pellolla voi viljely yleensä edelleen jatkua tai ennestään asuttua tilaa asua normaaliin tapaan.

Mikäli navetan kohdalle tai läheisyyteen suunniteltaisiin muuttuvaa maankäyttöä kuten rakennusten purkua, uudisrakentamista tai vaikkapa maakaapelin tai vesiputken rakentamista, tulee asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä museoviranomaiseen. Museoviranomainen päättää erikseen jokaisen hankkeen osalta, onko sitä mahdollista toteuttaa ja jos on, niin minkälaiset arkeologiset tutkimukset ovat tarpeen. Pirkanmaalla kulttuuriympäristökysymyksistä vastaavana museoviranomaisena toimii Pirkanmaan maakuntamuseo. Mikäli kysymyksessä on pienehkö yksityinen maankäyttöhanke, vastaa tutkimuskustannuksista valtakunnallinen Museovirasto. Yleisten tai suurehkojen yksityisten työhankkeiden vuoksi tehtävien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa rakennuttaja.

Keson pihapiiri on osa maakunnallisesti arvokasta Hirviniemen kulttuurimaisemaa ja kuuluu kyseisen arvoalueen ydinkohteisiin. Keso on inventoitu osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvitystä (Tampereen kaupunki, 2008). Navetta mainitaan inventoinnissa, ja pihapiirin keskeisenä rakennuksena se on yksi Keson arvotekijöistä. Keson pihapiirille on tulossa suojelumerkintä valmisteilla olevaan Aitolahden ja Teiskon osayleiskaavaan. Koska navetta on keskeinen osa pihapiiriä, suojelu koskee myös navettaa, vaikka yleiskaava ei tarkkuustasostaan johtuen osoitakaan rakennuskohtaisia suojelumääräyksiä. Rakennusta ei näin ollen tule purkaa. Myös rakennuksen siirtäminen tarkoittaisi kulttuuriympäristöarvojen tuhoutumista, kun rakennuksen alkuperäiseen paikkaan liittyvä historiallinen yhteys sekä rakennuksen maisemallinen asema niin osana Aitoniementien näkymiä kuin Keson pihapiirin kokonaisuuttakin menetettäisiin. Maakuntamuseo katsoo, että rakennus tulisi kunnostaa nykyisellä paikallaan.

Keson navetta on valitettavasti päässyt erittäin huonoon kuntoon. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että navetan katon kunnostamiseen tartuttaisiin mahdollisimman nopeasti. Uusi, navetan kunnostamiseen sitoutunut omistaja voisi olla rakennukselle erinomainen ratkaisu. Käytännössä kunkin rakennuksen hoito perustuu lähtökohtaisesti siihen, että rakennuksella on jonkinlainen käyttötarkoitus. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu avoimesti erilaisiin, Keson navetalle mahdollisesti suunniteltaviin käyttötarkoituksiin ja katsoo, että rakennuksella on myös jonkin verran muutoskestävyyttä. Navetan arvojen säilymisen kannalta keskeisintä on rakennuksen perushahmon (suorakaiteen muoto, harjakatto) sekä graniittiseinien säilyttäminen.

 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Keson kivinavetta on osa Keson tilakeskuksen kokonaisuutta. Keso on jo vuoden 1540 asiakirja-aineistossa mainittu kantatila, jonka nykyiseen rakennuskantaan kuuluvat vuonna 1885 rakennettu päärakennus, kiilakivistä pystytetty jugendtyylinen navetta vuodelta 1906 sekä pitkä, hirsinen aitta. Tampereen kaupunki osti tilan vuonna 1968, ja päärakennus toimii nykyään kylätalona. 

Kivinavetta sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen, Hirviniemi Keso III:n historiallisen kylänpaikan (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000011517) alueella. Navetan itäpuolella sijaitsee lisäksi kivikautinen asuinpaikka Keso I-II (837010030). Suojelukohteiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen ilman Museoviraston myöntämää lupaa on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 ja 4 §). Vaikka itse muinaisjäännös on rauhoitettu, on sen ympäristön vallitseva maankäyttö pääsääntöisesti sallittua.  Täten esimerkiksi jo ennestään viljellyllä pellolla voi viljely yleensä edelleen jatkua tai ennestään asuttua tilaa asua normaaliin tapaan.

Mikäli navetan kohdalle tai läheisyyteen suunniteltaisiin muuttuvaa maankäyttöä kuten rakennusten purkua, uudisrakentamista tai vaikkapa maakaapelin tai vesiputken rakentamista, tulee asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä museoviranomaiseen. Museoviranomainen päättää erikseen jokaisen hankkeen osalta, onko sitä mahdollista toteuttaa ja jos on, niin minkälaiset arkeologiset tutkimukset ovat tarpeen. Pirkanmaalla kulttuuriympäristökysymyksistä vastaavana museoviranomaisena toimii Pirkanmaan maakuntamuseo. Mikäli kysymyksessä on pienehkö yksityinen maankäyttöhanke, vastaa tutkimuskustannuksista valtakunnallinen Museovirasto. Yleisten tai suurehkojen yksityisten työhankkeiden vuoksi tehtävien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa rakennuttaja.

Keson pihapiiri on osa maakunnallisesti arvokasta Hirviniemen kulttuurimaisemaa ja kuuluu kyseisen arvoalueen ydinkohteisiin. Keso on inventoitu osana Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvitystä (Tampereen kaupunki, 2008). Navetta mainitaan inventoinnissa, ja pihapiirin keskeisenä rakennuksena se on yksi Keson arvotekijöistä. Keson pihapiirille on tulossa suojelumerkintä valmisteilla olevaan Aitolahden ja Teiskon osayleiskaavaan. Koska navetta on keskeinen osa pihapiiriä, suojelu koskee myös navettaa, vaikka yleiskaava ei tarkkuustasostaan johtuen osoitakaan rakennuskohtaisia suojelumääräyksiä. Rakennusta ei näin ollen tule purkaa. Myös rakennuksen siirtäminen tarkoittaisi kulttuuriympäristöarvojen tuhoutumista, kun rakennuksen alkuperäiseen paikkaan liittyvä historiallinen yhteys sekä rakennuksen maisemallinen asema niin osana Aitoniementien näkymiä kuin Keson pihapiirin kokonaisuuttakin menetettäisiin. Maakuntamuseo katsoo, että rakennus tulisi kunnostaa nykyisellä paikallaan.

Keson navetta on valitettavasti päässyt erittäin huonoon kuntoon. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että navetan katon kunnostamiseen tartuttaisiin mahdollisimman nopeasti. Uusi, navetan kunnostamiseen sitoutunut omistaja voisi olla rakennukselle erinomainen ratkaisu. Käytännössä kunkin rakennuksen hoito perustuu lähtökohtaisesti siihen, että rakennuksella on jonkinlainen käyttötarkoitus. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu avoimesti erilaisiin, Keson navetalle mahdollisesti suunniteltaviin käyttötarkoituksiin ja katsoo, että rakennuksella on myös jonkin verran muutoskestävyyttä. Navetan arvojen säilymisen kannalta keskeisintä on rakennuksen perushahmon (suorakaiteen muoto, harjakatto) sekä graniittiseinien säilyttäminen.